Ristiinan Parkatinkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Suojelusuunnitelma on laadittu Parkatinkankaan pohjavesialueelle EAKR-osarahoitteisessa Pohjavesien suojeluohjelma, Itä-Suomi -hankkeessa. Hankkeen muut rahoittajat ovat Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Mikkelin Vesilaitos, Pieksämäen Vesi, Savonlinnan Vesi ja JJR (Juva-Joroinen-Rantasalmi). Parkatinkankaan pohjavesialue on luokiteltu vesipuitedirektiivin mukaiseksi selvityskohteeksi. Pohjavesialueella Löytö-Vitsiälän vesiosuuskunnan vedenottamo. Alueella sijaitsee ampumarata, jolla on ympäristölupa. Pohjavesialueella sijaitsevan entisen murskausaseman maaperän ja pohjaveden tila tulee tutkia. Parkatinkankaan poikki kulkevan tien 4321 suojausmahdollisuudet tulee selvittää. Pohjavesialueen lounaiskulmassa pellolta valuu maa-ainesta pohjaveden muodostumisalueelle päin peltoeroosion vuoksi. Peltoeroosio tulee estää ja selvittää mahdollisuudet suojavyöhykkeiden perustamiselle. Pohjavesialueella on vähäinen määrä asutusta. Uusi jätevesiasetus tuli voimaan 15.3.2011 ja kiinteistöt, jotka eivät täytä vähimmäisvaatimuksia jätevesien puhdistustasolle, on saatettava asetuksen mukaisiksi viimeistään viidessä vuodessa asetuksen voimaantulosta. Parkatinkankaalla on ollut runsaasti maa-ainestenottoa. Suojakerrospaksuudet ovat paikoin ohuet. Tällä hetkellä voimassa on yksi maa-ainesten ottolupa. Uusia maa-ainestenottoalueita, asfalttiasemia tai murskausasemia ei pidä perustaa luonnontilaisille alueille. Edellä mainitusta periaatteesta voidaan poiketa, mikäli maaperä- ja pohjavesitutkimukset osoittavat, että hydrogeologiset olosuhteet alueella ovat sellaiset, että toimintojen sijoittumisesta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottoalueiden lähisuoja-alueilla ei tule suorittaa lainkaan maa-ainestenottoa. Vanhat maa-ainestenottoalueet tulee kunnostaa ja maisemoida ottolupien mukaisesti. Kaavoituksessa on huomioitava se, että riskitoimintoja ohjataan pohjavesialueiden ulkopuolelle tai määrätään toiminnallisia rajoituksia. Suojelusuunnitelmien yhteydessä laadittiin toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimenpidesuositukset toiminnoittain, joissa esitetään vastuutahot, valvontavastuutahot ja aikataulut. Toimenpideohjelmia seurataan ja päivitetään vuosittain. Etelä-Savon ELY-keskuksen tulisi olla seurantaryhmän koollekutsuja. Suojelusuunnitelmien seurantaryhmät ja vesienhoitosuunnitelmien työryhmät voidaan yhdistää. Suunnitelma tulee viedä Ristiinan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Muuttuvat olosuhteet liikesopimuksissa

Paitsi sopimusoikeus myös koko yritysmaailma elää jatkuvassa turbulenssissa. Yritysten yhä dynaamisempi ja kansainvälisempi toimintaympäristö heijastuu väistämättä myös yrityksen sopimuksiin ja toimintastrategioihin. Toisaalta haasteita tuovat myös maailman erilaiset mullistukset sodista talouspolitiikkaan. Ongelma ei kuitenkaan ole uusi, sillä muuttuneiden olosuhteiden problematiikka on sopimusoikeudellinen ikuisuusongelma. Tutkielmassa käsitellään liikesopimuksissa ilmeneviä muuttuvia ja muuttuneita olosuhteita sekä niihin reagoimista. Keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat, millaisia muuttujia liikesopimussuhteessa voi olla ja miten niihin voi varautua ennakolta esimerkiksi erilaisin sopimusehdoin. Tutkielmassa esitellään lisäksi sopimussuhteen aikana ja jälkeen käytettäviä toimintavaihtoehtoja kuten sopimuksen tulkintaa, täydentämistä, muuttamista sekä mahdolliseen sopimusriita-asiaan liittyvää proseduuria. Liikesopimusriitojen ratkaisussa tärkeimmät keinot ovat välimiesmenettely ja sovittelu. Tutkielmassa esitellään ensin yleisiä liikesopimussuhteisiin liittyviä asioita, kuten perusterminologiaa, sopimuksen syntyä sekä relevantteja sopimusoikeudellisia periaatteita. Tämän jälkeen selvitetään muuttuneiden olosuhteiden kirjo lähtien ennakollisista reagointikeinoista ja päätyen jälkikäteisiin toimintavaihtoehtoihin. Aihetta lähestytään oikeusdogmaattisen metodin kautta. Oikeusdogmatiikka on keskittynyt systematisoimaan ja tulkitsemaan voimassaolevaa oikeutta. Tutkimuskysymyksiä ei käsitellä kuitenkaan ainoastaan voimassaolevan lainsäädännön avulla, vaan myös ongelmakeskeisesti tarkastelemalla oikeuskäytäntöä ja liike-elämän sopimuskäytäntöjä. Lähteinä käytetään sopimusoikeudellisia perusteoksia ja oppikirjoja sekä oikeustieteellisiä artikkeleita. Käytettävät lähteet ja oikeustapaukset ovat pääasiassa kotimaisia. Toisaalta tukea tutkielmaan saadaan tarkastelemalla liikesopimusten muuttuvia olosuhteita myös eurooppalaisessa kontekstissa. Tutkielma osoittaa, että nykyinen sopimusoikeudellinen trendi painottaa ennakoitavuuden, joustavuuden ja dynaamisuuden merkitystä. Ajattelumallia ei kuitenkaan ole syytä ylikorostaa, sillä myös perinteiset keinot ovat edelleen tärkeitä. Olosuhdemuutoksiin voidaan siis reagoida tehokkaasti myös sopimussuhteen aikana ja jälkeen, jos menettelystä ei syystä tai toisesta ole ennalta sovittu.

Turvallisuusjohtamisen muutoksen suunnittelu

Tässä diplomityössä selvitetään Stora Enso Oyj:n henkilöstön näkemyksiä uudesta turvallisuusjohtamisen mallista, jonka vaiheittainen käyttöön otto aloitettiin vuoden 2012 alussa. Uusi turvallisuusjohtamisen malli koostuu kymmenestä turvallisuuden työkalusta ja neljästä turvallisuusohjelmasta, joiden tarkoituksena on muuttaa organisaation turvallisuuskulttuuria ja saavuttaa nollatapaturmatavoite. Työssä selvitetään ensin muutosjohtamisen teorioiden avulla, mitä tulisi ottaa huomioon, jotta muutos saadaan vietyä onnistuneesti läpi koko organisaatiossa; kuinka muutos tulisi suunnitella, kuinka siitä pitäisi viestiä organisaatiolle ja kuinka muutoksen käytännön toteutus tulisi tehdä. Lisäksi teorioiden avulla selvitetään, millaisia haasteita muutos sisältää ja miten muutos koetaan organisaatiossa. Työn kokeellinen osuus koostuu henkilökohtaisista haastatteluista, jotka tehtiin Stora Enso Oyj:n Imatran, Veitsiluodon, Skutskärin ja Riian tehtailla. Haastattelujen tuloksena saatiin tietoa uuden turvallisuusjohtamismallin suurimmista haasteista sekä asioista, joihin tulisi erityisesti panostaa, jotta muutoksen toteutus onnistuisi. Uuden turvallisuusjohtamismallin työkalujen käyttöönotto tulisi suunnitella huolellisesti ja kouluttaa henkilöstöä niiden käyttöön. Henkilöstöllä olisi oltava mahdollisuus osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen, jotta muutosvastarinta pysyisi vähäisenä. Johdon ja esimiesten merkitys muutoksessa on tärkeää ja heidän tulisi toimia esimerkkinä henkilöstölle sekä ohjata, seurata ja valvoa, että uusia toimintamalleja pidetään yllä ja ohjeita noudatetaan. Esimiesten huoli kasvavasta työkuormasta on myös syytä huomioida ja johdon tulisi antaa heille tukea ja kannustusta.

Cleantech-toimialan ennakointiselvitys 2009-2010 : Loppuraportti

Cleantech-toimialan ennakointiselvitys toteutettiin Uudenmaan ELY- keskuksen toimeksiannosta vuosina 2009-2010. Selvitys rahoitettiin Uudenmaan ELY- keskuksen osaamisen ennakoinnilla kasvua projektista. Selvityksen toteutuksesta vastasi Aaltonen Consulting Oy. Ympäristöteknologian osaamisklusteri vastasi omalta osaltaan hankkeen tiedottamisesta Uudenmaan alueen cleantech-yrityksiin. Teknologiateollisuus ja Tekes osallistuivat myös hankkeeseen kuuluvan ”Believing the Future- Kilpailukykyä Ennakoinnista” ennakointiseminaarin tiedottamiseen. Selvityksen tavoitteena oli toteuttaa täysin yrityslähtöinen hanke missä yritykset saivat itse määritellä mitä tulevaisuuden muutostekijöitä selvityksessä lähdettiin kartoittamaan. Tätä strategiaa noudattaen toimintaympäristön ja muutostekijöiden analysointiin saatiin konkreettisuutta. Tärkeiksi tulevaisuuden muutostekijöiksi yritykset kokivat mm. EU:n energia- ja ilmastopaketin vaikutukset, uudet ilmanpäästöjen rajoittamiseen liittyvät EU-direktiivit (mm. IE-direktiivi), Kiinan ja USA:n ympäristölainsäädännön kehittymisen lähitulevaisuudessa, kiinteistöjen energia ja ympäristötehokkuuteen liittyvien standardien ja lainsäädännön muutokset EU:ssa, markkinoiden kehitysnäkymät EU-alueella, Kiinassa ja USA:ssa sekä yritysten toimialaa koskevat uudet standardit ja teknologiat sekä investoinnit EU-alueella, Kiinassa ja USA:ssa. Selvityksessä muodostettiin kaksi selkeää miniklusteria jotka olivat ilmanpäästöjen mittaukset ja sähköajoneuvot. Työpajatyöskentelyssä määriteltiin 5 tärkeintä toimialaa koskevaa muutostekijää joille laadittiin 3 vaihtoehtoista skenaariota. Skenaarioiden laadinnasta vastasivat pääasiassa selvitykseen osallistuneiden yritysten toimitusjohtajat. Mukana selvityksessä oli yhteensä 9 cleantech-alan yritystä Uudeltamaalta. Ennakointiselvityksen pääpaino oli cleantech-alan pk-yrityksissä jotka ovat voimakkaasti viennistä riippuvaisia ja joiden menestys riippuu paljolti siitä miten hyvin globaalissa liiketoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia pystytään ennakoimaan. Parhaimmillaan ennakoiva johtamistapa tuo yritykselle kilpailuedun. Selvitys toteutettiin johtoryhmätyöskentelynä, puhelinhaastatteluina sekä skenaario-ja strategiatyöpajoina. Selvitykseen sisältyi myös huomattava osuus toimintaympäristöön liittyviä muutostekijöiden arviointeja ja tietolähteiden kartoitustyötä. Ennakointiselvityksen keskeinen johtopäätös oli se että ennakointityöstä ja ennakoivasta johtamisesta saa parhaimman hyödyn irti silloin kun se kytketään kiinteäksi osaksi yrityksen strategiatyötä.

Vuotien uusi säännöstely

17 x 25 cm

Uusi vaatetustarvikkeiden ja jalkineiden jakelukausi

20 x 29 cm

Miten omatoimisuudella on torjuttu puutetta maassamme

14 x 20 cm

Uusi palkkiojärjestelmä leipäviljan tuotannon tukemiseksi

15 x 21 cm

Kokonaisluovutusjärjestelmä. Maataloustuotteiden uusi luovutusjärjestelmä pääpiirteittäin

22 x 28 cm

Miten nyt puhdasta?

14 x 20 cm

Vaatetustarvikkeiden uusi jakelukausi 7.4. - 30.9.1942

19 x 26 cm

Perheenemäntäjärjestöt ja yhteiskunta

18 x 24 cm

Miten lisättäisiin naisten harrastusta vaaleihin?

12 x 20 cm

Miten kaksi patentoitua yksityiskohtaa tekevät "Gates" tuulettajan hihnat vahvemmiksi ja kulumista kestävämmiksi

kuv., 22 x 27 cm

Uusi Fisher Junior Express-kuutonen

20 x 26 cm