Leikki-ikäisten lasten pelot hammashoidossa ja pelkojen lievittäminen

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata leikki-ikäisen lapsen pelkoja hammashoidossa ja pelkojen lievittämistä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla kyetään tunnistamaan lasten pelkoja hammashoidossa ja löytämään keinoja pelkojen lievittämiseen. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat leikki-ikäisten (4–6 v.) lasten vanhemmat (n=136, vastausprosentti 68%). Aineistonkeruumenetelmänä oli vanhemmille suunnattu kyselylomake, jossa kysyttiin lasten hammashoitopeloista ja siitä, millä keinoilla pelkoja voitaisiin lievittää. Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoitujen kysymysten tuottama aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin (SPSS 22.0) ja avointen kysymysten tuottama aineisto sisältöä luokittelemalla. Tutkimustulosten mukaan lapsilla oli monia hammashoitoon liittyviä pelkoja. Pelot liittyivät uusiin ihmisiin ja tilanteisiin, hoitovälineisiin ja -laitteisiin sekä hammaslääkärikäynteihin. Lapset jännittivät tai tunsivat pelkoa tavatessaan heille tuntemattomia ihmisiä. Hoitotilanteiden kovat äänet pelottivat. Yksittäisistä asioista eniten lapsille pelkoa aiheuttivat neulat ja rokotteet. Muita hammaslääkärikäyntiin liittyviä pelkoja olivat hammashoitotilojen hajut, veren näkeminen ja lääkkeiden saaminen. Lasten hammashoitopelkoa lievittivät iloinen ja ystävällinen ilmapiiri, tuttu henkilökunta, lapsen huomioiminen hoidossa, riittävä ajankäyttö sekä kehuminen ja palkkion saaminen. Lapset kokivat tyytyväisyyttä, kun heille kerrottiin, mitä tehtiin ja pidettiin huolta heidän viihtyvyydestään. Vanhempien etukäteen antama tieto hammashoidosta sekä vanhempien oma positiivinen asenne koettiin myös pelkoa lievittäviksi keinoiksi. Leikki-ikäisillä lapsilla voi esiintyä erilaisia pelkoja hammashoidossa. Pelkojen tunnistaminen ja niiden lievittäminen on tärkeää, koska lapsena koetut pelottavat ja negatiiviset hammashoitokokemukset aiheuttavat lapselle kärsimystä ja voivat jatkua pitkälle aikuisuuteen saakka. Tutkimustulosten perusteella osalla leikki-ikäisistä lapsista on pelkoja hammashoidossa, mutta niitä voidaan lievittää erilaisin keinoin. Olisikin tärkeää löytää kullekin lapselle sopivat menetelmät pelkojen lievittämiseen.

Ihanteista irrallaan mutta silti osa yhteisöä

Kirjallisuusarvostelu

Supersankareiden (väki)valta, voima ja identiteetti

Kirjallisuusarvostelu

"Reissu-Lassin" elämäkerta

Kirjallisuusarvostelu

Naisia menneisyyden uusperheissä

Kirjallisuusarvostelu

Keskiluokkaisen minuuden jäljillä

Kirjallisuusarvostelu

Yrityskiinnityksen haltijan asema saneerausmenettelyssä – erityisesti yrityskiinnityksen vakuusarvon määrittämisestä

Yrityskiinnitys tuottaa panttioikeuden elinkeinonharjoittajan liiketoiminnassaan käyttämään irtaimeen yksilöimättömään vaihto-omaisuuteen. Yrityskiinnityksessä ei kiinnitettyä omaisuutta luovuteta velkojan haltuun. Yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden arvonmääritys on oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa koettu erityisen ongelmalliseksi yrityssaneerauksessa. Vakuuksien arvonmäärittämiseen on saneerauskäytännössä sovellettu kahta eri arvostamismenetelmää eli konkurssissa tapahtuvalle realisoinnille perustuvaa likvidaatioarvoa ja liiketoiminnan jatkuvuudelle perustuvaa going concern -arvolle perustuvaa menetelmää. Yrityssaneeraus on insolvenssimenettely, jonka perimmäisenä tarkoituksena on taloudellisesti jatkamiskelpoisten yritysten liiketoiminnan jatkaminen ja tarpeettomien konkurssien välttäminen. Saneerausmenettelyssä velallisen maksuvara suhteutetaan velkoihin muun muassa siten, että velkoihin kohdistetaan velkajärjestelyjä. Yrityskiinnitystä käsitellään yrityssaneerauksessa vakuusvelkana, johon voidaan kohdistaa ainoastaan rajattuja velkajärjestelyn keinoja. Yrityssaneerauksessa sovelletaan yrityskiinnityksen osalta etuoikeusjärjestystä, jonka mukaan yrityskiinnityksen haltijan vakuusvelkaosuus voi olla ainoastaan 50 prosenttia kiinnitetyn omaisuuden arvosta. Ylijäävää osaa käsitellään tavallisena velkana. Yrityskiinnityksen haltijan aseman kannalta on siten keskeistä, kuinka suureksi yrityskiinnityksen vakuusvelkaosuus saneerausmenettelyssä arvioidaan. Näistä lähtökohdista tutkielmassa tarkastellaan sitä, mitkä tekijät vaikuttavat yrityskiinnityksen haltijan asemaan saneerausmenettelyssä ja miten yrityskiinnityksen vakuusvelkaosuus saneerauksessa määritellään. Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen, joten tarkastelun kohteena on voimassa oleva lainsäädäntö laajasti ymmärrettynä. Tärkeimpinä lähteinä tutkielmassa ovat muun muassa Pauliine Koskelon teos ”Yrityssaneeraus” sekä Jarmo Tuomiston tutkimus ”Yrityskiinnitys”. Velallisen laajaa määräämisvaltaa tasapainotetaan sekä yrityskiinnityslainsäädännössä että yrityssaneerauslainsäädännössä siten, että yrityskiinnityksen haltijan asema ei muodostu kohtuuttoman heikoksi. Korkeimman oikeuden vuonna 2015 antamien ennakkoratkaisujen perusteella pidän todennäköisenä, että saneerauskäytännössä tullaan jatkossa soveltamaan ensisijaisesti likvidaatioarvoa yrityskiinnityksen vakuusvelkaosuutta määrättäessä.

Barriers to Service-sector SME Internationalization in the EU Business Environment

The service sector in the global world is constantly growing: in Europe, they account currently approximately for 70 per cent of the total economy. Yet service internationalization is rather a new phenomenon: services have been traditionally seen as local entities, which also explains why research on service internationalization has properly begun only few decades ago. Even though the Single European Market allows free service movement between Member States, services do not move as actively as desired: approximately only one fifth of services are involved in cross-border trade. Therefore, the main purpose of this thesis is to analyze the barriers to service-sector SME internationalization in the EU business environment. To address the research purpose, the internationalization of service-sector SMEs in the EU area is first described and thereafter, the barriers to service-sector SME internationalization in the European context are mapped and analyzed from intra- and extra-firm perspectives. In order to understand the topic area and the phenomenon, a short glance is first taken into Europe as a business environment for service industries: the market characteristics and benefits of the common free trade area for service industries are described. Also earlier literature on service internationalization and barriers to international service trade are discussed. Due to low previous research activity on barriers specifically to international service trade, the discussion is improved by presenting general findings of barriers to SME internationalization. This research is conducted with qualitative methods: there is only a limited amount of previous research and qualitative methods provide a way of gathering in-depth information and reaching understanding from respondents’ perspectives. The evidence presented in the study was collected through six semi-structured interviews with six different small or medium sized international service firm representatives that all had the first-hand knowledge regarding their company’s process of delivering services from home market to other European countries. The results of the study provide a detailed description and analysis of intra- and extra-firm barriers to service-sector SME internationalization in the context of EU and indicate that in general, internal firm-specific barriers have a greater impact in determining firm’s possibilities to be engaged in cross-border service trade – external barriers played a smaller role. What might explain these results is that first of all, the study has full focus on service firms of smaller size and internal barriers tend to be particularly effective to SMEs as their resources, skills and capabilities are often limited, which limits internationalization possibilities. Second, the results may indicate that EU’s internal market and the free trade concept function quite well from service firms’ perspective, and the low service movement rate may be rather caused by firm’s own competences and resource-related difficulties than directly by flaws in the market. The results complete earlier literature and provide new and more detailed knowledge of barriers to cross-border service trade in the context of Europe. They also indicate that service internationalization should be observed separately from internationalization of traditional manufacturing firms due to unique service-specific characteristics. The findings of this study are particularly beneficial for small or medium sized service firm managers as it provides knowledge of delivering services across borders in Europe and of barriers that relate to that process.

Ultralujan teräksen kaarijuotto

Tässä diplomityössä tutkitaan ultralujan rakenneteräksen kaarijuotolla valmistettujen liitosten väsymiskestävyyttä. Tutkittavat liitokset ovat kuormaa kantamattomia X-liitoksia. Tutkinnassa vertaillaan puhtaasti juottamalla valmistettua liitosta hitsauksen ja juoton kombinaatioliitokseen, jossa pohjapalkona toimivan hitsin rajaviivalle on juotettu lisäpalko. Kaarijuottoa esitellään yleisesti liittämismenetelmänä. Ultralujaa rakenneterästä esitellään yleisesti ja tarkastellaan sen metallurgista käyttäytymistä sekä juotettaessa, että hitsattaessa. Tutkimuksessa tehtiin kaikkiaan 21 väsytystestiä. Väsytystestit muodostuivat kolmesta eri koekappalesarjasta. Ensimmäisen ja toisen sarjan koekappaleet tehtiin juottamalla, eri lisäaineilla. 3. sarjassa pienat hitsattiin, jonka jälkeen hitsin rajaviivalle tehtiin juotto. Kappaleiden geometriat mitattiin ennen testejä, ja osasta kappaleista mitattiin jäännösjännitykset. Kappaleista otettiin hieitä, joista tehtiin kovuusmittaukset ja suoritettiin makro- ja mikrotason tarkastelua liitosprosessin lämmöntuonnin vaikutuksesta. Väsytyskokeiden perusteella kappaleille määritettiin nimelliset ja rakenteelliset väsymisluokat. Tuloksista piirrettiin S-N –käyrät. Liitoksista tehtiin FEA-mallit, joista määritettiin liitoksen rajaviivalle muodostuva jännitys ja 2. sarjan koekappaleiden laskennalliset kestoiät. 1. sarjan juotoksissa oli ongelmana juotoksen tarttuvuus teräksen pintaan. 2. sarjan koetulokset olivat kaikkein parhaita. 3. sarjan kombinaatioliitokset ylsivät kohtalaisiin väsymisluokkiin. 2. sarjan koetulosten perusteella kaarijuotossa on potentiaalia ultralujan rakenneteräksen liittämismenetelmänä. Jatkotutkimuksen tarve on kuitenkin laaja. Tämä työ osoitti, että kaarijuottaminen voi olla vaativa liittämisprosessi, sillä toimiakseen se vaatii varsin tarkat parametrit, ja lisäksi prosessi on melko herkkä olosuhdemuutoksille.

A Business Incubator, Accelerator, or Coworking Space? Case Health Innovation Village at GE

Health Innovation Village at GE is one of the new communities targeted for startup and growth-oriented companies. It has been established at the premises of a multinational conglomerate that will promote networking and growth of startup companies. The concept combines features from traditional business incubators, accelerators, and coworking spaces. This research compares Health Innovation Village to these concepts regarding its goals, target clients, source of income, organization, facilities, management, and success factors. In addition, a new incubator classification model is introduced. On the other hand, Health Innovation Village is examined from its tenants’ perspective and improvements are suggested. The work was implemented as a qualitative case study by interviewing GE staff with connections to Health Innovation Village as well as startup entrepreneurs and employees’ working there. The most evident features of Health Innovation Village correspond to those of business incubators although it is atypical as a non-profit corporate business incubator. Strong network orientation and connections to venture capitalists are common characteristics of these new types of accelerators. The design of the premises conforms to the principles of coworking spaces, but the services provided to the startup companies are considerably more versatile than the services offered by coworking spaces. The advantages of Health Innovation Village are that there are first-class premises and exceptionally good networking possibilities that other types of incubators or accelerators are not able to offer. A conglomerate can also provide multifaceted special knowledge for young firms. In addition, both GE and the startups gained considerable publicity through their cooperation, indeed a characteristic that benefits both parties. Most of the expectations of the entrepreneurs were exceeded. However, communication and the scope of cooperation remain challenges. Micro companies spend their time developing and marketing their products and acquiring financing. Therefore, communication should be as clear as possible and accessible everywhere. The startups would prefer to cooperate significantly more, but few have the time available to assume the responsibility of leadership. The entrepreneurs also expected to have more possibilities for cooperation with GE. Wider collaboration might be accomplished by curation in the same way as it is used in the well-functioning coworking spaces where curators take care of practicalities and promote cooperation. Communication issues could be alleviated if the community had its own Intranet pages where all information could be concentrated. In particular, a common calendar and a room reservation system could be useful. In addition, it could be beneficial to have a section of the Intranet open for both the GE staff and the startups so that those willing to share their knowledge and those having project offers could use it for advertising.