860 resultados para Etelä-Karjalan maakunta
Resumo:
Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli tutkia rajojen valvonnan työtehtävien parissa työskentelevien koirattomien rajavartijoiden käsityksiä työmotivaatioon liittyvistä tekijöistä työn sisällöllisten sekä työympäristön ominaisuuksien kautta. Tutkimuksen tarkoi-tuksena oli vastata siihen asetettuun päätutkimuskysymykseen ”Millaisia työmotivaatioon liittyviä tekijöitä ilmenee rajavartijoiden käsityksissä omasta työstään?” Tutkimuksen tavoit-teena oli tutkia henkilöstön työmotivaatiota myös itsemääräämisteoriaan peilaten työssä koe-tun itsenäisyyden ja vastuun sekä työilmapiirin osalta. Tässä kohtaa tutkittiin erityisesti sitä, motivoivatko mahdollisesti toteutuessaan työssä koetut yksilön psykologiset perustarpeet, itsenäisyyden, pätevyyden sekä yhteenkuuluvuuden tunteet työntekijöitä. Tutkimusjoukoksi valikoitui 10 koiratonta rajavartijaa Pohjois-Karjalan rajavartioston Tohmajärven rajavartioasemalta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin tutkimusaineiston tiedonkeruun ensimmäisessä vaiheessa Webropolin avulla toteutetulla avoimella kyselylo-makkeella. Tutkimusaineiston tiedonkeruun toisessa vaiheessa toteutettiin teemahaastattelut kyselylomakkeen kautta tehtyjen havaintojen perusteella. Sekä kyselyyn että haastatteluun osallistui molempiin sama, tutkimukseen valittu 10 koirattoman rajavartijan joukko. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustuloksien mukaan työn sisällöllisistä ominaisuuksista tärkeimmät, työmotivaatiota selittävät tekijät olivat työssä koettu vastuullisuus sekä itsenäisyys, työn mielekkyys ja siinä koettu vaihtelevuus sekä työstä saatu palaute ja tunnustus. Työympäristöön liittyvistä tekijöistä motivaation rakentumista keskeisimmin selittävinä tekijöinä toimivat kokonaisuudessaan työn järjestelyt, työilmapiiri sekä esimiehen johtamistapa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että itsemääräämisteorian mukainen työntekijän sisäinen motivoituminen mahdollistui työssä koetun itsenäisyyden ja vastuun sekä yhteenkuuluvuuden tunteiden ko-kemisen myötä. Sopeuttamistoimien vaikutukset nousivat huomattavaan osaan ja resurssien vähenemisen vaikutukset työmotivaatioon olivat pääosin negatiiviset muun muassa työtä kohtaan osoitetun arvostuksen vähenemisenä, työn yksipuolistumisen sekä vähentyneen esi-miesten ja alaisten välisen sosiaalisen kanssakäymisen osalta. Rajavartioaseman esimiestasan toimenpiteillä voitiin kuitenkin vaikuttaa huomattavan moneen asiaan henkilöstön työmotivaatiota positiivisesti rakentavalla tavalla; jokaisessa tämän tutkimusraportin teemassa tuli esimiehen johtamistapa jollakin tapaa esille. Tämä olisikin syytä huomioida rajavartioaseman esimiestasolla, sillä rajavartijoiden työmotivaatioon negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä voidaan kompensoida huomattavissa määrin esimiehen toimenpiteillä.
Resumo:
Perusyksikön päällikön työ on viimeisien vuosien aikana muuttunut yksikön pääkouluttajasta enemmänkin yksikön hallinnollisten asioiden hoitajaksi. Päällikön mahdollisuus vaikuttaa yksikkönsä kouluttamiseen on hyvinkin rajallista. Palkatulle henkilöstölle pitämillään puhutteluilla ja puhuttamisilla päällikkö kykenee vaikuttamaan koulutukseen alaisiaan kuulemalla ja tekemällä koko yksikköä koskevia linjauksia ja päätöksiä. Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana oli selvittää miten päälliköt käyttävät puhutteluita ja puhuttamista vuorovaikutustaitoinaan. Aihetta tutkitaan päällikön näkökulmasta. Aineistonkeruu toteutettiin postikyselynä Karjalan prikaatin perusyksiköiden päälliköiltä. Aineistoa tulkittiin fenomenologis-hermeneuttisella tulkintatavalla, jossa tulkittiin päällikköjen kokemia ilmiöitä eli puhutteluita ja puhuttamisia. Tutkimusongelma pyrittiin ratkaisemaan seuraavilla tutkimuskysymyksillä: - Kuinka perusyksikön päälliköt käyttävät puhutteluita ja puhuttamista työssään? - Minkälaisia tavoitteita päälliköiden pitämillä puhutteluilla ja puhuttamisilla on? - Minkälaista valmennusta päälliköt ovat saaneet vuorovaikutuksensa tueksi? Tutkimustuloksista kävi ilmi päälliköiden käyttävän puhutteluita ja puhuttamisia monilla eri tavoilla. Päälliköt käyttivät puhutteluita ja puhuttamisia pääasiassa keskustelutilaisuuksien tapaan, jolloin alaisten mielipiteet ja ajatukset vaikuttivat heidän tekemiinsä päätöksiin. Pääl-liköiden pitämien puhutteluiden ja puhuttamisien merkittävimpinä tavoitteina oli tiedonjako ja päätöksien tekeminen. Päälliköt eivät olleet juurikaan saaneet koulutusta puhutteluiden ja puhuttamisien pitämiseen, eivätkä kokeneet mahdollisia koulutuksia tarpeellisiksi. Johtopäätöksinä todetaan päälliköiden käyttävän puhutteluita ja puhuttamisia tiedotuskanavi-na, sekä johtamisen välineinä. Puhutteluilla päälliköt kykenevät tiedottamaan ja johtamaan yksikkönsä palkattua henkilöstöä yhdellä kerralla. Puhutteluiden ja puhuttamisien todetaan olevan merkittävässä osassa päälliköiden pedagogisessa johtajuudessa. Lisäksi todetaan aiheeseen liittyvien koulutusten olevan tarpeellisia organisaation yhtenäisen linjan, sekä oppivan organisaation kehittymisen kannalta.
Resumo:
Työelämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, joihin työntekijöiden tulee sopeutua. Puolustusvoimien henkilöstöstrategiassa todetaan tehtäväkierron varmistavan henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittymisen. Tehtäväkierron tarkoituksena on henkilöstön ammattitaidon syventäminen erilaisissa tehtävissä toimimalla. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten työntekijät kokevat esimiehen vaihtumisen. Tutkimustehtävää lähdettiin selvittämään alakysymysten avulla, joita olivat: "Minkälaisia myönteisiä/kielteisiä kokemuksia alaisilla on esimiehen vaihtumisesta?" ja "Miten esimiehen vaihtuminen on vaikuttanut työntekijöiden urakehitykseen, työpaikan ilmapiiriin, kehityskeskustelujen käymiseen ja työskentelyyn yleensä?" Tutkimus painottui laadulliseen ja kokemuksen tutkimukseen. Tutkimuksen teoria rakentuu työntekijän kokemusmaailman eri elementeistä, joihin tutkijan käsityksen mukaan esimiehen vaihtumisella voi olla vaikutuksia. Tutkimus tehtiin alaisen näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin webropol-kyselyohjelman avulla. Tutkittaviksi yksiköiksi Ilmavoimista valittiin Karjalan lennoston 7.pääjohtokeskus ja lentokonekorjaamo sekä Ilmasotakoulun koulutuskeskus ja tukikohtakomppania. Kyselyyn vastasi yhteensä 71 henkilöä ja vastausprosentiksi muodostui 23,6. Avoimet vastaukset teemoitettiin viiteen ryhmään (urakehitys ja lisäkoulutus, työpaikan ilmapiiri, kehityskeskustelu, työskentely ja henkilöstö) ja "muut vastaukset"-ryhmään. Tutkimuksen alatutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia näistä teemoista käsin. Vastanneista lähes kuusi kymmenestä arvioi yksikön päällikkönä toimineen esimiehen vaihtumistahdin nopeaksi tai aivan liian nopeaksi. Tutkimustuloksista ilmeni, että esimiehen vaihtumisella on vaikutuksia alaisten urakehitykseen, kehityskeskusteluihin, työskentelyyn ja työpaikan ilmapiiriin. Vaikutusten voimakkuus vaihtelee alaisesta ja hänen kokemuksestaan riippuen. Työntekijät väsyvät jatkuvaan muutokseen ja vaihtuviin esimiehiin, joilla kaikilla voi olla eriävät johtamistyylit ja tavoitteet työnteolle. Esimiesten vaihtuminen koskettaa aina koko työyhteisöä. Vaikka työntekijä itse ei kokisi esimiehen vaihtumisen vaikuttavan merkittävästi, työyhteisö hänen ympärillään saattaa kokea tilanteen täysin eri tavoin. Myös esimiehen on hyvä tiedostaa, että esimiehen vaihtuminen vaikuttaa työntekijöihin ja työyhteisöön monella tavalla.
Resumo:
Henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelman tavoitteena oli antaa kunnille ja ELY-keskukselle työkalu, jonka avulla voidaan jatkossa varmistaa henkilökuljetusten järjestämisen yhteistyöprosessointi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla ja sitä kautta tarjonnan säilyminen riittävän laadukkaana ja tehokkaana tulevaisuudessa. Työn aikana selvitettiin kattavasti suunnittelualueen kuntien joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten nykytila. Lisäksi käytiin keskustelua siitä, mitä liikennettä ja millaisin sopimuskausin hankintaan ja millaiset valmiudet kunnilla on yhteishankintoihin ja yhteistyön kehittämiseen. Työn kehittämistoimenpiteinä alueen joukkoliikennevuorot luokiteltiin kannattavuuden perusteella neljään eri luokkaan. Luokittelu toimi työkaluna vuorojen merkittävyyden tunnistamisessa ja hankintojen suunnittelussa. Kuntien ja ELY-keskuksen liikenteiden hankinnalle määriteltiin etenemispolku vuosille 2015–2019. Kehittämistoimenpiteinä on pohdittu myös joukkoliikennesuunnittelun organisoinnin kehittämistä.
Resumo:
Planeringen av hur person- och kollektivtrafiken skall ordnas på området påbörjades i mars 2015. Planen var klar i september 2015. Arbetet syftade till att ge kommunerna och NTM-centralen ett verktyg varmed de i fortsättningen ska kunna säkerställa att planeringen av persontrafiken gemensamt processeras på ett så ändamålsenligt sätt som möjligt så att man därmed kan se till att utbudet är tillräckligt högklassigt och effektivt i framtiden. Under arbetet utreddes nuläget för kollektiv- och persontrafiken inom planeringsområdet genomgående. Dessutom diskuterades kommunernas beredskap för gemensam anskaffning av olika trafiktyper och olika långa avtalsperioder samt utveckling av samarbetet .Kollektivtrafiksexpert Anders Pulkkis på NTM-centralen i Södra Österbotten har deltagit i styrgruppsarbetet. Som utvecklingsåtgärder i arbetet klassificerades kollektivtrafikens turer i fyra klasser enligt lönsamhet. Klassificeringen användes som verktyg i identifieringen av turernas betydelse och planeringen av anskaffningarna. För kommunernas och NTM-centralens anskaffning av trafik fastställdes ett förlopp för åren 2015–2019. Som utvecklingsåtgärder har man även begrundat utveckling av organiseringen av kollektivtrafikplaneringen till exempel genom en regionlogistiker som är gemensam för kommunerna.
Resumo:
Kyselyn laatiminen oli osa Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanketta. Kyselyllä kartoitettiin Lapuan- ja Kyrönjoen pengerrysalueiden asukkaiden ja maanomistajien tiedontarvetta tulviin ja niihin varautumiseen liittyen. Samalla selvitettiin mahdollisen tulvavaroituspalvelun tarvetta ja toteutustapaa. Kysely tehtiin kesällä 2015.
Resumo:
Tämä raportti käsittelee ”Torrefioidun biohiilipelletin laatu ja varastoitavuus” hankkeen tuloksia. Hankkeen tavoitteena oli tutkia torrefioidun biohiilipelletin prosessiteknologiaa, markkinoita ja tuotantokustannuksia kirjallisuustutkimusosiossa. Hankkeen päätutkimus keskittyi koeajoihin pilottilaitoksella, jossa valmistettiin biohiilipellettiä erilaisista puuraaka-aineista. Pilottilaitos oli perustettu Torrec Oy:n toimesta Etelä-Savon Energian Pursialan voimalaitoksen yhteyteen Mikkelissä ja sen tuotanto oli käynnistynyt kesällä 2014. Kaikki koe-erät valmistettiin vain käyttämällä sidonta-aineena lauhdevettä, jota oli tiivistynyt säiliön pohjalle torrefiointiprosessin aikana. Näin ollen erillistä lisäsidonta-aineita ei tarvittu, jolloin voidaan säästää tuotantokustannuksissa jatkossakin. Euroopan Unioni on asettanut 20 % tavoitteen uusiutuvien energioiden käytölle vuoteen 2020, josta biomassalla voidaan kattaa kaksi kolmannesta. Tutkimushankkeen tavoitteena oli metsään perustuvan bioenergiatuotannon lisääminen ja tuontienergian korvaaminen kotimaisella polttoaineella. Hankkeen tarkoituksena oli tutkimusanalyysien kautta kehittää uutta kilpailukykyistä teknologiavaihtoehtoa puupolttoaineiden hyödyntämiseksi. Torrefiointiteknologiaa ollaan kaupallistamassa ympäri Eurooppaa parasta aikaa ja uusia biohiilen tuotantolaitoksia on kehitteillä ja rakenteilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että biohiilipelletillä on mahdollisuudet suurimittakaavaiseen energiantuotantoon laadun suhteen, kunhan sen käyttäminen tulee edullisemmaksi laitoksissa. Toisaalta, tämä kehitys vaatii tukimekanismeja valtion puolelta, jotta pelletit lähtisivät todella liikkeelle markkinoilla.
Resumo:
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnittelussa eli LUMO-yleissuunnittelussa on keskeisenä tavoitteena maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden ja maiseman säilyminen sekä vesistöjen tilan parantaminen. Maatiloilta etsitään kohteita, joilla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle, maisemalle tai vesiensuojelulle. Maanviljelijöitä halutaan kannustaa tekemään työtä maaseutuympäristön säilymisen puolesta ja hakemaan tälle työlle korvausta mm. maatalouden ympäristösopimusten muodossa. LUMO-yleissuunnitteluun sisältyvät uuden maatalouden kehittämisohjelmakauden 2014-2020 mukaisista maatalouden ympäristösopimuksista Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito sekä kosteikkojen hoito. Lisäksi käsitellään perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen sekä kosteikon perustamiseen haettavat ei-tuotannollisten investointien tuet. Nämä kaikki vaativat hakemuksen lisäksi tarkemman suunnitelman. Sopimuksia voivat viljelijöiden lisäksi hakea nykyisin myös rekisteröidyt yhdistykset ja kosteikkojen osalta myös vesioikeudelliset yhteisöt. LUMO-yleissuunnitelmassa esitellään myös muita uuteen ympäristökorvausjärjestelmään sisältyviä ympäristön hoitomahdollisuuksia sekä muita rahoitus- ja neuvontavaihtoehtoja. LUMO-yleissuunnitelma tehdään yhdelle rajatulle alueelle kerrallaan, Etelä-Savossa tällä kertaa Joroisiin Sysmän ympäristöön. LUMO-yleissuunnittelun maastotöiden yhteydessä alueelta löytyi jo tiedossa olevien arvokkaiden kohteiden lisäksi useita perinnebiotooppeja, luonnon monimuotoisuuskohteita sekä kosteikon paikkoja. Maastotöiden yhteydessä kartoitettiin myös maaseudun perinteistä rakennuskantaa, etenkin menneen ajan maatalouden kehitysvaiheisiin liittyviä pieniä hirsirakennuksia ja kiviaitoja, joiden alkuperäinen käyttötarkoitus on jo hävinnyt. Suunnitelmassa on kuvattuna alueelta yhteensä noin 90 kohdetta, mm. perinnebiotooppeja, reunavyöhykkeitä, peltojen puustoisia saarekkeita, kiviaitoja, puukujia, pohjavesialueen peltoja tai muita vesienhoidon kannalta merkityksellisiä peltoja sekä kosteikkoja tai mahdollisia kosteikon paikkoja.
Resumo:
Julkaisu koostuu Pirkanmaan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman (2006) päivitystyöstä sekä päivitettävän suunnitelman ympäristöselostuksen laatimisesta. Suunnittelu ja tarkastelut liittyvät Pirkanmaan liiton valmistelemaan 2. kokonaismaakuntakaavaan (Pirkanmaan maakunta-kaava 2040). Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman ja ympäristöselostuksen (2006) on laatinut Suunnittelukeskus Oy (nykyinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Kehittämissuunnitelmassa käsitellään Pirkanmaan vesihuollon kehittämistä yli kunta- ja maakuntarajojen. Suunnittelualueeseen kuuluvat kaikki Pirkanmaan kunnat sekä maakunnan ulkopuolella olevat toimijat, jotka tekevät yhteistyötä kuntien kanssa. Pääasiallisena lähtötietona kehittämissuunnitelman päivitystyössä käytetään Pirkanmaan ELY-keskuksen kunnille tekemää kyselyä vesihuollon nykytilasta sekä ennusteita Pirkanmaan väestömäärän kehityksestä (Pirkanmaan liitto). Alueen toimintaympäristö on kuntaliitosten ja väestökehityksen takia muuttunut ja kehittämissuunnitelmassa esitellään vesihuoltovaihtoehdot nykyisten ennusteiden ja tietojen pohjalta. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on määritellä vesihuollon eri osa-alueille tarkoituksenmukaisimmat ratkaisumallit, joiden mukaan vesihuoltoa tullaan toteuttamaan vuoteen 2040 mennessä. Vesihuoltolaissa määritellään kunnan vastuulle yleinen vesihuollon kehittämisvelvollisuus ja velvollisuus osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Alueellinen kehittämissuunnitelma on keskeinen väline kuntarajat ylittävän yhteistyön edistämisessä ja yhteistyötä koskevien päätösten valmistelussa.
Resumo:
Oppaassa esitellään Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Tekesin biotalouteen liittyvään innovaatiotoimintaan tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia Pohjois-Karjalan näkökulmasta.
Resumo:
Jatkosodan ajalta on tehty paljon taisteluja koskevia tutkimuksia. Sotahistorian tutkimuksen nykyinen suuntaus nojaa kotirintaman ja tavallisen yksilön tutkimukseen. Tutkimukseni käsittelee Lappeenrannan kaupunkia ja sen asukkaiden arkea jatkosodan poikkeusoloissa. Lappeenranta kuului sijaintinsa vuoksi evakuoitaviin paikkakuntiin. Tuon esiin niin viranomaisten kuin tavallisten asukkaiden näkökulmia siitä, mitä sota-ajan poikkeusolot toivat tullessaan, ja miten niistä selvittiin. Käytän tutkimuksessani alkuperäislähteinä Lappeenrannan kaupungin arkistossa säilytettäviä viranomaismateriaaleja sekä yksityisiä arkistoja. Sanomalehti oli sota-aikana lähes ainoa tietolähde. Hyödynnän tutkimuksessa sanomalehti Etelä-Saimaan sotavuosien antia. Viranomais- ja yksityiskirjeiden käyttäminen tutkimuksessa poikkeavat toisistaan. Yksityiskirjeiden käyttäminen tutkimuksessa tarkoittaa asian syvempää eettistä tarkastelua, mutta niiden kokemushistoriallinen arvo on korvaamaton. Tutkimusmetodina käytän historioitsija Ville Kivimäenkin tarkastelemaa sodan kokemushistoriaa. Tutkimukseni osoittaa Lappeenrannan sijainnin itärajan tuntumassa olevan syynä kaupungin erityisasemaan puolustukselliselta kannalta jo ennen sodan alkamista. Viranomaiset joutuivat erityisen vaikeiden tilanteiden eteen kaupunkia evakuoitaessa ja sen aikana. Elintarvikehuolto oli yksi sodan vaikeimmista kysymyksistä, ja Ihmiset olivatkin pääosin tyytymättömiä ostokorttien kullekin osoittamasta elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden määrästä. Kansanhuoltolautakunta saikin ratkaistavakseen vaikeita ongelmia. Yksityisten ihmisten sotakokemukset osoittivat pelon ja ankeuden olleen mieleen painuvimpia muistoja. Pelon, uhkien ja ankeuden lomassa koettiin ilon ja onnen hetkiä. Näihin kuuluivat perheiden ja rakastavaisten kohtaamiset, ja ne olivatkin sotaoloissa harvinaisia ja siksi kallisarvoisia. Tutkimukseni mukaan eri-ikäisten ihmisten sotakokemukset erosivat toisistaan. Surun ja murheen vastapainona toimi sota-ajan viihde, joka oli hyvin monipuolista, ja siihen tartuttiin tilaisuuden tullen.
Resumo:
Selvityksessä priorisoitiin Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien vähäliikenteistä maantietieverkkoa ja sen hoitoa erityisesti elinkeinoelämän ja tuotannollisen toiminnan tarpeiden näkökulmasta, mutta myös muut näkökulmat huomioiden. Merkitsevyysarviointi toteutettiin paikkatietoihin pohjautuvana tarkasteluna eli poikkileikkauksena arviointihetken tilanteesta. Lähtötiedot pyrittiin etsimään mahdollisimman pitkälle ylläpidettävistä tilastoista, rekistereistä ja paikkatietoaineistoista. Merkitsevyyspisteistä ja priorisoinnista on myös laadittu erillinen excel-tietokanta. Sekä Pohjanmaalla että Keski-Pohjanmaalla vähäliikenteisten teiden osuus koko maakuntien alueen maanteiden pi-tuudesta on noin 50 %. Pohjanmaalla vähäliikenteisten teiden tiepituuden mukaan laskettu jakauma merkitsevyysluok-kiin on lähellä koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen jakaumaa. Keski-Pohjanmaalla taas on suhteessa enemmän luokkaan 1 priorisoitua tietä. Vaikka Keski-Pohjanmaan maantieverkon pituus on pienempi kuin Pohjanmaan, luokkaan 1 priorisoitua tiepituutta on suunnilleen yhtä paljon. Luokkaan 1 luokitellut vähäliikenteiset tiet Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ovat yhtä lukuun ottamatta päällystettyjä. Päällystetyyppi on pääosin pehmeä asfalttibetoni, joillain lyhyillä osuuksilla on käytetty myös kovaa asfalttibetonia. Luokkaan 1 luokitellut tiet ovat talvihoitoluokaltaan joko II (pääosin lumipintainen) tai III lumipintainen, hiekoitus vain pahimmissa olosuhteissa. Hoitoluokka tieosittain on esitetty taulukossa 3. Luokitustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi hoitoluokkien päivittämisen ja päällystysohjelman laatimisen yhteydessä.
Resumo:
Uusia jäteveden puhdistusprosesseja kartoitetaan Suomessakin esimerkiksi kiristyvien päästömääräyksien vuoksi sekä parempia kustannus- ja energiatehokkuuksia tavoiteltaessa. Jätevesien puhdistus on Suomessa jo nykyään hyvällä tasolla, mutta muun muassa raskasmetallien, torjunta-aineiden, hormonien ja lääkeaineiden pitoisuuksien kasvut jätevesissä asettavat haasteita nykyisin käytössä oleville jäteveden puhdistusmenetelmille, sillä niitä ei ole suunniteltu näiden aineiden talteenottoon ja suurin osa aineista jää veteen. Lisäksi jätevedet halutaan nähdä enemmänkin resurssina kuin jätteenä, josta voidaan ottaa talteen hyödyllisiä komponentteja, kuten suoloja. Alueilla, joissa vuorokauden keskilämpötila pysyttelee edes osan vuodesta pakkasella, veden luonnollista jäätymisprosessia voidaan käyttää hyväksi jäteveden puhdistuksessa. Tässä työssä selvitettiin kiteytymisen teorian ja aikaisempien tutkimusten avulla, millaisten jätevesien puhdistukseen jäädytyskiteytys sopii sekä pohdittiin menetelmän potentiaalisia sovelluskohteita Suomessa. Jäädytyskiteytyksen todettiin olevan turvallinen ja energiatehokas ratkaisu monien koostumukseltaan erilaisien jätevesien puhdistukseen. Menetelmällä voitaneen puhdistaa öljyisiä, orgaanisia ja/tai epäorgaanisia epäpuhtauksia tai raskasmetalleja sisältäviä sekä myrkyllisiä jätevesiä. Olosuhteet prosessille ovat parhaat Pohjois-Suomessa, jossa vuorokauden keskilämpötila pysyttelee nollan alapuolella noin seitsemän kuukautta vuodesta. Etelä-Suomessa vastaava luku on kolme. Menetelmän potentiaalisia sovelluskohteita ovat esimerkiksi kaivosteollisuuden ja kaatopaikkojen jätevedet, joiden puhdistukseen jäädytyskiteytys saattaisi soveltua erinomaisesti. Jäädyttämällä voitaisiin myös puhdistaa tekstiili- ja nahkateollisuuden jätevesiä, sillä niiden sisältämien väriaineiden erottaminen vedestä on perinteisillä jäteveden puhdistusmenetelmillä usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Suolojen kiteyttämiseen vaadittavia korkeampia suolapitoisuuksia todettiin löytyvän lähinnä membraaniprosessien, kuten käänteisosmoosin, rejektivesistä. Sopivimmat eutektiset olosuhteet kiteyttämiseen ovat natriumsulfaatilla, kaliumsulfaatilla ja natriumkarbonaatilla. Veden luonnollisen jäätymisprosessin hyödyntäminen jätevedenpuhdistuksessa on huomionarvoinen idea. Prosessin käyttöönottoa haittaavat esimerkiksi korkeat investointikustannukset, mutta ne tulevat todennäköisesti ajan myötä teknologian kehittyessä laskemaan. Lisäksi monet prosessiin liittyvät käytännön asiat ovat vielä tutkimuksen alla. On myös huomattava, että Suomessakaan lämpötila ei pysyttele koko vuotta pakkasella, joten jäädytyksen rinnalla on oltava jokin toinen prosessi, jolla jätevedet puhdistetaan lämpötilan ollessa nollan yläpuolella.
Resumo:
Perinnemaisemat käsittävät vuosisatojen aikana laidunnuksen ja niiton myötä syntyneet monimuotoiset ja runsaslajiset elinympäristöt kuten kedot, niityt ja metsälaitumet. Maankäytön ja maanviljelyksen tehostuessa perinnemaisemat ovat vähentyneet 1800-luvun lopulta tähän päivään asti ja niiden määrän arvioidaan olevan noin 1 % luokkaa (20 000 ha) sadan vuoden takaisesta. Lajiston uhanalaistumisen lisäksi maisema muuttuu umpeenkasvun ja rehevöitymisen edetessä. Luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnittelun tavoitteena on edistää ja tehostaa maatalousalueiden perinnebiotooppien hoitoa ja suojelua ja lisätä viljelijöiden kiinnostusta niiden säilyttämistä kohtaan. Vuodesta 2007 lähtien suunnittelussa ovat olleet myös maatalousalueiden vesiensuojelua edistävät kosteikot. Kosteikkopaikkojen kartoituksella ja kosteikkojen perustamisella pyritään parantamaan vesistöjen kuntoa pitkällä aikavälillä. Tämä luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelma tehtiin Liperissä Telmonselän valuma-alueella ja Heposelän itäosassa. Tietoa kosteikkojen tarpeesta ja luonnon monimuotoisuudesta kerättiin esiselvityksellä ja tilakäynneillä. Viljelijät nostivat esille huolensa ja kiinnostuksensa erityisesti vesiensuojelua kohtaan. Raportissa esitellään lyhyesti kartoituksessa löydettyjä maatalouden ympäristösopimuksiin sopivia kohteita ja esitetään ne kartalla. Viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset sekä vesioikeudelliset yhteisöt kosteikkojen osalta voivat hakea kullekin kohteelle sopivaa uuden ohjelmakauden mukaista ei-tuotannollista investointia tai ympäristösopimusta. Raportissa esitettyjä rajauksia ja hoito-ohjeita voi käyttää apuna laadittaessa tarkempia suunnitelmia sopimusten hakua varten. Lisäksi raportissa esitellään kartoituksessa löytyneitä METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttäviä kohteita. Yleissuunnittelualueelta löydettiin yhteensä 27 luonnon monimuotoisuus- ja METSO-kohdetta sekä 14 perinnebiotooppia. Kosteikkojen perustamiseen soveltuvia kohteita on 34 kappaletta ja suojavyöhykkeen tarpeessa olevia alueita 12 kappaletta. Lisäksi suunnittelualueelle on perustettu yksi kosteikko maatalouden ei-tuotannollisella investoinnilla.