Toimittajayhteistyömallit ja niiden valintaan vaikuttavat tekijät

Tämä kandidaatintyö käsittelee toimittajayhteistyömalleja ja niiden valintaan vaikuttavia tekijöitä. Työn tavoitteena on saada kattava käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat toimittajayhteistyömallin valintaan ja millaisiin olosuhteisiin eri yhteistyömallit sopivat. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työssä esitellään varastoinnin keskeisimmät syyt ja varastonhallinnan haasteet, jotka ovat yleisimpiä syitä siirtyä tekemään yhteistyötä toimittajien kanssa. Työssä tutkitaan erilaisia toimittajayhteistyömalleja eri integraatiotasoilta, jotta saadaan mahdollisimman laaja käsitys yrityksen eri valintamahdollisuuksista. Toimittajayhteistyömallin valinnassa yrityksen tulisi ottaa huomioon strategian yhteensopivuuden lisäksi tuoteominaisuudet, yhteistyötoimittajan ominaisuudet, kustannukset, maantieteellinen sijainti sekä yhteistyön toteuttamiseen vaadittava aika ja vaiva. Tutkimuksessa havaittiin, että toimittajayhteistyömallit sopivat erilaisiin olosuhteisiin ja ne ovat hyvin muokattavissa yrityksen tarpeisiin. Syvemmät yhteistyömallit vaativat toimiakseen enemmän aikaa ja investointeja. Kriittisiksi tekijöiksi yhteistyömallin valinnassa nousivat luottamus toimittajaan ja osapuolten halu panostaa yhteistyösuhteeseen.

Tuottavuuden kehittämisen esteet - Suomi eilen ja tänään

Tutkimusraportti tarkastelee tuottavuuden kehittämisen esteiden nykytilaa ja niiden muutosta lähes kahdenkymmenen vuoden aikana suomalaisissa pk-yrityksissä. Tutkimushanke on jatkumo vuonna 1997 toteutetulle tutkimukselle, jossa tutkittiin teemaa ensin päijäthämäläisissä pkt-yrityksissä ja sen jälkeen vastaavissa pirkanmaalaisissa pkt-yrityksissä. Tämä tutkimus toistaa aiemman tutkimuksen ja vertaa miten tuottavuuden kehittämisen esteet ovat muuttuneet ajan myötä. Merkittävin tuottavuuden kehittämisen este yritysten mielestä on edelleen sosiaaliturva- yms palkan sivukulujen suuruus. Tämän ohella kyselytutkimuksen tuloksista voidaan havaita kolme tuottavuusesteiden painopistealueen siirtymää verrattuna vuoden 1997 tilanteeseen: 1) Sisäisistä tuottavuusesteistä ulkoisiin – Merkittävämpien tuottavuusesteiden osalta painopiste on siirtynyt sisäisistä tuottavuusesteistä ulkoisiin. 2) Resurssien puutteesta osaamisen puutteeseen – Vuonna 1997 useimmat merkittävimmistä tuottavuusesteistä liittyivät yritysten resurssien niukkuuteen, kun taas vuonna 2014 nousi esiin osaamisen puute. 3) Henkilöstön osaamisen puutteesta johdon osaamisen puutteeseen – Vuonna 2014 esimiesten osaamisen ja koulutuksen puutteet nousivat koko tutkimuksen merkittävimmäksi sisäiseksi tuottavuusesteeksi selkeästi ohi aiemmin haasteena olleen työntekijöiden osaamisen puutteiden. Raportissa esitellään myös havaittujen muutoslinjojen perusteella suosituksia tilanteen parantamiseksi. Yhteiskunnan tulee tarjota paremmat edellytykset, puitteet ja mahdolli¬suudet tuottavuuden kasvulle sekä kannustaa yrittäjyyteen ja toiminnan kehittämiseen mm. purkamalla sääntelyä ja alentamalla kustannustasoa. Tämän lisäksi yritysten tulee tehdä käytännön tuottavuudenkehitystyötä työ¬paikoilla sekä panostaa henkilöstön osaamiseen ja kehittymiseen. Tämä tarkoittaa jatkuvaa uusien ideoiden ja innovaatioiden etsintää, uudenlaisia toimintatapoja ja prosesseja sekä uusia työmenetelmiä ja kannustavaa johtamista tuettuna tuottavuuden kehittämistä edistävällä palkitsemisella

Alkavan yrityksen strategiset vaihtoehdot ja selviytyminen

Työn tavoitteena on soveltaa yrityksen perustamiseen, innovaation diffuusioon ja strategiseen suunnitteluun liittyvää teoriaa Delitaz Oy:n kehitykseen liiketoimintamahdollisuuden havaitsemisesta uudeksi yritykseksi. Työssä etsitään keinoja yrityksen kehittämän innovatiivisen tuotteen saamiseksi nopeammin markkinoille ja lähtökohtia tulevaa liiketoimintasuunnitelman päivitystä varten. Työssä kootaan yhteen uuden yrityksen perustamisen vaiheisiin, selviytymiseen ja menestymiseen liittyvää teoriaa liiketoimintamahdollisuuden havaitsemisesta uuden inno-vatiivisen tuotteen markkinoille tuomiseen ja yrityksen strategiseen suunnitteluun. Tapaus-osiossa perehdytään kohdeyrityksen perustamisen vaiheisiin, toimintaympäristöön, tuotteeseen ja liiketoimintaan. Työn menetelmänä on tapaus- kehittämis- ja toimintatutkimuksen yhdistelmä. Kehittämis- tai toimintatutkimuksen varsinainen käytännön testaamisvaihe jää työn ulkopuolelle, sillä haluttuja muutoksia lähdetään vasta toteuttamaan. Johtopäätöksinä kuvataan yhden liiketoimintamahdollisuuden kehittyminen ideasta tuotteeksi ja teknologiayritykseksi yrityksen perustamisen teoriaan verrattuna ja esitetään keinoja tuotteen markkinoille saamisen nopeuttamiseksi ja mahdollisia strategisia vaihtoehtoja liiketoimintasuunnitelman päivittämiseksi.

Rekrytoinnin haasteet lentoreserviupseerikurssilta kadettikouluun

Tässä tutkimuksessa käsitellään Ilmavoimien ohjaajien rekrytointia lentoreserviupseerikurssilta kadettikouluun. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sen tämän hetkistä tilaa, rekrytoinnin sisältämiä haasteita, sekä miten sitä voisi kehittää. Tutkimusongelmana on ohjaajalinjan kadettikoulupaikkojen täyttäminen. Tutkimuksessa selvitetään miten suurin mahdollinen potentiaali saadaan rekrytoitua kurssille. Tutkimuksessa pyrin etsimään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten mahdollisimman moni potentiaalinen ohjaaja saataisiin rekrytoitua kadettikouluun, miten sisäistä rekrytointia voitaisiin kehittää sekä millä perustein lento-oppilas hakeutuu kadettikouluun. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on luotu perehtymällä erilaisiin motivaatioteorioita ja rekrytointia käsitteleviin kirjallisuuteen. Aineistoa on kerätty myös internet-lähteistä sekä asiantuntijoilta. Olen myös käyttänyt aihepiiriin liittyviä vanhempia tutkimuksia lähdemateriaalina. Tutkimuksen käytännön osuuden suoritin haastattelun muodossa. Laadulliseen tutkimukseen valitsin kohdejoukon tarkoituksen mukaisesti siten, että haastattelin jatkokoulutuskelpoisesti potentiaalisia yksilöitä, joille tarjottiin paikkaa kadettikoulussa. Kyselyyn vastasivat lento-reserviupseerikurssin vuoden 2005 jälkeen käyneitä henkilöitä. Tutkimuksessa selvisi, että kadettikouluun rekrytoimisessa on kehitettävää. Ilmavoimien on onnistuttava sisäisessä rekrytoinnissa niin hyvin, että oppilaan käsitys Ilmavoimista organisaationa kasvaa hänen mukanaan läpi varusmiespalveluksen sillä tavalla, että hän kokee kuuluvansa siihen.

Pk-yrityksen kasvuun vaikuttavat tekijät case-yrityksessä

Tässä tutkielmassa tutustutaan pk-yritysten kasvuun vaikuttaviin tekijöihin case-yrityksen kautta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat pk-yritysten kasvuun kasvua mahdollistavien ja rajoittavien tekijöiden kautta.

Funktionaalisuus ja formaalisuus suomi toisena kielenä -opetuksessa. Opettajien ja opiskelijoiden haastattelukyselyn ja opiskelijoiden testitehtävän analyysi

Pro gradu -tutkielmani käsittelee funktionaalisuutta ja formaalisuutta suomi toisena kielenä -opetuksessa. Tutkimus on kvalitatiivis-kvantitatiivinen analyysi, ja se koostuu kolmesta eri osasta: S2-opettajien haastattelun tuloksista, S2-oppijoiden haastattelun tuloksista ja S2-oppijoiden tekemän oppimistuloksia mittaavan testitehtävän tuloksista. S2-opettajien haastattelu kartoittaa sitä, missä määrin vastaajat käyttävät suomi toisena kielenä -opetuksessa formaalisen ja funktionaalisen kielenopetuksen menetelmiä sekä sitä, missä määrin nämä menetelmät vastaavat opettajien edustamaa opetusnäkemystä. Tutkimukseen osallistui 30 S2-opettajaa eri puolilta Suomea ja ulkomailta. S2-oppijoiden haastattelussa analysoin sitä, toivovatko vastaajat saavansa ennemmin formaalista vai funktionaalista S2-opetusta ja miten heidän aiemmat kokemuksensa S2-opetuksesta suhteutuvat näiden lähestymistapojen periaatteisiin. Lisäksi opiskelijoiden tuli arvioida omaa rooliaan oppijoina funktionaalisuuden ja formaalisuuden näkökulmasta. S2-oppijoiden testitehtävän analyysissä puolestaan vertailen opiskelijoiden oppimistuloksia prolatiivin reseptiivisessä ja produktiivisessa hallinnassa sen jälkeen, kun he ovat tutustuneet joko formaaliseen tai funktionaaliseen itseopiskelumateriaaliin. Haastatteluun ja testitehtävän tekoon osallistui 22 S2-oppijaa. Kaikki aineisto on kerätty keväällä 2010. Haastattelukyselyn tuloksista käy ilmi, että vastaajien näkemykset S2-opetuksen lähestymistapojen toimivuudesta ovat monipuolisesti sekä funktionaalisen että formaalisen suuntauksen mukaisia. Opettajien haastatteluvastauksissa painottuu opetuksen funktionaalisuus hieman enemmän kuin formaalisuus, ja suurin osa (60 %) opettajista vastasi myös eksplisiittisesti olevansa ennemmin funktionaalisen kuin formaalisen opetusnäkemyksen edustaja. Opiskelijoiden kohdalla haastattelukyselyn tulokset osoittavat, että he arvostavat opetuksessa yhtä lailla sekä funktionaalisia että formaalisia menetelmiä ja sisältöjä, kenties jopa formaalista lähestymistapaa suosien. Funktionaalisen ja formaalisen testitehtävän tulokset osoittavat, että formaalisen itseopiskelumateriaalin saanut ryhmä selvisi aukko- ja lauseselitystehtävästä huomattavasti paremmin. Tämä voi kertoa formaalisen lähestymistavan eduista rakenneasioita opetettaessa. Toisaalta funktionaalisen materiaalin saanut ryhmä osoitti kuitenkin prolatiivin hyvää reseptiivistä hallintaa itseopiskelumateriaalin yhteydessä olleissa alustavissa tehtävissä. Testissä ei myöskään tutkittu sitä, onko lähestymistapojen välillä eroa prolatiivin hallinnassa pitkällä aikavälillä.

De pancratio indeque viro forti arte, natura, marte et moribus

Variantti B.

De pancratio indeque viro forti arte, natura, marte et moribus

Variantti A.

Expositio transformationis lacrymarum Heliadum in electrum, exercitatione academica adumbrata, atque ex consensu ampliss. facult. philos. In regia ad Auram Academia, praeside viro celeberrimo Andrea Prysz, poës. prof. reg. & ordin. Bonorum censurae subjecta â Johanne Franseen, Kexh. Carel. In auditorio majori die 16 Junij, anni 1708

Invokaatio: I.N.J.

Positiones historico-politicae e Chronico episcoporum m.scr. Pauli Justen. excerptae, quas consentiente [et] approbante ampliss. facult. philosoph. Acad. Aboensis, praeside viro cl. mag. Algotho A. Scarin histor. & polit profess. ord. Pro obtinendis honoribus philosophicis in auditorio supremo & maximo ad diem IX Jun. MDCCXXVI. Publice examinandas sistit Israel Escholin v. pastor in Sagu

Invokaatio: Q.B.V.

De principis primogeniti jure & officio aphorismos politicos consentiente ampliss. facult. phil. Aboens. praeside viro cl. mag. Algotho A. Scarin, histor. & philos. civil. profess. reg. & ord. Ad diem XII. Aprilis anno 1738, dissertatione graduali publicae disquisitioni submittit Michael Lebell Ostrobotniensis

Invokaatio: Q.B.V.

Specimen academicum, de probationibus quae nituntur plurium suffragiis et testimoniis, quod, consensu ampliss. facult. philos. in Reg. ad Auram Acad. praeside, viro max. rever. atque celeberrimo d:no Isaaco Ross, s. s. l. l. profess. reg. & ord. Publice defendet Erlandus Jacobus Törn, in auditorio minori die III. Julii, MDCCLXII. h. a. m. c

Invokaatio: D.F.G.

Kieltoilmaisujen säilyminen konekäännöksessä – tutkimus ranska- suomi-käännösten laadusta Googlen kääntäjällä

Tutkimuksen aiheena on kieltoilmaisujen kääntyminen Google-kääntäjällä ranskasta suomeen. Tutkimuksessa käsitellään yksinkertaisen kiellon ne pas, kaksoiskiellon ni ni sekä kieltoilmaisujen ne plus, ne rien, ne jamais, ne aucun ja ne personne käännöksissä ilmeneviä virheitä. Hypoteesina oli, että kiellon jääminen pois näiden kieltoilmaisujen käännöksissä voi muuttaa sanoman merkityksen päinvastaiseksi. Tutkimusmenetelmänä oli satunnaisten ranskankielisten näytelauseiden kääntäminen Google-kääntäjällä suomeksi ja tulosten arviointi kieltoilmaisun käännöksen onnistumisen kannalta ja sen osalta, kääntyykö merkitys päinvastaiseksi, jos kielto jää pois. Tutkimuksessa todettiin kiellon jäävän pois 58/108 lauseesta. Lauseista, joista kielto oli jäänyt pois, 16:n voidaan arvioida muuttuneen merkitykseltään päinvastaiseksi. Epäselviä tapauksia oli runsaasti käännösten heikon laadun vuoksi, mikä vaikeutti arviointityötä. Monissa tapauksissa kielto kääntyi vain osittain. Jos käännettävät lauseet ovat monimutkaisia ja niissä on enemmän kuin yksi kielto, käännös onnistuu yleensä tavanomaista huonommin. Google-kääntäjä on ns. tilastollinen konekääntäjä, eli sen käännösten onnistumiseen vaikuttaa oleellisesti käytettävissä olevien yksi- ja monikielisten sanastojen ja kaksi- tai monikielisten käännösten määrä ja laatu. Konekääntäjien käytettävissä olevaa suomenkielistä sanasto- ja käännösmateriaalia pitäisikin saada lisätyksi. Konekääntäjien tulosten laadun parantamisella on oleellista vaikutusta tulevaisuuden käännöskustannusten kehittymisen ja ylipäätään lisääntyvien käännöstarpeiden tyydyttämisen kannalta.

Yritysjoukkovelkaemission vaikutus yrityksen markkina-arvoon rahoituskriisin aikana

Yritysten pääomarakenne on kiinnostanut niin yritysten omistajia, tutkijoita kuin sijoittajiakin jo vuosikymmenten ajan. Yrityksen pääomarakenteen teoriat selittävät yritysten pääomarakennetta eri tavoin, mutta optimaaliselle, yrityksen markkina-arvon maksimoivalle, pääomarakenteelle ei ole yksiselitteistä ratkaisua. Yritysjoukkovelka on yksi vieraan pääoman muoto, joka on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosikymmenten aikana ja on varteenotettava rahoitusvaihtoehto suurille yrityksille. Riippumatta rahoituksen muodosta yrityksen taloudellisen toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että rahoitusmarkkinat toimivat, ja että yritykset saavat rahoitusta. Kuitenkin viimeisimmän rahoituskriisin aikana näin ei ollut, ja esimerkiksi monien yritysten velanotto pieneni. Samaan aikaan kuitenkin yritysjoukkovelkamarkkina kasvoi vaihtoehtoisena rahoitusmuotona. Tutkielmassa tarkastellaan tätä taustaa vasten yritysjoukkovelkojen liikkeellelaskun osakemarkkinareaktioita rahoituskriisin aikana. Tarkastelu toteutetaan katsauksella yrityksen pääomarakenteen teorioihin ja aikaisempaan yritysjoukkovelkojen empiiriseen tutkimukseen ja tarkastelua laajennetaan omalla empiirisellä tutkimuksella, jossa tutkitaan eurooppalaisten yritysten joukkovelkaemissioita eri talouden tilanteissa vuosina 2005–2006 ja vuosina 2008–2009. Markkinareaktion lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko muita mahdollisia muuttujia kuin talouden tilanne, jotka voisivat vaikuttaa liikkeellelaskun markkinareaktioon. Tutkimuksen otokset sisältävät 57 yritysjoukkovelan liikkeellelaskua vuosina 2005–2006 ja 160 liikkeellelaskua vuosina 2008–2009, ja tutkimusmetodeina ovat tapahtumatutkimus ja poikkileikkausregressio. Tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että aikaisempien tutkimusten perusteella yritysjoukkovelan liikkeellelaskun yhteydessä tulisi havaita negatiivinen markkinareaktio. Omassa empiriassa ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitsevää markkinareaktiota kumpanakaan ajanjaksona. Kuitenkin rahoituskriisin aikana yritysjoukkovelan liikkeellelaskun markkinareaktio on muuttunut positiiviseksi, ja markkinareaktion ero aikaisempaan ajanjaksoon (vuodet 2005–2006) on tilastollisesti merkitsevä 10 %:n merkitsevyystasolla. Voidaankin sanoa, että yritysjoukkoveloista on keskimäärin tullut hyväksyttävämpi rahoituksen muoto. Muiden muuttujien osalta yritysjoukkovelan liikkeellelaskun yhteydessä on havaittu merkitsevä positiivinen arvo ylimääräisen kassavirran kerroinestimaatille talouden normaalissa tilanteessa ja investointimahdollisuuksien kerroinestimaatin merkitsevä positiivinen arvo rahoituskriisin aikana.