Valoa näkyvissä? : Hämeen alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013

Hämeen ELY-keskus julkaisee ensimmäisen kerran oman erillisen alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen, johon on valtakunnalliseen raporttiin sisältyvän tekstiosuuden lisäksi sisällytetty keskeistä Hämeen elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, työllisyyteen sekä koulutukseen ja osaamiseen liittyvää tilastoaineistoa ja sen analysointia. Vielä keväällä vallinnut varovainen optimismi on hiipunut ja Hämeessä odotetaan edelleen käännettä parempaan. Seuraavan kuuden kuukauden päähän ulottuvissa arvioissa sekä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan että työllisyystilanteen uskotaan Hämeen ELY-keskuksen alueella pysyvän nykytilanteeseen verrattuna jokseenkin ennallaan. Vuoden päähän ulottuvissa arvioissa on selvästi enemmän optimismia, joka pohjautuu odotuksiin kansainvälisen talouden elpymisestä: sekä elinkeinoelämän että työllisyyden uskotaan Forssan seutukuntaa lukuun ottamatta piristyvän kaikissa muissa seutukunnissa. Osaavan työvoiman saatavuuden suhteen ei nykytilanteeseen verrattuna odoteta tapahtuvan oleellisia muutoksia. Teollisuudessa tämänhetkiset näkymät ovat Hämeen alueella vaihtelevat; toisaalla tilaukset ovat vähentyneet, toisaalla töitä tehdään täysipainoisesti. Rakennusalalla monilla yrityksillä on käytössään vapaata kapasiteettia. Palvelualoilla näkyy yleinen epävarmuus, asiakasmäärät ovat vähentyneet ja tyhjiä liiketiloja on aiempaa enemmän. Erikoiskauppa on ollut vaikeuksissa jo pitkään. Toisaalta yritysten kehittämishankkeiden valmisteluaktiivisuus on pysynyt aiempien vuosien tapaan melko korkealla tasolla. Myös investointirahoituksen kysyntä on hieman kasvanut edellisvuoteen verrattuna ja yritysten t&k-toimintaan on haettu ja myönnetty aiempaa enemmän julkista rahoitusta. Tukirahoituksen myötävaikutuksella Hämeen alueella on rakenteilla useita tuotantotilojen laajennuksia ja uudisrakennuksia.

Liikunta- ja elämyspalveluala Uudellamaalla - ennakointityö

Liikunta- ja elämyspalvelualan ennakointityö ennakoi alan yritysten tulevaisuutta ja toimintaedellytysten sekä -ympäristön muutoksia Uudellamaalla. Liikunta-ala on moniulotteinen ja hajanainen. Ennakointityö koskee laajaa kuvaa alasta, joka pitää sisällään myös elämyspalvelut. Tässä työssä elämyspalveluita on lähestytty liikunnan näkökulmasta, jolloin suuri osa elämyspalvelualasta kuten kulttuurin, kulinarismin ja median kulutuksen aiheet on jätetty työn ulkopuolelle. Liikunta- ja elämyspalveluala on yksi luovista aloista voimakkaimmin kasvava ala. Alan kasvu ei ainoastaan tuota yhteiskunnalle suoraa talouskasvua, vaan toiminnan kasvu lisää välillisesti myös kansalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Alan ovat työntäneet Uudellamaalla kasvuun erityisesti laatutietoiset kuluttajat, jotka ovat tietoisia terveydestään ja kiinnostuneita hyvinvoinnistaan, mutta myös liikunta- ja urheiluseuratoiminnan murros. Ennakointityön tarkoituksena oli löytää alalta heikkoja signaaleja, joiden avulla alan kasvun alkuvaiheessa Uudenmaan ELYkeskus voisi valmistautua toimenpiteillä tulevaisuuteen. Tavoitteena oli vastata kysymyksiin: millaisia menestymisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia liikunta- ja elämyspalvelualalla on olemassa? Mitkä ovat alan tulevaisuuden trendit ja mitä alan tukemiseksi tulisi tehdä? Työn perusteella osaamista tulisi kehittää erityisesti tuotteistamisessa, hinnoittelussa, myynnissä ja markkinoinnissa. Toimiala on suhteellisen sisäänpäin kääntynyt, mikä voi olla este alan todelliselle menestykselle. Hyvinvointia ovat edistämässä myös sosiaali- ja terveys- sekä matkailualan ja muiden luovien alojen toimijat ja näiden kaikkien tahojen kesken on syytä voimistaa vuoropuhelua. Tällä hetkellä yrittäjien asiakkaina ovat lähinnä paljon liikkuvat aikuiset, kun potentiaalisia asiakkaita on monissa muissakin suurissa ryhmissä. Välittäjäorganisaatioita ei Suomessa alalla juuri ole, joten heidän toimintansa pilotointiin tulee saada kannusteita. Suomen kansainvälisen viennin kehittäminen vaatii eri verkostot. Kansainvälinen vienti tulee tehdä monialaisesti ja uudenlaisin menetelmin.

KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta

Markku Laitisen esitys Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden Asiantuntijaseminaarissa 26.11.2013 Helsingissä.

Tietopääoman hallinta johtamisessa - kansainväliset järjestöt

Tiivistelmä, Tämä pro gradu tutkielma tutkii ja mallintaa tietopääoman hallinnan sekä johtamisen välineitä kansainvälisissä järjestöissä. Tutkimus on vertaileva tutkimus. Tutkimusaineistona käytetään valittujen yhdeksän kansainvälisten järjestön tuottamia raportteja sekä selontekoja. Tutkimuksen tavoite on tunnistaa ja kuvata kansainvälisissä järjestöissä sekä järjestöjen välisissä ekosysteemeissä nykyisellään käytettäviä tietopääoman johtamisen sekä hallinnan välineitä. Tutkimusaineistoon valikoitui seitsemäntoista tietopääoman hallintaan ja johtamiseen liittyvää kansainvälisten järjestöjen laatimaa raporttia sekä selontekoa. Tutkimuksen tulos on, että kansainvälisille järjestöille on muotoutunut validit kvantitatiiviset sekä kvalitatiiviset menetelmät mitata, hallita, johtaa ja raportoida tietopääomaansa osana globaalia toimintaansa.

KITT2. Nyt! Toisen sukupolven tilastotietokanta

Markku Laitisen esitys Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi -seminaarissa Helsingissä 3.12.2013.

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 : Hollola

Hahmajoen valuma-alueelle (Hollolan kunta) tehdyssä suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmassa esitetään maatalouden vesiensuojelun kannalta tarkoituksenmukaiset alueet, joille suojavyöhykkeitä tulisi perustaa. Suunnittelualueen pinta-ala on 44 km2. Yleissuunnitelmassa esitetään suojavyöhykkeiden perustamista seitsemälle alueelle.

Tilasto kirjaston strategian tukena : Faktatiedon hyödyntäminen kirjaston toiminnan arvioinnissa

Markku Laitisen esitys Yhteistilastovalmennuksessa Helsingissä 15.1.2014 ja Oulussa 16.1.2014.

Tutustuminen KITT2-tietokantaan

Markku Laitisen esitys tieteellisten kirjastojen Yhteistilastovalmennuksessa Helsingissä 15.1.2014 ja Oulussa 16.1.2014.

Yksityistiearkkitehtuuri ja yksityisteiden tietoarkkitehtuuri : Tehtävät, vastuut ja tietojärjestelmät - nykytila ja kehittämismahdollisuudet

Tässä selvitystyössä on tarkastelu yksityistieasioiden parissa toimivien organisaatioiden rooleja, niiden määrittelyä sekä puitteita yksityisteitä koskevien tietojen yhteiskäytön kehittämiselle. Työn tavoitteena oli selkiyttää koko yksityistietoimijakentän tehtäviä, vastuita sekä rajapintoja niin, että toimijat voivat niihin sitoutua. Toisena tavoitteena oli selvittää yksityisteihin liittyviä tietotarpeita ja tiedonhallintamenetelmiä sekä laatia ehdotus eri toimijoiden yhteisien tietojen hankinta- ja käyttöperiaatteista. Työ aloitettiin vuonna 2009 Tiehallinnossa osana yksityistieasioiden kehittämisohjelmaa. Työn aikana käytiin laajaa keskustelua eri toimijoiden kesken. Vuoropuhelua käytiin haastattelujen kautta, mutta myös työpajatilaisuuksissa. Työpajoja järjestettiin kaksi, jotka molemmat herättivät suurta kiinnostusta selvitystyöhön. Selvitystyötä varten perustetun projektiryhmän puheenjohtajana toimi Jukka Lyytinen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta ja jäseninä Seppo Kosonen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sekä Esko Hämäläinen Suomen yksityistiepalvelu Oy:stä. Selvitys laadittiin konsulttityönä ja siitä vastasivat Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki ja Jussi Sipilä Destia Oy:stä.

KITT2-palvelu : Toisen sukupolven tilastotietokanta

Markku Laitisen esitys Asiantuntijaseminaarissa 13.2.2014 Helsingissä.

KITT2-käyttäjän käsikirja

Käsikirja tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokannan (KITT2) käyttäjille. Julkaistu 14.2.2014.