766 resultados para Aikasalo, Päivi
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
The purpose of this Master’s thesis is to study value co-creation in emerging value network. The main objective is to examine how value is co-created in bio-based chemicals value network. The study provides insights to different actors’ perceived value in the value network and enlightens their motivations to commit to the collaborative partnerships with other actors. Empirical study shows that value co-creation is creation of mutual value for both parties of the relationship by combining their non-competing resources to achieve a common goal. Value co-creation happens in interactions, and trust, commitment and information sharing are essential prerequisites for value co-creation. Value co-creation is not only common value creation, but it is also value that emerges for each actor because of the co-operation with the other actor. Even though the case companies define value mainly in economic terms, the other value elements like value of the partnership, knowledge transfer and innovation are more important for value co-creation.
Resumo:
Perinteisen karjatalouden muovaamat perinnebiotoopit, kuten kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, ovat monimuotoisimpia luontoympäristöjämme. Hoidon myötä arvokkaat maisemat säilyvät avoimina. Härkää sarvista on ylimaakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on arvokkaiden kohteiden laidunnushoidon järjestäminen. Tampereen Teisko on valittu yhdeksi hankkeen kohdealueista, joille on laadittu maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa ovat mukana arvokkaat perinnebiotoopit, jotka on inventoitu 1990-luvulla. Lisäksi mukaan on valittu kohteita, jotka ovat lajistoltaan monimuotoisia, riittävän suuria laidunnuskohteiksi tai sijaitsevat maisemallisesti keskeisillä paikoilla. Suunnitelma sisältää tietoa hoitomenetelmistä ja rahoitusmahdollisuuksista, ja niistä on myös tiedotettu suunnittelun aikana. Tavoitteena on saada kohteita hoidon piiriin, innostaa maanomistajia ja löytää kohteille hoitajiksi karjatilallisia ja paikallisia yhdistyksiä. Mahdolliset hoitotoimenpiteet perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. Hankkeen puitteissa voidaan avustaa kohteiden hoidon suunnittelussa ja rahoitusten hakemisessa. Yleissuunnittelun maastotyöt ja tiedotus toteutettiin kesän ja syksyn 2010 aikana. Härkää sarvista- hankkeen toiminta-aika on 1.6.2009–31.5.2012. Hanketta toteuttavat Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskukset sekä alueelliset ProAgriat.
Resumo:
Poster presented at Open Repositories 2016 in Dublin, Ireland, June 14, 2016
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli ottaa selvää seksuaalivähemmistöihin kuuluvien opettajien kokemuksista kouluyhteisöissä. Keskeisimpiä tutkittavia asioita olivat, ovatko seksuaalivähemmistöihin kuuluvat opettajat avoimia seksuaalisesta suuntautumisestaan, miten kollegat, esimiehet, oppilaat ja vanhemmat ovat haastateltavien mielestä asiaan suhtautuneet ja pyrkivätkö seksuaalivähemmistöihin kuuluvat opettajat horjuttamaan heteronormatiivista koulumaailmaa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja sen aineisto hankittiin teemahaastattelujen avulla. Haastattelujoukko koostuu 11 eri-ikäisestä ja eri puolella Suomea opettavista seksuaalivähemmistöihin kuuluvista opettajista. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla. Tutkimuksen kaikki haastateltavat olivat avoimia seksuaalisesta suuntautumisestaan kollegoilleen. Rehtorille kertomista harkittiin enemmän, ja vain muutama opettaja oli kertonut asiasta oppilailleen. Pääosin opettajat olivat kohdanneet neutraaleja tai positiivisia reaktioita asian kertomisen yhteydessä. Suurin syy, miksi oppilaille haluttiin olla avoimia tai ainakin mietittiin avoimempaa linjaa, oli heteronormatiivisuuden murtaminen sekä halu tarjota roolimalli seksuaalivähemmistöihin kuuluville nuorille. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa aihe tietoisen pohdinnan alaisuuteen ja sitä kautta parantaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien opettajien ja oppilaiden hyvinvointia. Vastauksissa nousi esille, että opettajankoulutus ei tarjoa tietoa asian käsittelemiseen. Tuloksia voidaankin hyödyntää myös opettajankoulutuksen sisältöjen päivittämisessä.