Poikkimaantien parantaminen välillä Terminaalitie - valtatie 22 : Kehittämissuunnitelma

Kehittämissuunnitelman tavoitetilanteena on vuosi 2030, johon esitetään edettäväksi kahdessa vaiheessa. Suunnitelman laatimisen lähtökohtana ovat olleet suunnittelualueen nykyinen väyläverkko ja maankäyttö, aikaisemmin laaditut ja käynnissä olevat väyläsuunnitelmat sekä Oulun yleiskaava ja alueen asemakaavat. Suunnittelun lähtötietoina ovat olleet suunnittelujakson liikennemäärät, hankekohtainen liikenne-ennuste v. 2030 sekä liikenneonnettomuustiedot. Ensimmäisessä vaiheessa Poikkimaantielle esitetään rakennettavaksi toinen ajokaista idän suuntaan Äimärautiolta valtatien 4 eritasoliittymään. Äimäraution siltojen kohdalla uuden ajokaistan vaatima lisätila saadaan kaventamalla nykyistä 5 metrin levyistä kevyen liikenteen väylää. Poikkimaantien liittymiä parannetaan lisäkaistoja rakentamalla. Lisäksi tehdään kevyen liikenteen järjestelyjä ja täydennetään melusuojauksia. Ensimmäisessä vaiheeseen liittyen suunnitelmassa on huomioitu myös Terminaalitien liittymän parantaminen, valtatien 4 Lintulan eritasoliittymän lisäramppi pysäkkijärjestelyineen sekä valtatien 22 liikennevalo-ohjatun tasoliittymän parantamistoimenpiteet. Nämä toteutetaan erillishankkeina eivätkä ne ole mukana kustannusarviossa. Ensimmäisen vaiheen parantamistoimenpiteiden kustannukset ovat noin 3,0 milj. euroa. Kustannukset sisältävät siltojen parantamisen, mutta ei meluesteitä. Poikkimaantien varren meluesteiden kustannusennuste on noin 0,5 -1,0 milj. euroa estetyypistä riippuen. Esitettyjen liikenneratkaisujen arvioidaan palvelevan liikenteen sujuvuuden ja liittymien toimivuuden osalta vuoteen 2025 saakka. Ratkaisuilla parannetaan Poikkimaantien pääsuunnan, liittymien ja kevyen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Melusuojauksen täydentämisellä vähennetään asutukseen kohdistuvia meluhaittoja. Vuoden 2030 tavoitetilanteen kehittämisratkaisuksi esitetään nelikaistatietä välille Äimätie – valtatien 4 Lintulan eritasoliittymän itäpuolinen ramppi. Ratkaisu edellyttää, että Limingantien ylittävää siltaa, rautatien ylittävää siltaa ja alikulkukäytäväsiltoja levennetään 7 metrillä. Poikkimaantien liittymien sivusuunnille rakennetaan lisäkaistoja ja pääsuunnan kääntymiskaistajärjestelyjä parannetaan. Meluesteet ovat vaiheen 1 ratkaisun mukaiset. Tavoitetilanteeseen liittyy Limingantulli - Äimärautio katuyhteys ja radan alikulku sekä valtatien 22 perusverkon eritasoliittymä. Vaiheittain edeten hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 9,5 milj. euroa, josta siltojen osuus noin 4 milj. euroa. Ratkaisulla turvataan Poikkimaantien ja sen liittymien toimivuus sekä turvallisuus pitkälle tulevaisuuteen. Ensimmäisen ratkaisun toteuttaminen vuonna 2020 on jo 10 vuoden tarkastelujaksolla liikennetaloudellisesti erittäin kannattava (hyöty-kustannus suhde 3,2). Kokonaisuutena tarkasteltuna hanke on liikennetaloudellisesti kannattava (hyöty-kustannussuhde 1,9).

Pyhäjoen liikenneturvallisuussuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pyhäjoen kunta ovat yhteistyössä laatineet Pyhäjoen liikenneturvallisuussuunnitelman. Suunnittelutyö on tehty Raahen seudun kuntien, Raahen, Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin yhteisenä suunnitteluprosessina. Työn tuloksena on kuntakohtaisten suunnitelmaraporttien lisäksi koottu seudullinen suunnitelma, jossa on esitetty liikenneympäristön parantamisperiaatteita, liikennekasvatustyön toimintasuunnitelma sekä keskeiset kuntakohtaiset toimenpidelistat. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon liikennemäärät, liikenneonnettomuudet, kyselyjen tulokset, työryhmän palautteet, aloitteet, suunnittelijoiden ja työryhmän maastotarkastelut sekä yleisötilaisuuden palautteet. Pyhäjoen kunnan alueelle on esitetty yhteensä 40 liikenneympäristön parantamistoimenpidettä. Lisäksi nopeusrajoitusmuutoksia on esitetty yhteensä 8. Parantamistoimenpiteiden toteuttaminen on vaiheistettu kahteen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan. Osa toimenpiteistä vaatii tarkempaa jatkosuunnittelua, mutta pieniä toimenpiteitä voidaan toteuttaa heti. Tällaisia ovat esimerkiksi näkemien parantaminen, liikennemerkkijärjestelyt sekä osa nopeusrajoitusmuutoksista. Pyhäjoen alueelle esitetyt liikenneympäristön parantamistoimenpiteet maksavat arviolta noin 8,5 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintatasossa. Kustannuksiin ei sisälly valtatiellä 8 sijaitsevan Niskantien alikulkusillan ja Vanhatien (18137) museosillan kunnostusta. Kustannukset sisältävät Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisen aikaisen liikenteen vaatimat valtatien 8 parantamistoimenpiteet, joiden kustannukset ovat arviolta noin 6,3 miljoonaa euroa. Valtatien 8 parantamistoimenpiteet ovat liittymien ja siltojen parantamista, kevyen liikenteen järjestelyjä sekä riista-aitojen rakentamista. Pyhäjoen kunnan alueella vuosina 2006 - 2010 tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien laskennalliset vuosikustannukset ovat yhteensä reilut 1,6 miljoonaa euroa, josta kunnan osuus on arviolta noin 245 000 - 325 000 euroa. Maantieverkolle esitetyillä nopeusrajoitusmuutoksilla säästetään vuositasolla 0,062 henkilövahinko- onnettomuutta, mikä vastaa vuositasolla noin 30 000 euron laskennallisia onnettomuuskustannussäästöjä. Lisäsäästöjä saadaan katuverkon aluenopeusrajoitusten muutoksilla. Maanteiden parantamistoimenpiteillä saadaan vähennettyä vuositasolla noin 0,10 henkilövahinko- onnettomuutta, mikä vastaa noin 50 000 euron laskennallisia onnettomuuskustannussäästöjä. Lisäsäästöjä saadaan myös katuverkon parantamistoimenpiteillä. Liikenneturvallisuussuunnitteluun liittyen tehtiin Pyhäjoen keskustassa esteettömyyskävely, joilla selvitettiin liikkumisen ongelmakohteita. Raportin liitteenä on esitetty ongelmakohteet ja parannustoimenpiteet. Esteettömyystoimenpiteiden kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu. Liikennekasvatustyön kehittämissuunnitelmassa on määritelty kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta ja tehtävät, kytkeytyminen seudulliseen liikennekasvatustyöhön sekä liikennekasvatustyön tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Suunnitelmassa esitetään, että Raahen seudun kunnissa otetaan käyttöön liikennekasvatustyön seudullinen toimijamalli.

Raahen seutukunnan liikenneturvallisuussuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Raahen seudun kunnat, Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki ja Vihanti ovat yhteistyössä laatineet Raahen seutukunnan liikenneturvallisuussuunnitelman. Suunnittelutyö on tehty Raahen seutukunnan kuntien yhteisenä suunnitteluprosessina. Työn tuloksena on kuntakohtaisten raporttien lisäksi koottu seudullinen suunnitelma, jossa on esitetty liikenneympäristön parantamisperiaatteita, liikennekasvatustyön toimintasuunnitelma sekä keskeiset kuntakohtaiset toimenpidelistat. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon liikennemäärät, liikenneonnettomuudet, kyselyjen tulokset, työryhmän palautteet, aloitteet, suunnittelijoiden ja työryhmän maastotarkastelut sekä yleisötilaisuuden palautteet. Kuntakohtaiset toimenpideohjelmat ovat raportin liitteenä. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden toteuttaminen on vaiheistettu 2 - 3 ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan. Osa toimenpiteistä vaatii tarkempaa jatkosuunnittelua, mutta pieniä toimenpiteitä voidaan toteuttaa heti. Raahen seutukunnan alueen maantie- ja katuverkolle on suunnitelmassa esitetty 208 liikenneympäristön parantamistoimenpidettä. Lisäksi nopeusrajoitusmuutoksia on esitetty alueen maantie- ja katuverkolle yhteensä 57. Raahen seutukunnan alueen liikenneympäristön parantamistoimenpiteet maksavat yhteensä noin 31 M€ vuoden 2011 hintatasossa. Pyhäjoen kunnan alueelle sijoittuvien parantamistoimenpiteiden kustannukset ovat noin 8,5 M€, Raahen kaupungin noin 9,9 M€, Siikajoen kunnan noin 7,1 M€ ja Vihannin kunnan noin 5,3 M€. Kustannusarvioista puuttuu muutama yksittäinen erillissuunnittelua vaativa kohde. Toimenpide-ohjelmat sisältävät Pyhäjoelle rakennettavan ydinvoimalan rakentamisen aikaisen liikenteen hoidon vaatimat valtatien 8 parantamistoimenpiteet. Näitä toimenpiteitä on yhteensä 24 kpl ja niiden alustavat kustannukset ovat vajaat 10 M€. Pyhäjoen kohdan toimenpiteiden kustannukset ovat noin 6,3 M€, Raahen kohdan noin 2,2 M€ ja Revonlahden kohdan noin 1,4 M€. Ydinvoimalan rakentamisen edellyttämä tiestön parantaminen toteutetaan erillisrahoituksella. Seudun maantieverkolle esitetyillä nopeusrajoitusmuutoksilla säästetään vuositasolla yhteensä 0,87 henkilövahinko-onnettomuutta, jonka laskennallinen onnettomuuskustannussäästö on vuositasolla vuoden 2011 hintatasossa noin 430 000 euroa. Lisäsäästöjä saadaan vielä kuntien katuverkon aluenopeusrajoitusten muutoksilla. Seudun maantieverkolle esitetyillä parantamistoimenpiteillä saadaan vuositasolla vähennettyä noin 1,1 henkilövahinko- onnettomuutta, joka vastaa vuositasolla noin 540 000 euron onnettomuuskustannussäästöjä. Merkittäviä lisäsäästöjä saadaan vielä kuntien katuverkon parantamistoimenpiteillä. Suunnittelutyössä tehtiin kaikissa kuntakeskustoissa esteettömyyskävelyt, joilla selvitettiin liikkumisen ongelmakohteita. Esteettömyysselitysten tulokset, ongelmakohteet ja parannustoimenpiteet on esitetty kuntakohtaisissa raporteissa. Esteettömyystoimenpiteiden kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu. Suunnitelmassa esitetään, että Raahen seudun kunnissa otetaan käyttöön liikenneturvallisuustyön seudullinen toimijamalli. Liikenteen koulutus- ja tiedotustoiminnan osalta suunnitelmassa on määritelty kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta ja tehtävät, kytkeytyminen seudulliseen liikenneturvallisuustyöhön sekä liikennetyön tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset.

Siikajoen liikenneturvallisuussuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Siikajoen kunta ovat yhteistyössä laatineet Siikajoen liikenneturvallisuussuunnitelman. Suunnittelutyö on tehty Raahen seudun kuntien, Raahen, Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin yhteisenä suunnitteluprosessina. Työn tuloksena on kuntakohtaisten suunnitelmaraporttien lisäksi koottu seudullinen suunnitelma, jossa on esitetty liikenneympäristön parantamisperiaatteita, liikennekasvatustyön toimintasuunnitelma sekä keskeiset kuntakohtaiset toimenpidelistat. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon liikennemäärät, liikenneonnettomuudet, kyselyjen tulokset, työryhmän palautteet, aloitteet, suunnittelijoiden ja työryhmän maastotarkastelut sekä yleisötilaisuuden palautteet. Siikajoen kunnan alueelle on esitetty yhteensä 39 liikenneympäristön parantamistoimenpidettä. Lisäksi nopeusrajoitusmuutoksia on esitetty yhteensä 19. Parantamistoimenpiteiden toteuttaminen on vaiheistettu kahteen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan. Osa toimenpiteistä vaatii tarkempaa jatkosuunnittelua, mutta pieniä toimenpiteitä voidaan toteuttaa heti. Tällaisia ovat esimerkiksi näkemien parantaminen, liikennemerkkijärjestelyt sekä osa nopeusrajoitusmuutoksista. Siikajoen alueelle esitetyt liikenneympäristön parantamistoimenpiteet maksavat arviolta noin 7,1 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintatasossa. Kokonaiskustannukset sisältävät Paavolan taajamatien parantamisen lisäksi Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisen aikaisen liikenteen vaatimat valtatien 8 ja maantien 807 alkuosan (Ruukintie) parantamistoimenpiteet. Näiden Revonlahden kohdalle sijoittuvien toimenpiteiden kustannukset ovat vajaat 1,4 miljoonaa euroa. Siikajoen kunnan alueella vuosina 2006 - 2010 tapahtuneiden onnettomuuksien laskennalliset vuosikustannukset ovat yhteensä runsaat 3,8 miljoonaa euroa, josta kunnan osuus on arviolta noin 570 000 - 760 000 euroa. Maantieverkon nopeusrajoitusmuutoksilla säästetään vuositasolla 0,24 henkilövahinkoonnettomuutta, mikä vastaa vuositasolla noin 120 000 euron laskennallisia onnettomuuskustannussäästöjä. Lisäsäästöjä saadaan katuverkon aluenopeusrajoitusten muutoksilla. Maanteiden parantamistoimenpiteillä saadaan vähennettyä vuositasolla noin 0,34 henkilövahinko- onnettomuutta, mikä vastaa vuositasolla noin 165 000 euron laskennallisia onnettomuuskustannussäästöjä. Lisäsäästöjä saadaan myös katuverkon parantamistoimenpiteillä. Liikenneturvallisuussuunnitteluun liittyen tehtiin Ruukin keskustassa esteettömyyskävely, joilla selvitettiin liikkumisen ongelmakohteita. Raportin liitteenä on esitetty ongelmakohteet ja parannustoimenpiteet. Esteettömyystoimenpiteiden kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu. Liikennekasvatustyön kehittämissuunnitelmassa on määritelty kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta ja tehtävät, kytkeytyminen seudulliseen liikennekasvatustyöhön sekä liikennekasvatustyön tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Suunnitelmassa esitetään, että Raahen seudun kunnissa otetaan käyttöön liikennekasvatustyön seudullinen toimijamalli.

Vihannin liikenneturvallisuussuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Vihannin kunta ovat yhteistyössä laatineet Vihannin liikenneturvallisuussuunnitelman. Suunnittelutyö on tehty Raahen seudun kuntien, Raahen, Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin yhteisenä suunnitteluprosessina. Työn tuloksena on kuntakohtaisten suunnitelmaraporttien lisäksi koottu seudullinen suunnitelma, jossa on esitetty liikenneympäristön parantamisperiaatteita, liikennekasvatustyön toimintasuunnitelma sekä keskeiset kuntakohtaiset toimenpidelistat. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon liikennemäärät, liikenneonnettomuudet, kyselyjen tulokset, työryhmän palautteet, aloitteet, suunnittelijoiden ja työryhmän maastotarkastelut sekä yleisötilaisuuden palautteet. Vihannin kunnan alueelle on esitetty yhteensä 29 liikenneympäristön parantamistoimenpidettä. Lisäksi nopeusrajoitusmuutoksia on esitetty yhteensä 9. Parantamistoimenpiteiden toteuttaminen on vaiheistettu kahteen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan. Osa toimenpiteistä vaatii tarkempaa jatkosuunnittelua, mutta pieniä toimenpiteitä voidaan toteuttaa heti. Tällaisia ovat esimerkiksi näkemien parantaminen, liikennemerkkijärjestelyt sekä osa nopeusrajoitusmuutoksista. Vihannin alueelle esitetyt liikenneympäristön parantamistoimenpiteet maksavat arviolta noin 5,3 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintatasossa. Kallein parantamistoimenpide on kantateiden 88 (Raahentie) ja 86 (Ouluntie) pääliittymän parantaminen ja siihen liittyvä Ouluntien leventäminen sekä pohjavesisuojauksen rakentaminen. Vihannin kunnan alueella vuosina 2006 - 2010 tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien laskennalliset vuosikustannukset ovat yhteensä runsaat 2,3 miljoonaa euroa, josta kunnan osuus on arviolta noin 345 000 - 460 000 euroa. Vihannin kunnan alueella tapahtuneiden onnettomuuksien laskennalliset vuosikustannukset ovat yhteensä runsaat 3,8 miljoonaa euroa, josta kunnan osuus on arviolta noin 570 000 - 760 000 euroa. Maantieverkon nopeusrajoitusmuutoksilla säästetään vuositasolla 0,04 henkilövahinkoonnettomuutta, joka vastaa vuositasolla noin 20 000 euron laskennallisia onnettomuuskustannussäästöjä. Lisäsäästöjä saadaan katuverkon nopeusrajoitusten muutoksilla. Maanteiden parantamistoimenpiteillä saadaan vuositasolla vähennettyä noin 0,13 henkilövahinko- onnettomuutta, mikä vastaa vuositasolla noin 60 000 euron laskennallisia onnettomuuskustannussäästöjä. Lisäsäästöjä saadaan katuverkon parantamistoimenpiteillä. Liikenneturvallisuussuunnitteluun liittyen tehtiin Vihannin keskustassa esteettömyyskävely, joilla selvitettiin liikkumisen ongelmakohteita. Raportin liitteenä on esitetty ongelmakohteet ja parannustoimenpiteet. Esteettömyystoimenpiteiden kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu. Liikennekasvatustyön kehittämissuunnitelmassa on määritelty kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän toiminta ja tehtävät, kytkeytyminen seudulliseen liikennekasvatustyöhön sekä liikennekasvatustyön tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Suunnitelmassa esitetään, että Raahen seudun kunnissa otetaan käyttöön liikennekasvatustyön seudullinen toimijamalli.

Palvelukohteiden seudullinen opastussuunnitelma : Etelä-Pohjanmaa

Vuonna 2007 otettiin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella käyttöön uusia palvelukohteiden opastusmerkkejä ja tunnuksia. Samalla opastuksen ohjeistusta uusittiin. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnallinen palvelukohteiden opastussuunnitelma valmistui joulukuussa 2007. Etelä-Pohjanmaan maakunnan opastusstrategian yhtenä tavoitteena on seudullisten suunnitelmien laatiminen alueelle. Tämä suunnitelma antaa lähtökohdat opastelupien hankkimiselle ja on lupapäätösten tukena. Suunnitelmassa on esitetty suunnitelman laatimisen aikainen tilanne, johon tulee myöhemmin muutoksia – kohteita poistuu, tulee uusia ja olemassa olevien kohteiden palvelutarjonta voi muuttua, jolloin on tarvetta tarkistaa viitoitusta ja sen laajuutta. Suunnitelmaa ylläpidetään ajantasaisena suunnitelman laatimisen jälkeen. Suunnitelmassa on kartoitettu kaikki alueen palveluntarjoajat ja selvitetty palvelukohteiden viitoituskelpoisuudet niille kohteille, joille on määritelty tieliikenneasetuksessa palvelukohteen tunnus. Samalla on tarkennettu valtakunnallisten ohjeiden pohjalta opastusperiaatteet, joiden mukaan viitoitussuunnitelma on laadittu. Samoja periaatteita on noudatettu Keski-Pohjanmaalle vuonna 2010 laaditussa seudullisessa palvelukohteiden opastussuunnitelmassa. Suunnitelmaan sisältyvät maantie-, katu- ja yksityistieverkko. Suunnittelussa mukana oli kunnat: Alajärvi, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva ja Vimpeli. Suunnittelutyön aikana järjestettiin kolme yleisötilaisuutta, jotka pidettiin Kauhajoella (28.3.2012), Seinäjoella (11.6.2012) ja Alajärvellä (11.10.2012). Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 16 palvelukohteiden opastuksesta kiinnostunutta kuntalaista. Etelä-Pohjanmaalla kartoitettiin noin 790 kpl palvelukohdetta, joista viitoituskelpoisiksi kohteiksi valikoitui 389 kpl. Näiden lisäksi on jonkin verran kohteita, jotka viitoitetaan ilman tunnusta. Kohteet, joiden viitoituskriteerit eivät täyty palvelukohteena, viitoitetaan tarvittaessa mustapohjaisella osoiteviitalla. Nykyisin palvelukohteena viitoitettuja kohteita on Etelä-Pohjanmaan alueella 223 kpl, joten viitoituskelpoisten kohteiden määrä kasvaa oleellisesti nykyisestä (+74 %), jos kaikki suunnitelmassa esitetyt palvelukohteet toteuttavat viitoituksensa. Suunnitelma ei velvoita kohteen ylläpitäjiä hankkimaan palvelukohteiden viitoitusta, mutta antaa sille rajat, kuinka se on laajimmillaan mahdollista toteuttaa.

Laukaan liikenneturvallisuus- toimenpidesuunnitelma

Laukaan liikenneturvallisuustoimenpidesuunnitelma on tehty Laukaan kunnan, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Liikenneturvan Jyväskylän toimiston yhteistyönä. Suunnitelman tavoitteena on kartoittaa liikenneympäristön ongelmakohteet, suunnitella näihin kohteisiin soveltuvat toimenpiteet sekä laatia näistä toimenpiteistä niiden kiireellisyyden, tehokkuuden ja toteuttamismahdollisuuksien pohjalta toteuttamisohjelma kunnan ja ELY-keskuksen käyttöön. Suunnitelma keskittyy Laukaan kunnan neljään taajamaan: Kirkonkylä, Lievestuore, Vihtavuori ja Leppävesi. Laukaan tieliikenteessä on vuosina 2006 - 2010 sattunut keskimäärin 118 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta vuodessa. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on viiden vuoden aikana tapahtunut yhteensä 109, joista kahdeksan on ollut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Onnettomuuksissa on kuollut tai loukkaantunut yhteensä 148 henkilöä eli keskimäärin 30 henkilöä vuodessa. Väkilukuun suhteutettuna Laukaan liikenneonnettomuuksissa kuolee tai loukkaantuu keskimäärin 158 henkilöä/100 000 as./v, mikä ylittää Keski-Suomen ja koko maan keskiarvon. Suunnitelmaan liittyneessä ikäihmisten vaaranpaikka- ja esteettömyyskartoituksessa on tullut esiin noin 40 ongelmakohdetta. Koulumatkojen liikenneturvallisuutta ja koulukuljetusten tarvetta on tarkasteltu ns. koululiitu-menetelmällä. Koulukohtainen liikenneturvallisuustarkastelu ja -suunnitelma on tehty kuudelle koululle. Toimenpidesuunnittelun pohjaksi on tehty tie- ja katuverkon jäsentely, joka kuvaa kunkin väylän asemaa koko liikenneverkossa sekä väylän tehtävää liikenteen ja maankäytön suhteen. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi suunnitelmassa on esitetty noin 30 toimenpidettä, jotka koskevat tie- ja katujärjestelyjä,

Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma

Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2011 – 2014 tukee alueella tehtävää liikenneturvallisuustyötä. Suunnitelman eettinen perusta on ajatus, että kenenkään Lapin teillä liikkuvan ei tarvitse joutua vakavan liikenneonnettomuuden uhriksi. Tavoite on yhtenevä jokaisen liikkujan omien tavoitteiden kanssa. Tilastojen mukaan piittaamattomuus liikennesäännöistä on merkittävin taustatekijä Lapissa tapahtuneissa vakavissa liikenneonnettomuuksissa. Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan selvitysten mukaan onnettomuuksien taustalta löytyy mm. laiminlyöntejä nopeusrajoitusten noudattamisessa ja turvavyön käyttämisessä sekä päihteiden vaikutuksen alaisena ajamista. Lapille ja koko Pohjois-Suomelle ominaisia muusta maasta poikkeavia piirteitä ovat maastoajoneuvoliikenteen onnettomuuksien ja porokolareiden suuri määrä. Lapin liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyt lyhyemmän aikavälin toimenpiteet kohdistuvat valtakunnallisen suunnitelman tavoin ajokuntoon, liikennekäyttäytymiseen sekä taajamien ja maanteiden liikenneturvallisuuden parantamiseen. Lisäksi toimenpiteitä kohdistetaan maastoajoneuvoliikenne- ja porokolarionnettomuuksien vähentämiseen. Yhteistyötä liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehdään myös Barentsin alueen maiden kesken. Työhön kuuluu parhaiden käytäntöjen vertailu ja hyödyntäminen, liikenneturvallisuusongelmien analysointi ja esitysten tekeminen niiden ratkaisemiseksi. Lapin nykyinen liikennejärjestelmä perustuu vahvasti maantieyhteyksiin. Matkailun volyymin kasvaminen, kaivostoiminnan laajeneminen, energiaa tuottavien voimaloiden rakentaminen sekä Koillisväylän avautuminen synnyttävät tulevaisuudessa uutta liikennettä, mikä vaatii panostamista liikenneturvallisuuteen myös pidemmällä aikavälillä liikennejärjestelmäsuunnittelun tasolla.

Osaa ja työllisty : Selvitys korkeasti koulutettujen tulevaisuuden aloista ja työllistymisestä

Innolink Research Oy on laatinut Pirkanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta selvityksen korkeasti koulutettujen tulevaisuuden aloista sekä työttömyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Korkeasti koulutettujen ryhmä muodostuu raportissa alemman ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneista sekä tutkijakoulutusasteen ryhmästä. Raportti jakautuu neljään osaan: tilastoosioon, kirjallisuuskatsaukseen, sosiaalisen median sisällönanalyysiin ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Koulutusalojen perusteella Suomen kolme suurinta korkeasti koulutettujen työtöntä ryhmää valmistuu ammattikorkeakouluista. Ylivoimaisesti suurin työttömien ryhmä on tradenomit. Ammattikorkeakouluista valmistuneista insinööreistä ennakoidaan olevan tulevaisuudessa ylitarjontaa, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Uusien työpaikkojen arvioidaan tulevaisuudessa syntyvän välillisesti aloille, joilla tietämyksen jalostamisella on suuri merkitys. Tällaisesta alasta hyvä esimerkki on sosiaali- ja terveysala. Sosiaali- ja terveysalalle on Ruotsissa jo syntynyt DNA-kartoituspalveluita. DNA-kartoitus liittyy kiinteästi tulevaisuuden räätälöityihin lääkkeisiin. Tulevaisuuden uudet työpaikat ovat sidoksissa nopeasti kasvavaan tiedon määrään ja sen käsittelyyn. Työllistymisessä korkeasti koulutetun työllistymisen kannalta merkittävimmiksi tekijöiksi muodostuvat yksilön osaaminen ja suhdeverkostot. Korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu kuvastaa myös työmarkkinoiden muutosta. Työelämästä ennakoidaan tulevan entistä sirpaleisempaa, ja yksilön halu vaikuttaa omaan elämänlaatuunsa korostuu. Työuraa ei välttämättä nähdä ylöspäin vaan vaakatasoon suuntautuneena. Verkostojen merkityksen ymmärtäminen auttaa suunnittelemaan palveluita, joita korkeakoulutetut tarvitsevat valmistuessaan ja työttömyyden kohdatessaan. Korkeakoulututkinto voidaan nähdä ikään kuin perustutkintona, joka antaa nuorelle avaimet työelämän alkuun. Tulevaisuudessa tarvitaan monenlaisia osaajia. Työllistymiseen liittyvien eri osapuolten, kuten koulujen, yhteiskunnan, työnantajien ja työnhakijoiden tulisi hyväksyä jatkuva muutos ja mukauttaa toimensa joustaviksi vastaamaan muutosta.

Kaupan kasvuvisio 2020

Tämän esiselvityksen tilaajana on Pirkanmaan Ennakointipalvelu (Pirkanmaan ELY-keskuksen ennakointityön kehityshanke). Esiselvityksen johtoryhmässä toimivat seutujohtaja Päivi Nurminen (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä), johtaja Riitta Varpe (ELY-keskus), aluejohtaja Jari Alanen (Kesko), toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko (Pirkanmaan Osuuskauppa), kaupunkikehitysjohtaja Kari Kankaala (Tampereen kaupunki), innovaatiojohtaja Anne-Mari Järvelin (Tredea Oy), maakuntakaavoitusjohtaja Pekka Harstila (Pirkanmaan liitto), yliarkkitehti Leena Stranden (ELY-keskus), sekä projektipäällikkö Jenni Ruokonen (ELY-keskus). Mainitut toimenkuvat ovat esiselvityksen käynnistyksen aikaiset (joulukuu 2010). Esiselvityksen toteutti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, vastuullisina toteuttajina Lasse Mitronen, Timo Rintamäki ja Harri Talonen. Tutkimusapulaisina toimivat Mirka Toivonen ja Annika Peltomaa. Kansainvälisten tutustumiskohteiden osalta asiantuntijana ja kumppanina toimi Finpro Leila-Mari Ryynäsen ja Sissi Silvánin johdolla. Esiselvityksen tavoitteena oli tuottaa taustatietoa ja näkemyksiä kaupan kasvuvision 2020 luomiseksi. Esiselvityksen tarkoituksena oli mm. • tunnistaa keskeisiä kaupan kasvun ja kehittymisen ajureita, mahdollisuuksia ja esteitä Tampereella ja lähialueilla • tuottaa johtopäätöksiä kaupan kehitysedellytyksistä, kaupan osaamisen kehittämisestä ja koulutustarjonnasta sekä • ehdottaa toimenpiteitä tarvittavista kaupan kehitystoimista Tampereen keskustan, esikaupunki- ja lähialueiden ja palveluverkoston kehittämisen sekä kaupan koulutuksen järjestämisen ja osaamisen kehittämisen osalta. Aiempiin raportteihin ja tutkimuksiin pohjaava kirjallisuuskatsaus loi pohjan kaupan kehittymisen ajureiden ja esteiden ymmärtämiselle. Paikallista näkökulmaa tuotiin esiin kahden pirkanmaalaisista kaupan, julkishallinnon, kaavoituksen, koulutuksen ja kiinteistösijoittamisen asiantuntijoista koostuvan paneelin avulla. Kansainvälistä näkökulmaa avattiin benchmark-matkoilla Lontooseen ja Kööpenhaminaan. Tunnistettuja kaupan kehityksen keskeisiä ajureita ja mahdollisuuksia ovat mm. kuluttajatrendit, saavutettavuus, väestökasvu, infrastruktuuri, kaavoitus tulevaisuuden kaupan toimintaedellytysten luojana, matkailun ja kulttuurin synergiat kaupan kehittämiselle, kuluttamisen elämyksellisyyden korostuminen, kuluttamisen pirstaloituminen, lähikaupan ja kysynnän kasvu sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö lähipalvelujen tuottamisessa. Benchmark-esimerkkien perusteella kaupan alueen tarjoomassa pitää olla kiinnostavaa paikallista ja kansainvälistä tarjontaa ja palveluja sekä luontaisia paikkoja ihmisten kohtaamiseen ja elämiseen. Kaupan kehittämisen keskeisimmiksi haasteiksi Pirkanmaalla tunnistettiin selkeän ja vahvan tahtotilan puuttuminen ja nykyisten kehittämishankkeiden sirpaleisuus. Kauppaa kehitetään pääosin eri tahojen irrallisiin intresseihin pohjautuen, kokonaisuuden jäädessä jalkoihin. Esiselvityksen keskeiset johtopäätökset koskevat yhteisen tahtotilan ja kaupan kasvuvision muodostamista tulevaisuuden strategiatyön pohjaksi. Johtopäätöksissä ehdotetaan kaupan neuvottelukunnan perustamista, kaupan tutkimus- ja kehittämisohjelman käynnistämistä sekä suunnitelmien toteuttamisen varmistamista toimenpiteiden ja koordinoinnin vahvalla resursoinnilla. Esiin nousseiden asioiden edistämiseksi esitetään käynnistettäväksi noin vuoden pituinen Kaupan kasvuvisio 2020 -jatkohanke, jonka aikana kootaan kaupan neuvottelukunta, määritellään tarkemmat sisällöt sekä toteuttajatahot kaupan tutkimus- ja kehitysohjelmalle lähivuosiksi, ja tunnistetaan ja varmistetaan ohjelman ja sen osahankkeiden sekä niiden koordinoinnin resurssitarpeet ja -lähteet. Lisäksi esitetään Tampereen yliopistoon perustettavaksi kaupan ja palveluliiketoiminnan professuuri.

Maahanmuuttajien merkitys tulevaisuuden työvoimana Pirkanmaalla

Maahanmuuttajien määrä Pirkanmaalla on edelleen melko pieni, mutta eräillä aloilla ulkomailta Suomeen muuttaneiden työntekijöiden panos on jo pitkään ollut merkittävä, ja merkitys kasvaa useilla aloilla nopeasti. Maahanmuuttajat ovat edelleen osin hyödyntämätön voimavara Pirkanmaalla. Maahanmuuttajien merkitys työvoimana tulee kasvamaan tulevaisuudessa erityisesti niillä aloilla, joilla eläkepoistuma on suuri ja joille on vaikea saada riittävästi työvoimaa Suomesta. Työvoiman tarve on suuri Pirkanmaalla erityisesti hoiva-alalla, turvapalveluissa, kaupan alalla, kiinteistönhuollossa, liikenteessä ja logistiikassa sekä ravitsemusalalla. Teollisuuden puolella erityisesti teknologiateollisuudessa sekä metalliteollisuudessa on työvoimaa rekrytoitu suoraan ulkomailta. Työvoimatarpeita esiintyy niin kaupunkiseuduilla kuin kaupunkien ulkopuolella. Talouden taantuma on kuitenkin hidastanut työperusteista maahanmuuttoa viime vuosina. Maahanmuuttopolitiikkaa olisi tärkeätä kehittää kunnissa osana työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa. Vaikka Pirkanmaa ja erityisesti Tampere ovat Suomen sisällä vetovoimaisia alueita, on syytä kysyä, miten hyvin maakunta tulevina vuosina pärjää työperusteisen maahanmuuttajien houkuttelussa. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee olemaan tiukkaa. Samanaikaisesti tulee kehittää sekä vetovoimatekijöitä että niitä tekijöitä, jotka saavat ihmiset viihtymään ja pysymään alueella. Pirkanmaalla jo asuvat maahanmuuttajat tulisi hyödyntää potentiaalisena työvoimana. Huomiota tulisi suunnata myös Pirkanmaalla opiskeleviin ulkomaalaisiin opiskelijoihin, jotta heille tarjoutuisi entistä paremmat mahdollisuudet jäädä työskentelemään Pirkanmaalle. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tulisi lisätä suomen kielen opiskelumahdollisuuksia, ja ulkomailta tulleita opiskelijoita tulisi vahvasti kannustaa suomen kielen opiskeluun. Syksyllä 2011 voimaan astuneen kotoutumislain toimenpiteitä, kuten alkukartoituksien järjestämistä, tulisi aktiivisesti soveltaa eri perustein Pirkanmaalle tulleisiin maahanmuuttajiin. Kaikki ulkomaalaiset työntekijät eivät jää pysyvästi Pirkanmaalle tai Suomeen asumaan. Silti kaikkiin ulkomailta tuleviin työntekijöihin tulisi panostaa, sillä väliaikaisetkin tulijat tuovat mukanaan tietotaitoa ja verkostoja, joita voi hyödyntää henkilöiden muutettua muualle. Peruspalveluiden kehittämisessä tulisi huomioida, että palvelut joustavat erilaisten tarpeiden ja käyttäjäryhmien mukaan. Maahanmuuttajat tulee myös osallistaa palveluiden kehittämiseen. Pirkanmaalla on viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminut lukuisia hyviä ja onnistuneita maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä EU-rahoitteisia hankkeita. Hankkeita tulisi jatkossa toteuttaa laajempina kokonaisuuksina ja kunnianhimoisemmin tavoitellen pysyviä muutoksia. Maahanmuuttajien työllistyminen tulisi huomioida kaikissa työllistymisen edistämistä koskevissa hankkeissa, ei ainoastaan erillisissä maahanmuuttajahankkeissa. Projektityöhön tulisi rekrytoida kuntaosaamista, eli esimerkiksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelun tuntemusta. Selvityksen on tilannut Pirkanmaan Ennakointipalvelu -hanke, jota rahoittaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Selvityksen on toteuttanut Ramboll Management Consulting.