Erikoiskielen yhdyssanojen rakenne erikoiskielen erityisluonteen kuvaajana

Tutkimuksen tarkoitus on osoittaa erikoiskielten erityisluonne omana kielimuotonaan vertailemalla erikois- ja yleiskielen yhdyssanoja. Eri erikoiskieliä on käsitelty tutkimuksessa yhtenä ryhmänä. Tutkimuksen lähtökohta on erikoiskielinen yhdyssana-aineisto, jota tarkastellaan suhteessa yleiskielisen vertailuaineiston asettamaan normiin. Tutkimuksessa käytetty aineisto käsittää 162 erikoiskielistä ja 151 yleiskielistä yhdyssanaa. Tutkimus yhdistelee terminologian ja leksikologian teorioita. Tutkimuksessa on huomioitu myös uudet sosioterminologiset suuntaukset, joiden ohjaamana tutkimuskohteeksi on valittu valmis erikoiskielinen sanasto, jota tarkastellaan deskriptiivisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa käytetty tutkimusote on kvantitatiivinen ja vertaileva, mutta työssä on nostettu esimerkkejä myös kvalitatiiviseen tarkasteluun. Tutkimus osoittaa, että erikoiskielen yhdyssanojen rakenne eroaa kvantitatiivisesti tarkasteltuna yleiskielen yhdyssanojen rakenteesta. Kielimuotojen välisten erojen lisäksi tutkimuksessa havaitaan myös yhtäläisyyksiä tutkittujen yhdyssanastojen välillä. Tutkimuksen perusteella erikoiskielen yhdyssanoja yleiskielestä erottavia rekisteripiirteitä ovat seuraavat: 1) yhdyssanojen määrä on erikoiskielessä yleiskieltä suurempi, 2) erikoiskielen yhdyssanat ovat yleiskielen yhdyssanoja useammin substantiiveja, 3) erikoiskielen yhdyssanat ovat keskimäärin pidempiä kuin yleiskielen yhdyssanat ja 4) erikoiskielen yhdyssanat sisältävät yleiskielen yhdyssanoja useammin valmiita yhdyssanoja ja lyhenteitä ja harvemmin prefiksinkaltaisia yhdysosia. Erikois- ja yleiskielen yhdyssanoja puolestaan yhdistävät seuraavat tekijät: 1) määritysyhdyssanojen suuri määrä ja muiden yhdyssanatyyppien häviävän pieni osuus ja 2) muiden kuin nominatiivi- ja yhdysosamuotoisten määriteosien harvinaisuus yhdyssubstantiiveissa.

Todellisuuden rakentajat. Neljän suomalaisen dokumenttielokuvaohjaajan käsitys taiteen ja todellisuuden suhteesta.

Tutkielma selvittää dokumenttielokuvaohjaajien käsitystä todellisuuteen perustuvasta elokuvataiteesta. Tutkimusmetodi on teemahaastattelu. Haastateltavina ovat olleet Jouko Aaltonen, Pia Andell, John Webster ja Jaakko Virtanen. Heidän mielipiteensä ovat osin yleistettävissä suomalaisen dokumenttielokuvan kentän yhteiseen käsitykseen, ja osin ne kuvastavat heidän henkilökohtaisia ajatuksiaan. Tutkielman tarkoituksena on antaa määrittelyvalta elokuvan tekijöille. Haastattelu nojaa ensisijaisesti Jouko Aaltosen teokseen Todellisuuden vangit vapauden valtakunnassa. – Dokumenttielokuva ja sen tekoprosessi, joka analysoi haastattelumenetelmää käyttäen suomalaisten dokumentaristien teoksia. Muut keskeiset tutkijat ovat Bill Nichols ja Michael Renov, joiden kirjoittamia tai toimittamia teoksia on lähteinä. Käsitteen ”dokumenttielokuva” määrittelyn tutkielma on ottanut lähtökohtaisesti John Griersonilta. Haastatellut ohjaajat korostavat todellisuuden subjektiivista luonnetta. Dokumenttielokuvassa ilmaisu on yhtä tärkeää kuin sisältö eikä niitä pidä erottaa toisistaan. Ohjaajat vaativat itseltään rehellisyyttä suhteessa aistein havaittavaan todellisuuteen ja eettistä suhtautumista elokuviensa henkilöihin. Dokumenttielokuvan tekoprosessi muuttaa tekijänsä suhdetta käsiteltävänä olevaan todellisuuteen. Tutkielman lopussa pohditaan myös argumentaation ja taideteoksen välistä suhdetta. Dokumenttielokuvan pyrkimys on toimia kokemuksen eikä ainoastaan rationaalisuuden tasolla. Tässä pohdinnassa tutkielma hyödyntää Gilles Deleuzin ja Felix Guattarin ajattelua.

Johdanto Suomen kirjallishistoriaan

Rietrik (Fredrik) Polén (1823-1884) oli toimittaja, kustantaja ja opettaja, suomalaisuusaatteen ajaja. Hän toimitti Suometarta vuosina 1851-1866 ja julkaisi Lönnrotin toimittamaa Mehiläistä vuosina 1859-1863. Kummallekaan lehdelle ei ollut tuolloin riittävää lukijakuntaa, vaan ne päätyivät lakkautukseen, ja Polén itse puolestaan henkilökohtaiseen vararikkoon. Sittemmin Polén toimi suomen kielen ja historian opettajana, ja avusti vielä kirjoituksillaan useaa eri lehteä. Suomalaisen koululaitoksen kehittäminen ja kansansivistys olivat Polénin ydinaatteita. Vuonna 1858 ilmestynyt Polénin opinnäyte oli ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja, ja sen ohjaajana toimi Elias Lönnrot. Polén halusi myös tieteellisen tutkimuksen olevan kaikelle kansalle avointa.

Short story

Digitoitu 14. 1. 2009

Vanhan kirjallisuuden kokoelma

Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelma koostuu n. 4300 ennen vuotta 1850 painetusta kirjasta ja muutamasta käsin kirjoitetusta kirjasta. Vanhimmat kirjat kokoelmassa ovat kolme 1480-1490-luvuilla painettua inkunaabelia. Suurin osa kirjoista on kuitenkin peräisin 1700-1800-luvuilta ja liittyy Museoviraston toimialoihin: historiaan, kansatieteeseen, arkeologiaan ja taidehistoriaan. Kokoelma sijaitsee Sturenkadulla maanalaisissa olosuhdetiloissa josta aineiston voi tilata lukupaikalle. Jotkin näyttelyihin sijoitetut kirjat eivät ole käytettävissä. Vanhan kirjallisuuden kokoelmasta on julkaistu vuonna 1996 kokoelmaluettelo (Libri rari et cari : Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelmaluettelo = Katalog över Museiverkets samling av gammal litteratur / Johanna Lilja.). Kokoelmaluettelon verkkoversio löytyy kirjaston verkkosivuilta. Kokoelman kartunta luetteloidaan HELKA-tietokantaan.

Formal Power Analysis of Systems-on-Chip

The design methods and languages targeted to modern System-on-Chip designs are facing tremendous pressure of the ever-increasing complexity, power, and speed requirements. To estimate any of these three metrics, there is a trade-off between accuracy and abstraction level of detail in which a system under design is analyzed. The more detailed the description, the more accurate the simulation will be, but, on the other hand, the more time consuming it will be. Moreover, a designer wants to make decisions as early as possible in the design flow to avoid costly design backtracking. To answer the challenges posed upon System-on-chip designs, this thesis introduces a formal, power aware framework, its development methods, and methods to constraint and analyze power consumption of the system under design. This thesis discusses on power analysis of synchronous and asynchronous systems not forgetting the communication aspects of these systems. The presented framework is built upon the Timed Action System formalism, which offer an environment to analyze and constraint the functional and temporal behavior of the system at high abstraction level. Furthermore, due to the complexity of System-on-Chip designs, the possibility to abstract unnecessary implementation details at higher abstraction levels is an essential part of the introduced design framework. With the encapsulation and abstraction techniques incorporated with the procedure based communication allows a designer to use the presented power aware framework in modeling these large scale systems. The introduced techniques also enable one to subdivide the development of communication and computation into own tasks. This property is taken into account in the power analysis part as well. Furthermore, the presented framework is developed in a way that it can be used throughout the design project. In other words, a designer is able to model and analyze systems from an abstract specification down to an implementable specification.

Eksistentiaalilauseen ilmiasut edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa

Tämän tutkielman aiheena on edistyneiden suomenoppijoiden kielen eksistentiaaliset lauseet. Tutkielmassa selvitetään eksistentiaalisten lauseiden muotoon liittyvää variaatiota ja erilaisten varianttien esiintymisympäristöjä. Eksistentiaalisia lauseita tarkastellaan sekä oppijankielessä eli ns. välikielessä yleisesti että suhteessa kohdekieleen eli suomeen. Tutkielma kuuluu suomi toisena kielenä tutkimuksen piiriin ja käsittelee syntaksia. Se on osa Turun yliopiston Lauseopin arkiston alaista Edistyneiden suomenoppijoiden korpus tutkimushanketta (LAS2korpus). Tutkielmassa käytetään frekvenssi, variaatioja virheanalyysien ohella myös korpustutkimuksessa käytettäviä tutkimusmetodeja, kuten myötäesiintymien tarkastelua. Aineistona on edistyneiden suomenoppijoiden kirjoittamia tenttivastauksia, jotka kuuluvat LAS2korpukseen. Aineisto mahdollistaa osittain myös pitkittäismuutosten tarkastelun. Vertailuaineistona on ensikielenään suomea puhuvien opiskelijoiden tenttivastauksia. Esimerkki prototyyppisestä eksistentiaalisesta lauseesta on tutkimusaineistostani poimittu: ”Tavun laadulla on edelleen erittäin tärkeä merkitys suomen astevaihtelulle.” (LAS25/7) Tutkimuksessa selviää, että edistyneiden suomenoppijoiden eksistentiaaliset lauseet vastaavat yleensä sanajärjestykseltään ensikielisten suomenpuhujien sanajärjestystä, molemmissa aineistoissa 90 prosentissa eksistentiaalisista lauseista on VSsanajärjestys. Eksistentiaalilauseelle epäprototyyppiselle Svsanajärjestykselle löytyy kolme esiintymisympäristöä, jotka saattavat motivoida sanajärjestystä edistyneiden suomenoppijoiden kielessä. Näitä ovat 1) lauseen kielteisyys, 2) lauseessa oleva kontekstiin viittaava elementti ja 3) olla olemassa rakenne. Eksistentiaalisten lauseiden subjektit ovat edistyneillä suomenoppijoilla nominatiivimuotoisia ensikielisiä useammin. Tutkimusaineiston eksistentiaalisista lauseista 11 prosentissa on epäidiomaattinen sijamerkintä. Epäidiomaattisen sijamerkinnän myötäesiintymiä saattavat olla subjektilausekkeen määritteet ja kongruoiva subjekti. 5 prosentissa tutkimusaineiston eksistentiaalisista lauseista on lausetyypille epäidiomaattinen, kongruoiva subjekti. Voidaankin olettaa, että eri lausetyypit saattavat sekoittua samassa tekstilauseessa edistyneidenkin suomenoppijoiden kielessä. Sekoittuminen näkyy tyypillisesti joko 1) jonkin lauseenjäsenen epäidiomaattisena muotona, 2) epäidiomaattisena sanajärjestyksenä tai 3) jonkin lauseenjäsenen puuttumisena. Tulokset osoittavat, että eksistentiaalilausetta määrittävät kielenpiirteet eivät välttämättä läpäise oppijan koko välikieltä. Välikielelle ominainen variaatio on sitä todennäköisempää, mitä enemmän kulloinkin kyseessä oleva tapaus eroaa prototyyppisestä eksistentiaalilauseesta. Analogisen oppimisen vaikutus välikielen kielioppijärjestelmään vaikuttaa suurelta, mikä puoltaa tilastollisesti todennäköisten myötäesiintymien jatkotutkimusta. Syntaktisesti koodattu korpus mahdollistaa kieliopillisten esiintymisympäristöjen tarkastelun tavalla, johon kielellinen intuitio ei yllä.

De variationibus declinationis magneticae diurnis

Dedicatio: Anders Ringbom [ruots. pr.], Eva Johanna Ringbom s. Rungia [ruots. pr.].

Finlands mineral-källor

Dedicatio: Daniel Walle, Johanna Magdalena Walle, s. Gylling.

En historisk beskrifning öfver stapel staden Lovisa

Invocatio: M.G.H.

Bergquara gods i Småland

Invocatio: I.G.N.

De moralitate ludorum aleae

Invocatio: D.O.M.D.

Orthotopic PC-3 Tumor Xenografts in Studies on Prostate Cancer Growth and Metastasis

Prostate cancer is generally a slowly developing disease. However, some cancers develop into an aggressive, metastasic and consequently life-threatening state. The mechanisms of prostate cancer spread are still mainly unidentified but hormones and growth factors are known to been involved. The forming of new blood vessels i.e. angiogenesis is crucial for tumor growth. Blood vessels and lymphatic vessels are also prominent routes for metastasis. Both angiogenic and lymphangiogenic factors are overexpressed in prostate cancer. We established an in vivo model to study the factors effecting human prostate cancer growth and metastasis. Tumors were produced by the orthotopic inoculation of PC-3 prostate cancer cells into the prostates of immunodeficient mice. Like human prostate tumors, these tumors metastasized to prostate-draining lymph nodes. Treatment of the mice with the bisphosphonate alendronate known to decrease prostate cancer cell invasion in vitro inhibited metastasis and decreased tumor growth. Decreased tumor growth was associated with decreased angiogenesis and increased apoptosis of tumor cells. To elucidate the role of angiogenesis in prostate cancer progression, we studied the growth of orthotopic PC-3 tumors overexpressing fibroblast growth factor b (FGF8b) known to be expressed in human prostate cancer. FGF8b increased tumor growth and angiogenesis, which were both associated with a characteristic gene expression pattern. To study the role of lymphangiogenesis, we produced orthotopic PC-3 tumors overexpressing vascular endothelial growth factor C (VEGF-C). Blocking of VEGF-C receptor (VEGFR3) completely inhibited lymph node metastasis whereas overexpression of VEGF-C increased tumor growth and angiogenesis. VEGF-C also increased lung metastases but, surprisingly, decreased spread to lymph nodes. This suggests that the expanded vascular network was primarily used as a route for tumor spreading. Finally, the functionality of the capillary network in subcutaneous FGF8b-overexpressing PC-3 tumors was compared to that of tumors overexpressing VEGF. Both tumors showed angiogenic morphology and grew faster than control tumors. However, FGF8b tumors were hypoxic and their perfusion and oxygenation was poor compared with VEGF tumors. This suggests that the growth advantage of FGF8b tumors is more likely due to stimulated proliferation than effective angiogenesis. In conclusion, these results show that orthotopic prostate tumors provide a useful model to explore the mechanisms of prostate cancer growth and metastasis.

Sateisen suurtapahtuman anti

Kirjallisuusarvostelu

Minne lapset koulupäivän päätyttyä? : Iltis-projektilla syrjäytymisen estämiseen

Artikkelissa kerrotaan Porin kaupungin koulutoimen vuonna 1997 alkaneesta Iltis-projektista, joka on koulujen uusi iltapäivätoiminnan muoto.