[Kirjallisuutta]

Kirjallisuusarvostelu

Opetusalan järjestöt koulutusdiskurssien pelikentällä

Kirjallisuusarvostelu

[Uusia kirjoja]

Kirjallisuusarvostelu

Effect of ultrastructural features on mechanical properties of softwood fiber

The main objective of this study was to develop mathematical model capable to describe the effect of ultrastructural features on the longitudinal modulus of elasticity of softwood fiber. Another objective was to identify, based on ultrastructural features, a potential explanatory factor for the mechanical difference between Norway spruce and Scots pine fibers and to demonstrate its influence utilizing developed modelling tools. According to the literature, the main difference between the pine and spruce fibers is the pit structure, which is clearly different in these fibers. The spruce fiber contains a lot of tiny pits, whereas the pits of the pine fiber are larger and the total number of them is smaller. The effect of the pits on the longitudinal modulus of elasticity of fiber is studied with both the analytical and the numerical model. The results show that, although the spruce fiber seems to contain clearly more pits, larger pits appearing in the pine fiber turn out to have a stronger influence on the longitudinal modulus of elasticity of the fiber. The effect of local variation of microfibril angle which occurs near the pits seems to be minor. Moreover, the results suggest that spruce fibers may have higher ultimate strength due to the more uniform straining behavior.

Hillbillysuomea ja verenperintöä. Etnisen identiteetin muodostumisesta Jingo Viitala Vachonin (1918-2009) kirjallisessa ja musiikillisessa tuotannossa.

Tutkimus perehtyy toisen amerikansuomalaisen sukupolven etnisen identiteetin muutoksiin 1930-luvun pula-ajan Pohjois-Michiganissa Jingo Viitala Vachonin (os. Jenny Maria Viitala) kirjallisen ja musiikillisen tuotannon kautta. Pääpaino on Michiganin yläniemekkeen Kuparisaaren alueen suomalaisyhteisöjen elämässä ja tarinoissa. Pohjalaisille vanhemmille vuonna 1918 Michiganin Toivolan kylässä syntynyt Vachon eli nuoruuttaan Yhdysvalloissa aikana, jolloin USA rajoitti voimakkaasti uusien siirtolaisten tuloa maahan. Tämä heijastui Vachonin etnisyyteen ja identiteettiin selvästi. Mukaan tulivat yleisamerikkalaiset vaikutteet sekä vaikuttimet muilta etnisiltä ryhmiltä siirtolaisaallon Suomesta tyrehdyttyä lähes kokonaan. Voimakkaimmin muutosta rakennettiin koulussa, jossa Vachon oppi toisen pääkielensä, englannin. Uuden kielen oppimisen kautta amerikkalaisen populaarikulttuurin ja radion merkitys etnisen identiteetin rakentajana oli hänen tapauksessaan voimakas. Samoin kanssakäyminen monietnisen ympäristön kanssa tuli yhteisen kielen kautta maahanmuuttajasukupolvea helpommaksi. Alkuperäislähteinä työssä käytetään Vachonin kolmea 1970-luvulla julkaistua omaelämäkerrallista kirjaa sekä 1980-luvulla tehtyjä haastatteluaineistoja ja kenttänauhoituksia. Primäärilähteitä on taustoitettu Vachonista tehdyllä dokumentaarisella aineistolla sekä Kuparisaaren alueen monietnistä historiaa kuvaavilla historiallisilla teoksilla. Tutkimuksen perustella amerikansuomalaisuutta tulisi tutkia jatkossa paitsi suomalaisuuden myös amerikkalaisuuden ja monikulttuurisuuden näkökulmista aiempaa moniulotteisemman kokonaiskuvan saamiseksi.

Järjestelmäkeskeinen analyysi suomalaisesta koulutuksesta

Kirjallisuusarvostelu

Suomen taloushistorian kokonaislinjoja etsimässä

Kirjallisuusarvostelu