Huru kan vi öka kvinnornas intresse för valen?

12 x 20 cm

Hvarför böra vi bilda kvinnoföreningar?

11 x 18 cm

Vorschläge für Sommerreisen in Finnland 1927 (1/VI - 31/VIII)

12 x 22 cm

Vorschläge für Sommerreisen in Finnland 1928 (1/VI - 31/VIII)

12 x 19 cm

Vorschläge für Sommerreisen in Finnland 1929 (1/VI - 31/VIII)

kuv., 12 x 18 cm

Härmed taga vi oss friheten tillställa Eder vår nya prislista

21 x 27 cm

Vi utföra arbetet - Ni njuter av bilfärden

kuv., 13 x 27 cm

Låt oss göra historia då vi presentera den nya Ford-vagnen

kuv., 22 x 30 cm

Vi gå mot en ny tid

kuv., 29 x 22 cm

Partnerships in sustainable urban development : experiences from Sweden and Finland

This thesis examines partnerships in sustainable urban development projects. Achievement of urban development requires the involvement of several parties. The cooperation of the actors of sustainable urban development is achieved by forming partnerships. The purpose of this study is to find solutions and best practices for the management of partnerships in sustainable residential development projects by examining partnerships and their success factors in sustainable urban development. The impact of the roles, responsibilities and interactions of actors taking part in the processes of creating sustainable urban development in outcomes of these development projects and thus on the overall success of accomplishing sustainable development raises the question of how to manage these collaborations. In order to be able to find the best ways of organizing sustainable urban development projects, it is crucial to have the knowledge of how the interactions between all the parties involved in the development can be managed successfully to give the best outcomes. The main research question of this study is: What are the characteristics of successful partnerships in sustainable urban development projects? In order to answer this question, the success factors in partnerships between actors of sustainable urban development are analyzed. In addition, challenges related to these partnerships are examined to get a more comprehensive view of the features of these collaborative ventures and the obstacles that have to be overcome to ensure the successfulness of cooperation. The research approach is multiple case study comprising four cases. The empirical data has been gathered through theme interviews from four different sustainable residential district projects in Sweden and Finland. A comparative analysis of the cases is performed, based on which seven success factors of partnerships in sustainable urban development supported by the prevailing theories are formulated. In addition, challenges faced by projects regarding the partnerships are discussed.

Waste Management in Commercial Activity: State-of-the-Art and the Potential Innovation in the Urban Areas of Hanoi, Vietnam

As the rapid development of the society as well as the lifestyle, the generation of commercial waste is getting more complicated to control. The situation of packaging waste and food waste – the main fractions of commercial waste in different countries in Europe and Asia is analyzed in order to evaluate and suggest necessary improvements for the existing waste management system in the city of Hanoi, Vietnam. From all waste generation sources of the city, a total amount of approximately 4000 tons of mixed waste is transported to the composting facility and the disposal site, which emits a huge amount of 1,6Mt of GHG emission to the environment. Recycling activity is taking place spontaneously by the informal pickers, leads to the difficulty in managing the whole system and uncertainty of the overall data. With a relative calculation, resulting in only approximately 0,17Mt CO2 equivalent emission, incinerator is suggested to be the solution of the problem with overloaded landfill and raising energy demand within the inhabitants.

Vi åt fisken och jag gillar det. Tempus i finska gymnasisters skrivna berättelser

Tässä tutkielmassa tarkoituksena on tutkia aikamuotojen käyttöä suomenkielisten lukiolaisten ruotsiksi kirjoittamissa kertomuksissa. Lukiolaisten tekstit on arvioitu yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasoasteikon mukaan, joten tutkimuksen päätavoitteena on vertailla eroja eri taitotasojen välillä. Tutkimuksessa mukana olevat taito-tasot ovat A1, A2 ja B1. Lisäksi tarkoituksena on vertailla suomalaisten lukiolaisten aikamuotojen käyttöä verrokkiryhmänä toimivien samanikäisten ruotsalaisten lukiolaisten aikamuotojen käyttöön. Edelleen analyysiosassa selvitetään, noudattavatko suomen- ja ruotsinkieliset lukiolaiset teksteissään tempusharmoniaa. Tutkimuksen materiaali on osa projektia Toisen kielen oppimisen polut (Topling). Tämän tutkielman materiaalina käytetään yhteensä 130 suomenkielisen lukiolaisen kirjoittamaa tarinaa sekä verrokkimateriaalina 31 ruotsalaisen lukiolaisen kirjoittamaa tarinaa. Suomenkielisten lukiolaisten kirjoitelmat on kerätty pitkittäistutkimuksena kahdessa osassa, ensimmäiset lukion kurssilla 1 tai 2 ja toiset kurssilla 3. Topling-projektin puitteissa kerätyt kirjoitelmat on arvioitu Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkojen mukaan. Tutkimusmetodit ovat pääasiassa kvantitatiivisia. Tulokset esitellään taulukoi-en muodossa frekvenssein ja prosentein. Lisäksi käytetään x²-testiä eri taitotasojen välisten erojen selvittämiseksi. Tuloksia tarkastellaan ryhmätasolla. Kvalitatiivisia metodeja käytetään osittain tarkasteltaessa ruotsalaisten lukiolaisten aikamuotojen käyttöä sekä tempusharmoniaa analysoitaessa. Tuloksista käy ilmi, että imperfekti oli käytetyin ja preesens toiseksi käytetyin aikamuoto koko materiaalissa. Imperfektiä käytettiin enemmän taitotasolla B1 kuin alemmilla taitotasoilla, kun taas preesens oli yleisempi alemmilla tasoilla. Muiden aikamuotojen (perfekti, pluskvamperfekti, futuuri ja mennen ajan futuuri) osuus materiaalissa oli melko pieni. Tutkimus osoitti, että lukiolaiset käyttivät eri aikamuotoja melko hyvin. Koko materiaalissa oikeaa aikamuotoa käytettiin 82,5 %:ssa tapauksista. Tasolla B1 oikeellisuusprosentti oli kaikkein korkein. Materiaalissa imperfektiä käytettiin liian vähän, kun taas preesensiä käytettiin liikaa. Toisin sanoen lukiolaiset yksinkertaistivat tekstejään käyttämällä helpompia preesens-muotoja vaikeampien imperfektimuotojen sijasta. Tutkimuksen perusteella ei voida tehdä yleistyksiä monimutkaisempien aikamuotojen (perfekti, pluskvamperfekti, futuuri ja menneen ajan futuuri) käytöstä, sillä niiden osuus materiaalissa oli vähäinen. Mitä tulee infiniittisiin verbimuotoihin, infinitiiveihin ja supiineihin, käytettiin niitä useammin aikamuotoon taivutettujen verbien sijasta kuin päinvastoin. Ruotsalaiset lukiolaiset käyttivät kertomuksissaan eri aikamuotoja monipuolisemmin kuin suomenkieliset ikätoverinsa. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että sekä suomalaisilla että ruotsalaisilla lukiolaisilla oli vaikeuksia noudattaa tempusharmoniaa.