”Perustelemisen keinoja on monia”. Argumentointitaitojen opetus yläkoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, miten yläkoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa opetetaan argumentointitaitoja. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaiset valmiudet kahdeksasluokkalainen saa argumentointiin ja kriittiseen lukutaitoon oppikirjojen perusteella ja miten tämä pohja huomioidaan lukion äidinkielen oppikirjoissa. Tutkimukseni kuuluu tekstintutkimuksen ja soveltavan kielitieteen alaan. Tutkimani kahdeksannen luokan oppikirjat ovat Aktiivi, Aleksis ja Tekstitaituri. Lukion oppikirjoista tutkimukseni aineslähteenä ovat Kieli ja tekstit, Piste ja Särmä. Tutkin oppikirjojen opetustekstien ja tehtävien lisäksi oppikirjoihin kuuluvien tehtäväkirjojen harjoituksia. Huomioin tutkimuksessani myös perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteet. Tutkimuksestani selviää, että kahdeksannen luokan oppikirjoissa korostetaan argumentointitaitojen ja aktiivisen kansalaisuuden merkitystä. Niissä keskitytään erityisesti yleisönosastokirjoituksen ja arvostelun kirjoittamisen opetukseen. Sen sijaan argumentointikeinoja opetetaan yläkoulun oppikirjoissa mekaanisesti eikä ilmauksen sisältöä huomioiden. Retorisia keinoja opetetaan vain yhdessä tutkimassani oppikirjassa. Argumentaatioanalyysin ja retorisen analyysin opetus perustuu oppikirjoissa pääasiassa tehtäviin. Tutkimuksestani käy ilmi, että lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa opetetaan argumentointitaitoja monipuolisesti mutta vaihtelevasti. Kahdessa oppikirjassa korostetaan argumentoinnin ja retoriikan vuorovaikutuksellista ja kontekstisidonnaista luonnetta. Osassa oppikirjoista retoriikka kytketään myös sen historialliseen kontekstiin. Argumentoivia tekstilajeja, argumentointikeinoja ja retorisia keinoja tuodaan oppikirjoissa esille runsaasti, mutta niiden opetustavat eroavat toisistaan hyvinkin paljon. Vain yhdessä oppikirjassa ohjataan konkreettisesti kriittisen argumentaatioanalyysin tekoa. Analyysini perusteella oppikirjojen opetustavat ja -sisällöt sekä käytettävät käsitteet ovat epäyhtenäiset, joten argumentointitaitojen opetuksen jatkumo yläkoulun ja lukion oppikirjoissa on ongelmallista. On tärkeää, että opetussuunnitelman perusteissa määriteltäisiin tarkasti, mitä argumentointiin liittyviä asioita oppikirjoissa on opetettava ja mitä käsitteitä käytetään.

Liettuan ja suomen kielen aspektin vertailua

TURUN YLIOPISTO Kieli- ja käännöstieteiden laitos / Humanistinen tiedekunta LAPĖNAITĖ, VAIDA: Liettuan ja suomen kielen aspektin vertailua Pro gradu -tutkielma, 79 s., 4 liites. Suomi ja sen sukukielet Joulukuu 2014 Tämän tutkielman tavoitteeksi valitsin vertailla liettuan ja suomen aspektia. Tutkimuksen tarkoituksena on esitellä lyhyesti molempien kielten aspektin tutkimushistoriaa ja tutustuttaa lukijat siihen, miten käsitys aspektista on muuttunut ajan myötä. Tutkielmassani tutkin aspektin ilmaisemista sekä käyttöä molemmissa kielissä. Tarkoituksena on myös eritellä aspektiin vaikuttavia tekijöitä. Tämän ohella analysoin suomenkielisten ja liettuankielisten kääntämiä lauseita ja pyrin löytämään niille tarkimmat vastineet. Aineiston analyysissa esittelen myös käännösten merkityseroja. Tässä tutkimuksessa on käytetty deskriptiivistä ja kontrastiivista menetelmää. Aineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että käännös ei välttämättä sisällä alkuperäisen lauseen merkitystä. Aspektuaalisia eroja käännöksissä pitää joskus täsmentää esimerkiksi lisäämällä adverbiaaleja. Etuliitteellisten ja etuliitteettömien verbien aspektuaalisia eroja voi suomen kielessä korvata sijanvaihtelulla. Etuliitteet sisältävät yleensä merkityksen lisävivahteita, ja sijanvaihtelusta ei näy, millä tavalla toiminta tapahtuu. Kaikki mahdolliset tulkinnat eivät myöskään ilmene käännöksistä. Äidinkielen on havaittu vaikuttavan käännöksiin silloin, kun samaa asiaa liettuassa voidaan esittää sekä rajatulla että rajaamattomalla lauseella, ja suomessa puolestaan vain toinen niistä on mahdollinen. Havaitsemiani tuloksia eivät kuitenkaan muodosta kokonaiskuvaa suomen ja liettuan kielen aspektin eroista ja mahdollisista vastineista. Toisaalta tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena ei ole luetteloida kaikkia mahdollisia vastineita, vaan olen halunnut tarkastella aspektin näkökulmasta erityyppisiä lauseita. Tutkimuksesta on hyötyä niille, jotka ovat kiinnostuneita aspektin käytöstä ja vaihtelusta, sekä niin äidinkieleltään suomenkielisille liettuan kielen opiskelijoille kuin äidinkieleltään liettuankielisille suomea opiskeleville. Uskon tämän tutkielman olevan hyödyllinen myös kääntäjille sekä tulkeille. Asiasanat: aspekti, suomen kieli, liettuan kieli, verbi, etuliite, sijanvaihtelu.

Responding to Changing Student Demographics in Finland: A Study of Teachers’ Developing Cultural Competence

The aim of this dissertation was to examine the skills and knowledge that pre-service teachers and teachers have and need about working with multilingual and multicultural students from immigrant backgrounds. The specific goals were to identify pre-service teachers’ and practising teachers’ current knowledge and awareness of culturally and linguistically responsive teaching, identify a profile of their strengths and needs, and devise appropriate professional development support and ways to prepare teachers to become equitable culturally responsive practitioners. To investigate these issues, the dissertation reports on six original empirical studies within two groups of teachers: international pre-service teacher education students from over 25 different countries as well as pre-service and practising Finnish teachers. The international pre-service teacher sample consisted of (n = 38, study I; and n = 45, studies II-IV) and the pre-service and practising Finnish teachers sample encompassed (n = 89, study V; and n = 380, study VI). The data used were multi-source including both qualitative (students’ written work from the course including journals, final reflections, pre- and post-definition of key terms, as well as course evaluation and focus group transcripts) and quantitative (multi-item questionnaires with open-ended options), which enhanced the credibility of the findings resulting in the triangulation of data. Cluster analytic procedures, multivariate analysis of variance (MANOVA), and qualitative analyses mostly Constant Comparative Approach were used to understand pre-service teachers’ and practising teachers’ developing cultural understandings. The results revealed that the mainly white / mainstream teacher candidates in teacher education programmes bring limited background experiences, prior socialisation, and skills about diversity. Taking a multicultural education course where identity development was a focus, positively influenced teacher candidates’ knowledge and attitudes toward diversity. The results revealed approaches and strategies that matter most in preparing teachers for culturally responsive teaching, including but not exclusively, small group activities and discussions, critical reflection, and field immersion. This suggests that there are already some tools to address the need for the support needed to teach successfully a diversity of pupils and provide in-service training for those already practising the teaching profession. The results provide insight into aspects of teachers’ knowledge about both the linguistic and cultural needs of their students, as well as what constitutes a repertoire of approaches and strategies to assure students’ academic success. Teachers’ knowledge of diversity can be categorised into sound awareness, average awareness, and low awareness. Knowledge of diversity was important in teachers’ abilities to use students’ language and culture to enhance acquisition of academic content, work effectively with multilingual learners’ parents/guardians, learn about the cultural backgrounds of multilingual learners, link multilingual learners’ prior knowledge and experience to instruction, and modify classroom instruction for multilingual learners. These findings support the development of a competency based model and can be used to frame the studies of pre-service teachers, as well as the professional development of practising teachers in increasingly diverse contexts. The present set of studies take on new significance in the current context of increasing waves of migration to Europe in general and Finland in particular. They suggest that teacher education programmes can equip teachers with the necessary attitudes, skills, and knowledge to enable them work effectively with students from different ethnic and language backgrounds as they enter the teaching profession. The findings also help to refine the tools and approaches to measuring the competencies of teachers teaching in mainstream classrooms and candidates in preparation.

Kulttuurikasvatus peruskoulun opetussuunnitelmien perusteissa. Tarkastelussa opetussuunnitelmat vuosilta 2004 ja 2014.

Tutkimuksen aiheena oli kulttuurikasvatus peruskoulun opetussuunnitelmien perusteissa. Tutkimuksessa vertailtiin vuosina 2004 ja 2014 ilmestyneitä opetussuunnitelmia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten kulttuurikasvatus näyttäytyy opetussuunnitelmissa: millaiset arvot ohjaavat kulttuurikasvatuksen suunnittelua, ja millaisiin sisältöalueisiin se jakautuu. Voimassaolevaa ja pian käyttöönotettavaa opetussuunnitelmaa vertailemalla pyrittiin tuomaan esiin, minkälaisia muutoksia peruskoulun kulttuurikasvatuksessa on tapahtumassa. Tutkimuskysymykset olivat: Miten kulttuurikasvatuksen tehtävät painottuvat opetussuunnitelmissa, millaisia muutoksia opetussuunnitelmien kulttuurikasvatuksessa on tapahtunut, sekä mitä hyötyä koulun kulttuurikasvatuksesta ajatellaan olevan yksilölle ja yhteisölle. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusmetodina käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimusaineistona käytettiin Opetushallituksen julkaisemia virallisia peruskoulun opetussuunnitelman perusteita. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kulttuuri-identiteetin rakentumista koskevaa kirjallisuutta. Kulttuurikasvatusta ei ole tutkimuskirjallisuudessa määritelty selkeästi. Tässä tutkimuksessa kulttuurikasvatuksen tehtäviksi määriteltiin perinteiden ja tapojen siirto, moninaisuuskasvatus, sekä eettinen ja esteettinen kasvatus. Tutkimustulokset osoittivat että kulttuurikasvatus on opetussuunnitelmissa nähty ikäkausittain etenevänä tavoitteellisena toimintana. Kulttuurikasvatuksen tehtäviä esiintyy sekä opetussuunnitelmien yleisissä osioissa että oppiainejakoisissa osioissa läpäisyperiaatteella. Perinteiden ja tapojen siirto sekä moninaisuuskasvatus painottuvat kieli- ja viestintäopintoihin, yhteiskunnallisiin aineisiin ja taide- ja taitoaineisiin. Eettinen ja esteettinen kasvatus painottuvat taide- ja taitoaineisiin sekä matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin. Keskeisimmät muutokset tarkasteltavien opetussuunnitelmien välillä olivat media- ja teknologiakasvatuksen, kestävään tulevaisuuteen tähtäävän toiminnan ja eettisen moninaisuuskasvatuksen painotusten lisääntyminen uudessa opetussuunnitelmassa. Uusi opetussuunnitelma sekä peilaa yhteiskunnan arvoja että pyrkii uudistamaan niitä. Opetussuunnitelman kulttuurikasvatuksella tuetaan sekä yksilöllisen että yhteisöllisen kulttuuri-identiteetin rakentumista.

Aktiivinen vai alistettu agentti: ammatinharjoittaja-asiatekstinkääntäjän toimijuus tuotantoverkostossa ja kahdenvälisessä asiakassuhteessa

Tutkielman aiheena on ammatinharjoittaja-asiatekstinkääntäjän toimijuus kahdessa yhteistyömallissa: alihankkijana tuotantoverkostossa ja kahdenvälisessä asiakassuhteessa. Tarkoituksena on saada kuuluviin kääntäjien näkemyksiä ja kokemuksia ammatillisesta asemastaan toimijana sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Laadullisen tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluissa. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea ammatinharjoittajana toimivaa kääntäjää, jotka kääntävät asiatekstejä sekä alihankkijana käännöstoimistoille että suoraan asiakasyrityksille. Kääntäjän asemaa toimijana analysoitiin agenttiteorian avulla kuuden teeman kautta: 1) laatunäkemykset, 2) työolot, 3) ammattietiikka ja liiketoiminnan lainalaisuudet, 4) tiedonkulku, 5) luottamus ja asiantuntijuus sekä 6) vastuu, arvostus ja näkyvyys. Oletukseni perustuu Kristiina Abdallahin (2010) sekä hänen ja Kaisa Koskisen (2007) tutkimustuloksiin, joiden mukaan kääntäjän status ja mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin ovat olennaisesti heikommat, jos hän toimii verkostoissa agentin positiossa kuin jos hän toimisi kahdenvälisessä asiakassuhteessa. Aineistoni tukee oletusta osittain. Haastattelujen perusteella näyttää siltä, että kääntäjät kokevat toimijuutensa alisteiseksi, rajoittuneeksi ja liukuhihnamaiseksi mutta toisaalta suoraviivaiseksi toimiessaan alihankkijana tuotantoverkostossa, jossa käännöstoimisto on välittävä toimija. Haastatteluissa korostuu suorien asiakkaiden laaja kirjo, ja haastateltavat pitävät hyvän yhteistyön kulmakivinä asiakkaan kokemusta käännösten ostamisesta sekä kieli- ja viestintäalan ymmärrystä. Kääntäjät toivovat molemmissa toimintamalleissa tulevansa kuulluksi kielen asiantuntijoina ja peräänkuuluttivat avointa vuorovaikutusta. Haastattelujen mukaan kääntäjät kokevat työssään ristiriitaa ammattietiikan ja liiketoiminnallisen ajattelun välillä. Haastatteluissa ilmenee eriäviä näkemyksiä työstä maksettavan palkkion ja oman työpanoksen suhteesta. Luottamusta nakertavaksi tekijäksi mainitaan käännöstoimistojen yksipuolisiksi koetut sopimusvelvoitteet ja sanktiot. Vaikka kääntäjät eivät koe saavansa aina arvostusta osakseen, sisäinen tyytyväisyys on heille motivaation lähde molemmissa toimintamalleissa.

Haasteena J. S. Bachin 2. luuttusarja BWV 997 : oppimisprosessi

Tämä opinnäytetyö käsittelee Johann Sebastian Bachin toista luuttusarjaa Bwv 997 kokonaisvaltaisena oppimisprosessina. Tässä opinnäytetyössä reflektoin omaa tulkintaani kyseisestä teoksesta ja kerron kuinka tulkinta on saatettu muotoonsa ja miten olen onnistunut siinä. Pohdinnan kohteena ovat mm. se, miten rakennetta voidaan lähestyä, sekä mitkä seikat ovat esimerkiksi vaikuttaneet tempojen valintoihin, koristeluun sekä fraseeraukseen. Olen koonnut tähän työhön tarpeelliseksi kokemiani lainauksia barokkimusiikkia käsittelevästä kirjallisuudesta kuten Johann Matthesonin Der vollkommene Capellmeister vuodelta 1739, sekä C.P.E. Bachin Versuch über die Wahre Arts das Clavier zu spielen vuosilta 1753/1762. Jälkimmäinen teos on kuitenkin tulkittavissa aikakauden ulkopuoliseksi teokseksi. Kyseisen teoksen käyttöä perustellaan tämän työn kuluessa. Toivon että tätä työtä voidaan myös pitää johdantona barokkimusiikin esittämiskäytäntöön, sekä käyttää apuvälineenä esimerkiksi opetuksessa edistyneillä oppilailla. Työn kieli ja ulkoasu sekä käsiteltävät asiat on yritetty esittää mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi, jotta myös sen pedagoginen käyttö esimerkiksi musiikkiopistotasolla olisi mahdollista. Valitessani opinnäytetyön aihetta päädyin tekemään tämän työn siitä syystä, että en ollut aikaisemmin juurikaan perehtynyt barokkimusiikkiin. Tämän opinnäytetyön tekeminen tarjosi sopivat puitteet "päästä kiinni" sekä barokkimusiikin soittamiseen että tiedon hakuun. Koska kyseinen teos on haastava, on työn määrä ollut suuri ja olen joutunut todella pohtimaan asioita. Työ on avannut silmiä uusille asioille ja opettanut paljon sekä soittamisesta että tiedon hakemisesta kyseisestä aiheesta sekä yleensä. Työni koostuu kahdesta osiosta, äänitteestä ja kirjallisesta työstä. Työn äänitysvaihe ja sen jälkityöstö tehtiin yhteistyössä Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian opiskelijoiden kanssa.

Vanhan virkakielen koukeroita : kansliaruotsista suomeksi

Abstract

Rakenteinen teksti : tekstin käsittelyä tietokoneella

Abstract

Copresence video conference mediated interaction

Abstract

ValTer2 and ForesTer : From a relational term bank to hypertext on the Web

Abstract

Datorstödd ordförrådsinlärning : förslag till undervisningsförlopp

Abstract

Logikens och psykologins konflikt inför kommunikationen

Abstract