Tuntureille kasvistamaan!

Kirjallisuusarvostelu

Luonnon monimuotoisten kosteikkojen yleissuunnitelma : Forssan seutu

Kosteikkojen tiedetään parantavan maatalouden vesiensuojelua, lisäävän maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta ja luovan elinympäristöjä lukuisille eliölajeille. Kosteikot elävöittävät maaseutumaisemaa ja voivat toimia virkistysalueina. Luonnon monimuotoisten kosteikkojen yleissuunnitelma on jatkoa vuonna 2010 tehdylle Forssan seudun monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmalle. Tässä yleissuunnitelmassa keskitytään kartoittamaan Forssan seudun luonnon monimuotoisuuskosteikkokohteita, joiden hoitoon voi hakea monivaikutteisen kosteikon hoidon erityisympäristötukea tai luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen erityisympäristötukea. Yleissuunnittelualue käsittää lähes 800 km2. Suunnittelualueeseen kuuluu Jokioisen ja Ypäjän kunnat kokonaisuudessaan ja osia Tammelan, Forssan ja Humppilan kunnista. Yleissuunnitelma ei kata laajan suunnittelualueen kaikkia mahdollisia luonnon monimuotoisuuskosteikkokohteita, mutta suunnitelma esittelee erityyppisiä kohteita, joita voidaan kehittää kosteikoiksi. Yleissuunnitelman avulla pyritään lisäämään maanomistajien kiinnostusta ja tietoutta kosteikkoja kohtaan sekä innostamaan maanomistajia toteuttamaan kosteikkoja maillaan. Suunnitelmalla pyritään antamaan ehdotuksia maatalousympäristön hoitoon ja ympäristöstä huolehtimiseen.

Mainonta ja yhteiskunta

Kirjallisuusarvostelu

Suomalaisen demokratian historialliset ulottuvuudet

Kirjallisuusarvostelu

Suomalaisen demokratia-analyysin taloustieteellisestä perustasta

Kirjallisuusarvostelu

Työn voimaperäisyys ja työterveydenhuolto

Kirjallisuusarvostelu

TANDEM demokratiasta

Kirjallisuusarvostelu

Antisnellman

Kirjallisuusarvostelu

Syväjohtaminen varhaisen välittämisen mallissa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten rajavartijan jatkokurssilla opiskeltavat syväjohtamisen mallin periaatteet toteutuvat samalla kurssilla opetettavassa rajavartiolaitoksen varhaisen välittämisen mallissa. Tutkimuskysymyksenä on: Miten työvuorojohtaminen-opintojakson syväjohtamisen opintojen periaatteet toteutuvat rajavartiolaitoksen varhaisen välittämisen mallissa? Lisäksi tutkimuksessa alakysymyksinä ovat: 1. Mitä on syväjohtaminen? 2. Mikä on varhaisen välittämisen malli? Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä toimivat Vesa Nissisen kirja Syväjohtaminen, rajavartiolaitoksen varhaisen välittämisen malli (RVLPAK B.15) ja sen liitteet sekä rajavartijan jatkokurssin muu opetus- ja opiskelumateriaali. Syväjohtaminen on tutkimuksessa rajattu johtamiskäyttäytymisen osa-alueeseen. Rajavartiolaitoksen varhaisen välittämisen malli on rajattu häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun osa-alueeseen. Rajavartijan jatkokurssin osalta tutkimus on rajattu työvuorojohtaminen-opintojaksoon. Työvuorojohtaminen-opintojaksolla opiskelija opiskelee syväjohtamista ja rajavartiolaitoksen varhaisen välittämisen mallia. Tutkimuksessa havaittiin syväjohtamisen erinomaisen johtamiskäyttäytymisen piirteitä toteutuvan varhaisen välittämisen mallin häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintaohjeissa jonkin verran. Lisäksi havaittiin myös, että malli ohjaa esimiestä toimimaan passiivisuuden sijaan aktiivisesti ja osakseen kontrolloivasti.

Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön organisaatiomuutos ja muutoksen johtaminen

Rajavartiolaitoksen toimenkuvaan merkittävästi vaikuttava lainsäädännöllinen uudistus astui voimaan vuoden 2005 aikana, jonka seurauksesta tehtäväkenttä rikostorjunnan osalta laajeni. Lisääntyvä rajanylitysliikenne ja globaali kehitys edellyttävät, että toimintaympäristön asettamiin haasteisiin voidaan vastata entistäkin tehokkaammin. Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikkö on keskeisessä asemassa paljastaessa ja tutkiessa rikollista toimintaa Suomen ja Venäjän vastaisella rajaosuudella rajavartioston vastuualueella. Lisäksi yhteistoiminta poliisin ja tullin kanssa on suuressa roolissa mahdollisimman aktiivisen ja monipuolisen rikostorjunnan työtehtävien suorittamisessa. Lainsäädännön uudistuminen edellyttää Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön organisaation uudelleenjärjestymistä. Säädetyt tehtävät tulisi suorittaa entistäkin tehokkaammin, jota nykyistä edeltävä organisaatiomalli ei mahdollistanut. Täten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi muuttaa yksikön kokoonpanoa konkreettisesti suunnittelemalla tehtävät realistisemmiksi ja sijoittamalla henkilöstö käyttökelvollisemmin toimialueelle. Tutkielman päätutkimuskysymyksen avulla on haluttu selvittää, millä tavoin organisaatiomuutos on vaikuttanut Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön johtamiseen. Työn rajaukseen ja päätutkimuskysymyksen tueksi on laadittu alatutkimuskysymyksiä, joiden avulla on haettu syvempää analyysiä organisaatiomuutoksen vaikuttamisesta yksikön päällikön rooliin ja yksikköön kohdistuneista haittatekijöistä. Tutkimuksen tekemiseen on käytetty useita eri kirjallisia lähteitä organisaatiomuutokseen ja muutosjohtamiseen liittyen. Suoritettujen asiantuntijahaastatteluiden avulla on löydetty käytännön vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, ettei organisaatiomuutos ole koskaan yksinkertainen ilmiö vaan laajamittainen projekti, joka vaatii toteutuakseen aikaa ja ammattitaidollista otetta. Useiden eri työyksikössä ja sen ulkopuolella tapahtuvien muuttujien huomioiminen on oleellisen tärkeää muutosprosessissa onnistuessa. Muutosjohtajan rooli on keskeinen käsitellessä organisaatiomuutosta: vastuu ennen kaikkiaan alaisten hyvinvoinnista korostuu, eikä sitä voi missään tapauksessa sulkea muutosprosessin ulkopuolelle.