Tabula moderna Terre Sancte

Julkaisussa: In hoc operae haec continentur geographia Cl. Ptholemaei

Moderna Europae descriptio

Julkaisussa: Cosmographia universalis lib. VI in quibus, juxta certioris fidei scriptorum traditionem describuntur

Il disegno della geografia moderna de tutta la parte dell'Africa i confini della quale stanno in questo modo, da ponente il mar'oceano computate l'isole di Capo Verde, et le Canarie da Tramontana il Stretto Gibelterra, et il Mare Meditteraneo ...

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Liikesodankäynnin teoria suomalaisessa taktiikassa

Tutkimustyön tarkoituksena on selvittää liikesodankäynnin teorian keskeiset periaatteet ja miten ne ilmenevät suomalaisessa pataljoona ja taisteluosasto tason taktiikassa. Tutkimuksen tarkoituksena on saada vastaus pääkysymykseen: miten liikesodankäynnin teoria näkyy suomalaisessa taktiikassa? Tutkimustyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto liikesodankäynnin teorian keskeisistä periaatteista muodostettiin vertailemalla länsimaisten sotateoreetikkojen tulkintoja liikesodankäynnin teoriasta. Niiden ilmentymistä tutkittiin analysoimalla tutkimuksen teko hetkellä voimassa olevia kyseisen tason ohjesääntöjä ja oppaita pataljoona ja taisteluosasto tason ohjeistuksessa. Havainnoinnin kautta kartoitettiin, miten liikesodankäynnin teorian periaatteet ilmenevät sotaharjoituksissa. Harjoitustoiminnassa esiintyviä periaatteita kartoitettiin syvemmin suorittamalla asiantuntijahaastatteluja teemahaastatteluina. Työn merkittävin tutkimusmenetelmä on sisällönanalyysi. Tutkimuksen tuloksina liikesodankäynnin teorian keskeisiksi periaatteiksi muodostuivat neljä teemaa: vaikuttaminen vastustajan heikkouksiin, vastustajan vahvuuksien välttäminen, johtamisen joustavuus ja painopiste. Pataljoona ja taisteluosasto tason oppaissa ja ohjesäännöissä periaatteiden mukaisia toimintatapamalleja löytyy. Ohjesäännöissä ja oppaissa periaatteet näkyvät yksittäisinä toimintoina, mutta eivät muodosta varsinaisesti liikesodankäynnin teorian mukaista kokonaisuutta. Käytännön harjoitustoiminnassa pyritään joukoilla toteuttamaan ohjesääntöjen ja oppaiden mukaisia toimintoja. Pataljoona ja taisteluosasto tason toimintojen harjoittelussa suurimmiksi haasteiksi muodostuvat joukkojen vähäinen määrä harjoituksissa. Liikesodankäynnin teoria näkyy suomalaisessa taktiikassa keskeisesti vastustajan vahvuuksien välttämisessä. Vastustajan vahvuuksien välttäminen ja siihen liittyvät toiminnat nousivat tutkituista teemoista useimmiten esiintyväksi periaatteeksi ohjesäännöissä sekä käytännön harjoitustoiminnassa.

Yhteistoiminnallinen ja yksilömerkityksinen palautevaikutus : substantiivinen teoria palautteesta varusmiesten kouluttajien toimintaympäristössä

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa substantiivinen teoria palautteesta varusmiesten kouluttajien toimintaympäristössä. Tavoitteena oli kuvata, minkälaisessa palauteympäristössä varusmiesten kouluttaja työskentelee, miten siellä palaute esiintyy ja minkälainen käytännön teoria varusmiesten kouluttajien näkemyksistä voidaan muodostaa palautteesta heidän toimintaympäristössään. Tutkimuksessa haettiin vastausta siihen, mitkä käsitteet kuvaavat varusmiesten kouluttajien perusteella palautetta varusmieskoulutuksen palauteympäristössä, miten käsitteet suhtautuvat toisiinsa nähden ja minkälainen substantiivinen teoria muodostuu palautteesta varusmiesten kouluttajien toimintaympäristössä. Tutkimus on empiiriseen aineistoon perustuva, jossa on induktiivis-deduktiivisesti käytetty grounded theory -menetelmää straussilaisen suuntauksen periaattein. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 14 eri varusmiesten kouluttajaa teemahaastatteluin. Haastattelut toteutettiin ensin kahdella ryhmähaastattelulla. Saatua aineistoa hyödynnettiin siten, että aineiston analyysin ensimmäisessä vaiheessa avoimella koodauksella saatuja alakategorioita hyödynnettiin yksilöhaastattelurungon laatimisessa. Kaikkien haastattelujen litteroitu aineisto analysoitiin koodaamalla, muodostamalla alakategoriat, kategoriat ja yläkategoriat sekä tunnistamalla niiden väliset suhteet. Substantiivinen teoria kehittyi muodostuneen ydinkategorian ympärille yhdessä edellä mainittujen tekijöiden perusteella. Tutkimuksen tuloksena saatiin yläkategoriat Henkinen voima, Asennekapasiteetti, Palautteen kohtaaminen, Jokapäiväinen vaikuttaminen ja Yhteinen kehittyminen, jotka ovat substantiivi-sen teorian teoreettiset käsitteet. Käsitteiden välisten suhteiden perusteella muodostettiin ydinkategoria Yksilövoimainen ja yksilömerkityksinen palautevaikutus. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että palautevaikutus ulottuu laajalle varusmieskoulutuksen toimintaympäristössä ja että monilla tekijöillä on vaikutusta palautevaikutuksen toteutumiseen. Muodostetut teoreettiset käsitteet korostavat yksilöllisellä tasolla asenteen ja palautteen arvostamisen merkitystä palautevaikutuksen toteutumisessa tai toteutumattomuudessa. Yhteistoiminnallisella tasolla korostuu nimensä mukaisesti yhteinen toiminta eli palautevaikutuksen molemminpuolinen työ onnistumisen eteen. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää varusmiesten ja varusmiesten kouluttajien palautetoiminnan ja -osaamisen kehittämiseen sekä vastaamaan varusmiesyksiköiden haasteelliseen koulutustoimintaan ja palautekulttuuriin toimivien käytäntöjen jatkuvassa kehittämisessä.

Kohtaamisia ajassa. Kulttuurihistoria ja tulkinnan teoria

Kohtaamisia ajassa. Kulttuurihistoria ja tulkinnan teoria -artikkelikokoelma avaa näkökulmia keskusteluun, jossa pohditaan ymmärtämisen ja tulkitsemisen tehtäviä kulttuurihistoriassa. Artikkelikokoelman tavoitteena on hahmottaa kulttuurihistoriallisen tutkimuksen yhteyksiä viime vuosisadan filosofiaan, jossa kulttuuria ja yhteiskuntaa tutkivien erityistieteiden ontologisilla ja epistemologisilla ongelmilla on ollut tärkeä rooli. 1900-luvun fenomenologia ja hermeneutiikka sekä niistä juontuvat ajattelumuodot nousevat tällöin tarkastelun keskiöön. Lisäksi ne tuovat mukanaan aikaisemmat, 1800-luvun historianfilosofiset ajatukset, joita edustavat G. F. W. Hegel ja Friedrich Nietzsche sekä myöhemmät fenomenologiaa ja hermeneutiikkaa kritikoineet suuntaukset. Kokoelma on puheenvuoro kulttuurihistorian metodologiasta käytävässä keskustelussa, jota se yrittää suunnata kohti mahdollisuuksia, joita 1900-luvun filosofia tarjoaa kulttuurihistorialliselle tutkimukselle. Kohtaamisia ajassa on suunnattu niin kulttuurihistorian opiskelijoille ja tutkijoille kuin myös yleisemmin nykyfilosofiasta ja historian teoriasta kiinnostuneille.

Käytännön pilan teoria

Kirjallisuusarvostelu