Miten sotilasjohtaja johtaa palautumista ja jaksamista? : Tulenjohtoaliupseerin toimintamahdollisuudet palautumisen ja jaksamisen edistämiseksi

Sotilaan toimintakykyyn ja sen ylläpitoon liittyy monia eri tekijöitä. Sotilasjohtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on pitää huoli omien alaisten toimintakyvystä ja joukkonsa suorituskyvystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä konkreettisilla vaikutuskeinoilla tulenjohtoaliupseeri johtaa alaistensa palautumista ja jaksamista. Palautumista ja jaksamista käsiteltiin toimintakyvyn psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueen kautta. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, miten tulenjohtoaliupseerin alaiset kokevat palautumisen ja jaksamisen johtamisen. Päätutkimuskysymys on seuraava: 1. Miten tulenjohtoaliupseeri vaikuttaa alaistensa palautumiseen ja jaksamiseen? Päätutkimuskysymyksen lisäksi apuna käytettiin kahta alatutkimuskysymystä: a. Mitä konkreettisia vaikutuskeinoja tulenjohtoaliupseerilla on johtaa alaistensa palautumista ja jaksamista? b. Kokevatko ryhmän jäsenet, että tulenjohtoaliupseeri johtaa heitä palautumaan ja jaksamaan? Tutkimus suoritettiin vastaajille teetetyn kyselyn pohjalta, johon vastasi 12 varusmiestä. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat miehiä, 19–20-vuotiaita ja sotilasarvoltaan tykkimiehiä tai korpraaleja. Tutkimuksen aineisto saatiin kyselystä ja se analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen viitekehyksessä ovat palautuminen, jaksaminen sekä sotilaan toimintakyvyn psyykkinen ja sosiaalinen osa-alue. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tulenjohtoaliupseeri kykenee vaikuttamaan alaistensa psyykkiseen ja sosiaaliseen palautumiseen sekä jaksamiseen tehokkaimmin säätelemällä heidän lepoaikaansa, keskustelemalla ja ylläpitämällä ryhmähenkeä. Lisäksi ravinnon ja nesteen saannista sekä fyysisestä kunnosta huolehtiminen, ovat tärkeitä tekijöitä palautumisen ja jaksamisen edistämisessä. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että tulenjohto-aliupseeri on tärkeässä osassa alaistensa toimintakyvyn säilyttämisessä ja oman ryhmänsä suorituskyvyn ylläpidossa. Tutkimuksen tärkeimmät lähteet olivat Jarmo Toiskallion teokset sotilaspedagogiikasta, Jukka Alavillamon yleisesikuntaupseerikurssin diplomityö Sotilaan toimintakyky, Niina Valtasen kandidaatintutkielma Stressin sekä fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn vaikutus johtajaan sekä Yhdysvaltain armeijan Combat and Operational Stress Control Manual for Leaders and Soldiers.

Silmäniskuja ja naurua rivien välissä. Kirjallinen kompetenssi ja Jukka Parkkisen lastenromaani Suvi Kinoksen seitsemän enoa

Tutkielmassani tarkastelen Jukka Parkkisen lastenromaania Suvi Kinoksen seitsemän enoa (1995) sekä lapsi- että aikuislukijoita puhuttelevana lastenkirjallisuutena. Keskityn tutkielmassani tarkastelemaan ja analysoimaan sitä, mitkä Suvi Kinoksen seitsemän enoa -lastenromaanin piirteet puhuttelevat näitä erilaisia oletettuja lukijoita ja haastavat näiden kirjallista kompetenssia. Painotukseni on niiden piirteiden tarkastelussa, jotka puhuttavat teoksen aikuislukijaa. Lähtökohtanani on, että Parkkisen teoksesta on löydettävissä sekä aikuislukijaa huvittavia että syvällisempään pohdintaan kannustavia piirteitä. Aikuislukijaa puhuttavien piirteiden tarkastelemisen apuna ja havainnoinnin työvälineinä hyödynnän käsitteitä kirjallinen kompetenssi, crossover-kirjallisuus, lukijan odotushorisontti, implisiittinen lukija, kaksoispuhuttelu ja intertekstuaalisuus. Aihetta lähestyn erittelemällä tekstiin rakentuvaa implisiittistä lukijaa, johon aikuislukija kokee identifioituvansa, aikuislukijan odotushorisonttia sekä erilaisia lukija- ja yleisöpositioita. Ensimmäisessä käsittelyluvussa tarkastelen lastenkirjallisuutta käsitteenä ja pohdin tarkastelemani teoksen asettumista osaksi tätä määritelmää. Tämän lisäksi esitän pohdintoja aikuislukijan lastenromaanille asettamasta odotushorisontista sekä sen mahdollisesta uudelleen muovautumisesta ja murtumista. Toisessa käsittelyluvussa tarkastelen teoksen kaksoispuhuttelun rakentumista kielellisen leikittelyn ja erilaisten diskurssien törmäyttämisen kautta. Pohdin myös, miten nämä elementit tuottavat teoksen ja lukijoiden välisen kohtaamiseen jotakin lastenkirjallisuuden konventioita uusintavaa. Kolmannessa käsittelyluvussa keskityn analysoimaan teoksen kaksoispuhuttelun rakentumista intertekstuaalisuuden näkökulmasta. Tutkielmani viimeisessä luvussa tiivistän käsittelyluvuissa tekemiäni johtopäätöksiä ja esittelen mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.

Silmien kautta sydämeen – romanttinen rakkaus, parinvalinta ja sukupuoli 1600-luvun lopun Britanniassa

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani 1600-luvun lopun brittiläisiä käsityksiä ja käytäntöjä rakkaudesta ja parinvalinnasta. Alkuperäisaineistonani käytän kahta parinvalinnassa neuvovaa käytösopasta. Tarkastelen alkuperäisaineistoani lähilukemalla erityisesti rakkauden ja parinvalinnan suhdetta sukupuoleen, ja samalla avaan laajemmin myös ajan oikeaoppisiksi ymmärrettyjä sukupuoli-identiteettejä. Alkuperäisaineistoni normatiivisen luonteen vuoksi sen voidaan nähdä samalla sekä kuvailevan että tuottavan esittämäänsä ihannetilannetta. Se ei siis niinkään anna kuvaa siitä, miten asiat ovat oikeasti olleet kuin siitä, miten niiden on toivottu olevan, samalla paljastaen ei-toivotun käytöksen. Lähestyn rakkauteen, parinvalintaan ja sukupuoleen liitettyjä käsityksiä moraalikäsitysten, ihanteellisen kumppanin piirteiden, rakkauden osoittamisen tapojen sekä miehille ja naisille parinvalinnassa asetettujen roolien kautta. Rakkauden nähtiin uuden ajan alun Britanniassa olevan lähes itsestään tapahtuva miehinen reaktio kauniiseen naiseen, kun naisen rakkaus taas oli vastarakkautta joka syntyi siitä, kun hän huomasi itseään rakastettavan. Ihanteellisen naisen määräävät piirteet olivat kauneus ja hyveellisyys, miehen taas järkevyys, urhoollisuus ja ansioituneisuus. Järjen määrittäessä käsitystä mieheydestä naisia taas pidettiin ailahtelevaisina ja tunteellisina, vaikka heidän rakkauttaan ei pidettykään miehen tavoin aktiivisena voimana yhteiskunnassa. Pohdin sukupuoli-identiteettejä erityisesti suhteessa passiivisuuteen, aktiivisuuteen sekä kontrolliin. Ihanteellinen mies nähtiin rakkausasioissa aktiivisena ja kontrollia itseen sekä ympäristöön pidettiin oikeaoppisena tapana toteuttaa miehuutta, kun nainen taas pikemminkin nähtiin passiivisena objektina joka herättää miehen rakkauden. Naisen harjoittamaa kontrollia pidettiin niin ikään luonnottomana ja miehen maskuliinisuutta vähentävänä. Tuon esille myös sen, miten nämä piirteet joskus sekoittuivat, ja samalla tarkastelen ihannekumppaneiden kautta myös ihanteen vastakohtaa.

Kotona asuvien 70-vuotiaiden terveyden ja toimintakyvyn kehityssuunnat

Suomalainen väestö ikääntyy. Myös odotettavissa oleva elinikä pitenee. Sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelemisen kannalta väestön ikääntymiseen liittyvä tärkeä kysymys on, miten terveys ja toimintakyky muuttuvat lisääntyneiden elinvuosien aikana ja uusien sukupolvien ikääntyessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla 1920 ja 1940 syntyneiden kotona asuvien 70-vuotiaiden terveyttä ja toimintakykyä. Vertailun perusteella kuvailtiin kotona asuvien 70-vuotiaiden terveyden ja toimintakyvyn kehityssuuntia 20 vuoden aikana. Tutkimuksen aineisto on kerätty Turun vanhustutkimuksessa, jonka populaatio muodostui kaikista vuosina 1920 (n=1032) ja 1940 (n=960) syntyneistä kotona asuvista turkulaisista, kun he olivat 70-vuotiaita. Aineisto kerättiin kyselyllä, haastatteluilla ja vastaanottokäynneillä. Terveyden kehityssuuntia kuvattiin koetun terveyden, elintapojen (tupakointi, alkoholinkäyttö, BMI) ja toimintaa haittaavien oireiden kautta. Toimintakyvyn kehityssuuntia kuvattiin biopsykososiaalisesta näkökulmasta. Vuonna 1940 syntyneet 70-vuotiaat arvioivat koetun terveytensä ja toimintakykynsä paremmaksi kuin vuonna 1920 syntyneet, mutta vuonna 1920 syntyneillä oli terveellisemmät elintavat. Vuonna 1940 syntyneet käyttivät useammin alkoholia ja olivat useammin ylipainoisia verrattuna 1920 syntyneisiin. Vuonna 1920 syntyneissä raittiiden osuus oli 40 prosenttia, kun vuonna 1940 syntyneissä raittiiden osuus oli enää 17 prosenttia. Muutos oli suurempi naisten kohdalla. Naisten tupakointi oli lisääntynyt (10 %), mutta sen sijaan miehet olivat vähentäneet tupakointia (17 %). Kotona asuvien 70-vuotiaiden elintapojen negatiivinen kehityssuunta on huolestuttava, vaikka koetun terveyden ja toimintakyvyn kehityssuunnat olivat positiivisia. Tuloksien perusteella ikääntyneille suunnattujen palveluiden suunnittelussa tulisi ottaa paremmin huomioon terveellisiin elintapoihin tukeminen ja kokonaisuudessaan terveyden edistäminen. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta siitä, muuttuvatko terveys ja toimintakyky vielä myöhemmällä iällä.

Työnantajien näkemyksiä kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisestä

Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin työnantajien näkemyksiä kehitysvammaisuudesta, avotyötoiminnasta ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisestä ylipäätänsä. Päämääränä oli tutkia, millaiset mahdollisuudet kehitysvammaisten henkilöiden työsuhteiselle työlle muodostuvat työnantajien näkemysten kautta. Tarkoituksena oli näin selvittää erityisesti sitä, miten kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä ja avotyötoiminnan toteuttamista tehokkaammin palkkatyöhön johtavaksi väyläksi voitaisiin edistää. Näkemyksiä analysoitiin diskurssien ja niitä rakentavien puhetapojen kautta, mitkä muodostettiin diskurssianalyysilla keväällä 2015 kerätystä teemahaastatteluaineistosta. Kahdeksan haastateltavaa osallistuivat henkilöstön palkkaamiseen ja työskentelivät johtotason tehtävissä tai esimiestehtävissä Työnantajat näkivät kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisen valtaosin mahdolliseksi reunaehdoin. Reunaehtoja olivat muun muassa olemassa olevien työtehtävien soveltuvuus, yrityksen johtoportaan hyväksyntä ja henkilökunnan perehdytys aiheeseen sekä työhönvalmentajien aktiivisempi yhteydenotto työllistämisen merkeissä yrityksiin. Nämä ovat juuri niitä tekijöitä, joihin puuttumalla voidaan kehitysvammaisten henkilöiden työllistämistä tehostaa. Etenkin työnantajien puhetapojen kautta rakentuneet kuusi kehitysvammaisen työntekijän identiteettiä tarjoavat osaltaan katsauksen siitä näkemysmaailmasta, joka ohjaa työllistymistä. Niistä käy ilmi positiivisia ulottuvuuksia, joihin voidaan voimavaralähtöisesti tukeutua, kuten yksilöllisyyden ja samanlaisuuden ulottuvuudet, mutta myös negatiivisia ulottuvuuksia kuten virheellisiä näkemyksiä kehitysvammaisuudesta, joihin voidaan puolestaan pureutua työllistämisen edistämiseksi. Yllätys oli esimerkiksi se, että kehitysvammaisuus saatettiin rinnastaa suoraan liikuntavammaan. Kehitysvammaisille työntekijöille luoduista identiteeteistä kyvykkään toimijan ja tavallisen identiteetti ovat lähtökohtaisesti myönteisiä, työllistämistä ajatellen, kun taas syrjityn, kykenemättömän toimijan, erilaisen ja esineen identiteetti vähemmän suotuisia.

Riistakameran arkipäiväistyminen ja näkyminen sosiaalisessa mediassa

Tutkimuksen tarkoituksena on luoda riistakamera-laitteen arkipäiväistymisestä ja kulttuurisesta omaksumisesta sekä niihin liittyvistä vaiheista ensimmäinen suomenkielinen katsaus. Teknologioiden kulttuurisessa omaksumisessa ja muutoksessa käytön ja käyttäjäryhmien merkitys korostuvat. Historian lankojen yhdistelyn, asiantuntijalausuntojen, tutkimuskirjallisuuden ja sosiaalisen median havaintojen avulla tuotetaan uutta tietoa ja digitaalisen kulttuurin tutkimusta. Aineisto painottuu asiantuntijoiden sähköpostiviesteihin, neljään sosiaalisen median sovellukseen ja kolmeen keskustelufoorumiin. Riistakameran pitkät perinteet ulottuvat toissavuosisadalle saakka. Riistakameran verkkaisen jalostumisen jälkeinen juurtuminen ja kulutustottumusten ilmeneminen perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa tulevat tässä tutkimuksessa suomeksi ensi kertaa esiin tieteellisessä kontekstissa. Tutkimus noudattaa metodologisesti hermeneuttista tutkimustapaa. Tutkimuksen analysoinnin työkaluna on humanistisen tutkimuksen piirissä yleinen lähiluku. Kirjallisten tekstien tulkitseminen ja analysoiminen yksityiskohtaisesti kuvaa parhaiten lähilukua. Riistakameran juurten ja erityisesti käytön sekä muutosten yksityiskohtaisen tulkitsemisen kannalta hermeneuttinen tutkimustapa on otollinen. Lähiluvun analysoinnin kanssa se luo parhaimmat puitteet riistakameran kulttuurisen sulautumisen ymmärtämisessä ja tiedon lisäämiselle tässä digitaalisen kulttuurin tutkimuksessa. Keskeisenä tutkimustuloksena on se, että riistakamera on kulttuurisesti täysin omaksuttu teknologinen kulutustuote. Tämä näkyy paitsi tehdyn laitteen avulla tehdyn tutkimuksen suurista määristä, erityisesti sen kasvavasta suosiosta Suomessa ja löydösten määristä perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2016 riistakamera on muuttunut eläintutkimuksen ja riistan valvonnallisten motivaatioiden myötä ja suurten teknologiayritysten massatuotannon kautta tavallisen kansan laitteeksi. Käyttäjäryhmien ja käyttötapojen muovautuminen uusiin suuntiin jatkuu. Riistakameran yleisin ja kasvavin käyttötapa on Suomessa omaisuuden ja pihapiirin valvonta.

Vastuullinen ja innovatiivinen hankintatoimi kilpailukyvyn lähteenä - Kyselytutkimus

Tämä raportti on yhteenveto VINKKI - Vastuullinen ja innovatiivinen hankintatoimi kilpailukyvyn lähteenä –tutkimusprojektissa toteutetun kyselyn tuloksista. Kysely toteutettiin keväällä ja kesällä 2015. Kyselytutkimus on osa laajaa tutkimuskokonaisuutta. VINKKI-projekti on Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus, jota rahoittavat TEKES ja projektissa mukana olevat organisaatiot. Projektin tarkoituksena on selvittää, kuinka toimittajamarkkinoita voidaan kehittää strategisen ja innovatiivisen hankintojen johtamisen kautta siirryttäessä kohti vastuullisempia toimintamalleja. Kyselytutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli saada läpileikkaus vastuullisen hankintatoimen tilasta sekä sen riskeistä ja toimintamallista suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä.

Riistakameran arkipäiväistyminen ja näkyminen sosiaalisessa mediassa

Tutkimuksen tarkoituksena on luoda riistakamera-laitteen arkipäiväistymisestä ja kulttuurisesta omaksumisesta sekä niihin liittyvistä vaiheista ensimmäinen suomenkielinen katsaus. Teknologioiden kulttuurisessa omaksumisessa ja muutoksessa käytön ja käyttäjäryhmien merkitys korostuvat. Historian lankojen yhdistelyn, asiantuntijalausuntojen, tutkimuskirjallisuuden ja sosiaalisen median havaintojen avulla tuotetaan uutta tietoa ja digitaalisen kulttuurin tutkimusta. Aineisto painottuu asiantuntijoiden sähköpostiviesteihin, neljään sosiaalisen median sovellukseen ja kolmeen keskustelufoorumiin. Riistakameran pitkät perinteet ulottuvat toissavuosisadalle saakka. Riistakameran verkkaisen jalostumisen jälkeinen juurtuminen ja kulutustottumusten ilmeneminen perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa tulevat tässä tutkimuksessa suomeksi ensi kertaa esiin tieteellisessä kontekstissa. Tutkimus noudattaa metodologisesti hermeneuttista tutkimustapaa. Tutkimuksen analysoinnin työkaluna on humanistisen tutkimuksen piirissä yleinen lähiluku. Kirjallisten tekstien tulkitseminen ja analysoiminen yksityiskohtaisesti kuvaa parhaiten lähilukua. Riistakameran juurten ja erityisesti käytön sekä muutosten yksityiskohtaisen tulkitsemisen kannalta hermeneuttinen tutkimustapa on otollinen. Lähiluvun analysoinnin kanssa se luo parhaimmat puitteet riistakameran kulttuurisen sulautumisen ymmärtämisessä ja tiedon lisäämiselle tässä digitaalisen kulttuurin tutkimuksessa. Keskeisenä tutkimustuloksena on se, että riistakamera on kulttuurisesti täysin omaksuttu teknologinen kulutustuote. Tämä näkyy paitsi tehdyn laitteen avulla tehdyn tutkimuksen suurista määristä, erityisesti sen kasvavasta suosiosta Suomessa ja löydösten määristä perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2016 riistakamera on muuttunut eläintutkimuksen ja riistan valvonnallisten motivaatioiden myötä ja suurten teknologiayritysten massatuotannon kautta tavallisen kansan laitteeksi. Käyttäjäryhmien ja käyttötapojen muovautuminen uusiin suuntiin jatkuu. Riistakameran yleisin ja kasvavin käyttötapa on Suomessa omaisuuden ja pihapiirin valvonta.

Tilan subjektiivisuus sekä orientalismin ja toiseuden kohtaamiset Harriet Martineaun kirjassa Eastern Life: Present and Past

Tutkielmassa tarkastellaan tilan subjektiivista kokemista Harriet Martineaun matkakirjassa Eastern Life: Present and Past (1848). Martineau matkasi vuonna 1847 Egyptistä Nubiaan ja jatkoi täältä vielä Siinaille sekä Palestiinaan, päätyen lopulta Syyriaan. Matkareitti oli hyvin suosittu 1800-luvulla, jolloin höyrylaivat mahdollistivat uudenlaisen liikkumiskeinon pitkin Niiliä. Harriet Martineau kohtasi matkallaan paikallisia ihmisiä, jolloin hän joutui kosketuksiin toiseuden kanssa. Orientti ympäristö oli Martineaulle aivan uudenlainen ja mielenkiintoinen kokemus, josta hän pääsääntöisesti nautti hyvin paljon. Tutkimuksessani käsittelen sitä, millaisena tämä orientti ympäristö näyttäytyi Harrietille ja millaisia merkityksiä tila sai subjektiivisten kokemusten kautta. Harriet Martineaun kirja Eastern Life: Present and Past perustuu matkapäiväkirjaan, jota Harriet matkansa aikana piti. Martineaun kirjassa esittämät mielipiteet uskontojen evolutiivisesta kehityksestä herättivät paljon kohua ja kirja saikin osakseen paljon huomiota. Tutkimuksessani käytän diskurssianalyysia hahmottaakseni millä tavalla orientti Itä Harrietille näyttäytyi. Analysoin Harrietin subjektiivisia kokemuksia orientista maisemasta ja nähtävyyksistä myös humanistisen maantieteen kautta. Sosiaalisen konstruktivismin kautta keskityn nimenomaan Harrietin subjektiivisiin kokemuksiin ja representaatioihin. Käsittelen Martineaun tilalle luomia merkityksiä ja tilan rakentumista kokemuksellisuuden kautta. Tutkimukseni kautta osoitan, kuinka orientti tila vaikutti merkittävästi Harrietin käsityksiin uskonnosta ja koko elämästä. Juuri Idän ympäristön tarjoamassa rauhassa Harriet saattoi rauhassa pohtia asioita, jotka myöhemmin vaikuttivat osaltaan hänen käsitykseensä uskonnosta. Harrietin kokemukset, muistot ja aistikokemukset vaikuttivat suuresti siihen, millaisena Itä näyttäytyi juuri hänelle. Juuri näiden kautta Harriet muodosti oman, subjektiivisen näkemyksensä orientista tilasta, luoden sille merkityksiä ja rakentaen näin tilallisuutta ympärilleen. Vaikka Martineauta on pidetty edistyksellisenä naisena, jopa feministinä, on hän matkansa aikana paikoin jopa suvaitsematon. Toiseuden kohtaamiset eivät aina olleet miellyttäviä, jolloin Itä näyttäytyi jopa epämukavana paikkana.

Kun pelko astuu lavalle : eli kuinka opin elämään esiintymisjännityksen kanssa

This thesis focuses on stage fright; what it is and how to find the ideal solution in connection with stage fright. To find the way toward free expression; to find the way from lack of control to con-trol. It also describes how to learn to live with stage fright. Different experiences of stage fright have been used as source material, along with relevant theoretical information. The thesis highlights the importance of handling stage fright and studies stage fright in-depth, with examples. It presents studies and collected theories according to Päivi Arjas. It discusses presence and contact in the work of an actor with reference to the Gestalt method. It also presents methods of reducing stage fright. Ideal presence on stage is addressed, and how to turn stage fright into a positive thing. Finally, it considers the good aspects of stage fright in more deepth and goes through learning to live with stage fright. The thesis concludes that it is possible to heal stage fright. Gestalt methodology was of assistance with the healing process, with becoming conscious of symptoms, and thus in finding one's own way of turning anxious suspense into a positive way forward.

Sanoin kuvaamaton : teatterintekijän pohdintoja intuitiosta

This thesis examines the concept of intuition from different aspects. The basis for this thesis has been the author`s experience about education as a supportive process for intuitive thinking. It studies what taking advantage of intuition means for the author of this thesis and how intuition can be defined as a concept. This thesis shows what intuition means both from the performer`s and the director`s point of view. The author attemps to explain how these two areas of her professional identity either support or prevent intuitive creativity from emerging successfully. The intuition of a performer is examined through playback theatre and the insight associated with playback theatre. Regarding the work of a director, the author describes the making of a walking tour performance called "Sama maa" (2006) that she directed. The author attempted to fully utelize her intuitive creativity while planning the performance. The intuitive choices of the author were the basis for planning and carrying out the performance. This thesis studies a concept that is very challenging to explain in words. There is not a lot of literature about concept of intuition with respect to theater. The author of the thesis has ended up thinging about guestion that is very important to her, a guestion about relationship between controlled and authentic mental processing. The author also engourages others to think about the meaning of intuition and insight to themselves as a part of a daily life and as a part of the artistic creativity.

Sähköpyörätuolin jalkaohjauslaite

Opinnäytetyömme käsitti tuotekehitysprojektin, jossa suunnittelimme, kehitimme ja valmistimme jalkaohjauslaitteen sähköpyörätuoliin. Idea tuotekehitysprojektiin tuli Pasi Mäkirannalta. Tuotekehitysprojektin ideana oli kehittää parempi ja käytännöllisempi jalkaohjauslaite. Jalkaohjauslaitteen pienestä käyttäjäryhmästä johtuen markkinoilla on vain muutama versio jalkaohjauslaitteesta. Jaoimme tuotekehitysprojektin neljään vaiheeseen: käynnistäminen, luonnostelu, kehittäminen ja viimeistely. Tämän selkeytetyn työvaihejaon koimme hyväksi pohjaksi tuotekehitysprojektille. Käynnistämisvaiheessa keräsimme tarvittavaa tietoa jalkaohjauslaittesta ja tutustuimme Pasi Mäkirannan kautta yhteen malliin. Teimme myös kehityskuvauksen, jolla hahmotimme itsellemme tuotekehitysprojektin kokonaisuutta. Luonnosteluvaiheessa mietimme vaihtoehtoisia ratkaisuja ja piirsimme useita luonnoksia. Halusimme painottaa laitteen suorituskykyä, huoltoa, turvallisuutta ja ulkönäköä. Kehittelyvaiheessa aloimme rakentamaan ensimmäistä prototyyppiä. Arvioimme ensimmäisen prototyypin heikkoudet ja ongelmat, joita pyrimme ratkaisemaan toista prototyyppiä rakennettaessa. Viimeistelyvaiheessa hiomme toisen prototyypin yksityiskohtia ja teimme kokoonpanokuvat ja rakennusohjeet. Tuotekehitysprojektissa jalkaohjauslaitetta rakentaessamme otimme huomioon myös seuraavia asioita: laitteen ergonomiset vaatimukset sekä pääkäyttäjäryhmien ALS:n ja CP-oireyhtymän asettamat vaatimukset ohjainlaitteelta. Jalkaohjauslaite on tarkoitettu niille käyttäjille, joille jalkaohjain on soveltuvin ohjainmuoto sähköpyörätuoliin. Vaikka käyttäjäryhmä on pieni, on jalkaohjain käyttäjälleen tärkeä väline, joka mahdollistaa itsenäisen liikumisen ja auttaa selvyitymään arjen toiminnoissa. Koimme vieneemme jalkaohjaimen tuotekehitysprojektia eteenpäin omalta osaltamme.

Matka vapaampaan ilmaisuun : kohti itsensä kohtaamista

Kokemukseni teatterityöstä heijastavat tarvetta vapaampaan ilmaisuun. Voiko teatteria tehdä kysyen ”miltä sinusta tuntuu”? Kokemukseni näyttelijän- ja ohjaajantyöstä pohjautuvat pääasiassa kylmän ulkoiseen, fyysiseen ja tekniseen tekemiseen. Minua on jo kauan kiinnostanut luonnollisuus ja inhimillisyys näyttämöllä. Tämä opinnäytetyö on pysähdys, hiljainen hetki sen kysymyksen äärellä, voiko teatteria tehdä kuunnellen ja kunnioittaen omia tuntemuksia ja tunteita. Tämä työ pohjautuu omiin kokemuksiini, joita arvioin rehellisesti ja suorasti. Kokemukseni pohjautuvat hahmometodityöpajaan, joka antoi työkaluja käsitellä vapaampaa ilmaisua teatterityössä. Opinnäytteessäni erittelen hahmometodin kautta erilaisia työtapoja kohti vapaampaa ilmaisua omiin kokemuksiini pohjaten. Näiden kautta avaan omaa ohjaustani Eeva-Liisa Mannerin Poltetusta oranssista. Ohjausta purkaessani arvioin hahmometodin käytettävyyttä ja sovellettavuutta käytännössä. Käsittelen ohjauskokemukseni prosessina, joka pyrki luonnollisuuteen. Työn lopussa hahmometodin ja oman ohjaukseni tarkastelun kautta astun askeleen lähemmäksi itseäni teatterintekijänä ja arvioin rehellisesti katsojasuhdettani ja yhteisöllisyyttä teatterityössä. Pohdinnassa päädyn teatterintekijänä suuntaan, joka antaa mahdollisuuden olla rehellinen ja avoin omille tunteille, vastustukselle, luottamukselle ja inhimillisyydelle.

Electronic Business Model for International Software Market

Tämän diplomityön tavoitteena on muodostaa sähköinen liiketoimintamalli kansainvälisen ohjelmistoyrityksen tarpeisiin. Ohjelmiston uusi ominaisuus antaa kolmansille osapuolille mahdollisuuden määritellä itse rakennusmallintamisessa tarvittavia komponentteja, mikä luo mahdollisuuden uuteen liiketoimintaan. Liiketoimintamallien teoria ja asiantuntijoiden haastattelut tulevat osoittamaan, että paras ratkaisu tässä tapauksessa on portaali, joka rakentuu komponenttimarkkinoista, e-kaupasta ja virtuaaliyhteisöstä. Komponenttimarkkinat on jaettu vapaaseen vaihdantaan ja sertifioitujen kehittäjien kaupankäyntiin. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia kehittäjille valita sitoutuneisuutensa taso, samoin kuin motivoi heitä osallistumaan. E-kauppa on suunniteltu sovelluksille ja monimutkaisemmille komponenteille. Virtuaaliyhteisön kautta käyttäjät voivat keskustella mielipiteistään ja saada tukea ohjelmiston käyttämiseen sekä komponenttien kehittämiseen.

PEAP 802.1x-tunnistuksen toteutus RADIUS-palvelimeen

Valimo iDServer -tunnistuspalvelin on ohjelmisto, joka tukee eri käyttäjientunnistusmenetelmiä, kuten tekstiviestillä lähetettävää kertakäyttösalasanaa tai normaaliakäyttäjätunnusta ja salasanaa. Tässä diplomityössä kuvataan, kuinka palvelimeenon lisätty tuki käyttäjien kirjautumiselle langattoman verkon tukiasemien ja virtuaalilähiverkkoa tukevien kytkinten kautta käyttäen normaaleja Windows-käyttöjärjestelmän mukana tulevia asiakasohjelmistoja. Työn ensimmäisessä vaiheessa kuvataan lähtökohdat ja vaatimukset tulevalle järjestelmälle. Työn osana käytännössä tehty kokonaisuus muodostuu useista eri määrityksistä koostuvista osista. Työn toisessa vaiheessa käydään läpi korkealla tasolla sovelluksen vaatimat protokollat. Osana näihin protokolliin kuului erilaisten avainten jatarkisteiden laskenta sekä salausmenetelmien käyttö, jotka myös kuvataan tässä työssä. Viimeisessä kappaleessa analysoidaan työn tuloksia jakäydään läpi toteutukseen ja itse sovelluksen toimintaan liittyvät ongelmat. Suurin osa havaituista ongelmista liittyi tilanteisiin, joihin itse palvelinsovelluksen toteutuksella ei voitu vaikuttaa. Eniten ongelmia aiheuttivat asiakasohjelmiston sekä verkkokorttien ja niiden ajureiden toiminta ongelmatilanteissa. Asiakasohjelmistoa ei selkeästi ole suunniteltu käytettäväksi kuin muuttumattomien salasanojen kanssa, koska käyttäjän näkökulmasta käyttökokemus ei ollut optimaalinen. Ongelmista huolimatta työn tuloksena saatiin asiakkaan vaatimukset täyttävä järjestelmä. Myös tuotekehitysnäkökulmasta projektia voitaneen pitää onnistuneena, koska nyt tehty sovellus luo pohjan uusien tunnistustapojen ja menetelmien toteuttamiselle tuotteen jatkokehitystä ajatellen.