General karta öfver Göta canalen föreslagen till sammanbindande af Wenern och Wettern med Östersjön på konungens allernådigste befallning utstakad under öfversten och riddaren frih.re von Platens inseende af Th. Telford 1808

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Map illustrating the site of the harbours for the proposed Obi-railway : the soundings are all calculated in feet and are based upon the data of the Russian Marine Ministry : the underlined figures are soundings taken by the scooner Bakan, 1887

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Plan" g. Vyborga i ego bližajših" dačnyh" okrestnostej, c" parkom" Monrepo = Plan af staden Wiborg och dess närmaste omgifningar med parken Monrepos / sostavil" i izdal" v" 1887 g. N. Fedotov" = författad och utgifven 1887 af N. Fedotoff.

[N. 1:12600].

"Rakkaat poikaiset!". Simon ja Wilhelmina Janssonin perhekirjeet egodokumentteina (1858-1887)

Kustavilainen talonpoikaislaivuri Simon Jansson ja hänen vaimonsa Wilhelmina o.s. Widbom kävivät kolmenkymmenen vuoden ajan kirjeenvaihtoa kouluun ja yliopistoon lähetettyjen poikiensa Waldemar, Evald ja Emil Jahnssonin kanssa. Lähes 150 suomen- ja ruotsinkielistä kirjettä on säilynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa ja Turun maakunta-arkistossa. Lähiluvun kautta kirjeistä muodostuu yksityiskohtainen lähde saaristolaisperheen elämäntapaan, arkeen ja työhön sekä saaristoyhteisön sosiaalisen kanssakäymisen muotoihin. Ne kertovat myös ensimmäisen polven oppisivistyneistön synnystä ja niistä resursseista, joita hyödyntäen koulua käymättömät vanhemmat saattoivat kouluttaa lapsensa. Tutkimus liittyy suomalaisten 1800-luvun itseoppineiden kirjoittajien tekstien ja maaseudun kirjallistumisen tutkimukseen. Keskeinen käsite on egodokumentti, jolla tarkoitetaan kirjeitä ja muita tekstejä, joissa kirjoittaja kertoo itse omasta elämästään. Hollantilainen ja ranskalainen egodokumenttien tutkimus on pyrkinyt haastamaan uudenlaisten lähdeaineistojen kautta käsityksiä menneisyydestä sekä nostamaan esiin muun muassa yksilöllisen kokemuksen, kirjoittamisen kulttuurin ja dokumenttien materiaalisuuden. Janssonin perheen kirjeet poikkeavat monin tavoin 1800-luvun säätyläisten kirjeistä. Niiden funktio oli hyvin käytännöllinen ja arkinen, mutta ne olivat myös vanhempien keino tukea perheen yhteistä sosiaalisen nousun projektia. Kustavia koskevan tiheän uutisoinnin kautta ne pyrkivät pitämään kaupunkilaistuvat pojat osana vanhaa yhteisöään. Perheen isä vastasi suurelta osin kirjeenvaihdosta ja siihen liittyvästä huolenpidosta, mikä kertoo sukupuolittuneen työnjaon joustavuudesta saaristossa. Tutkimus osoittaa, ettei isän ammattiin perustuva yliopisto-opiskelijoiden tutkimus ole tavoittanut sitä naisten kautta välittyvää sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, joka saattoi olla ratkaiseva perheiden kouluttaessa lapsiaan. Kirjeiden analyysi tarkentaa kuvaa perinteisen talonpoikaispurjehduksen sopeutumisesta vuosisadan loppupuolen uudistuksiin.

Rippi-lasten coetus kysymyxet, sittecuin he owat Jumalan kymmenen käskyin, ja mniden [sic] christin opin pääcappalitten selityxet läpitze käynet, lyhykäisten kysymysten ja wastausten canssa, toisesta uscon cappalesta, nijn myös, autuuden perustuxest, järjestyxest, ja wälicappaleista. Joihin myös muutamia muitakin kysymyxiä, synnin tundemisest ja oikiast catumuxest, sopiwaisesti sisälle temmatan, coetelda, jos he owat rippischoulusa jo opennet sen cuin heidän opeta tule; lasten opettamisesa edesmenneinä wuosina, ja erinomattain tänä wuonna rippischoulusa harjoteldut, caikille yxinkertaisille hywäxi neuwoxi, opetuxexi, ja muistutuxexi, mitä ennengin jo opetettu olis, yhteen wedetyt: jotca kysymyxet, ynnä rippilasten oman coetuxen canssa casten lijton rickomisest ja uudistuxest, Nousiaisten pappilasta on wuonna 1766 pränttijn andanut Abraham Achrenius

Arkit: A-B12.

Rippi-lasten coetus kysymyxet, sittecuin he owat Jumalan kymmenen käskyin, ja mniden [sic] christin opin pääcappalitten selityxet läpitze käynet, lyhykäisten kysymysten ja wastausten canssa, toisesta uscon cappalesta, nijn myös, autuuden perustuxest, järjestyxest, ja wälicappaleista. Joihin myös muutamia muitakin kysymyxiä, synnin tundemisest ja oikiast catumuxest, sopiwaisesti sisälle temmatan, coetelda, jos he owat rippischoulusa jo opennet sen cuin heidän opeta tule; lasten opettamisesa edesmenneinä wuosina, ja erinomattain tänä wuonna rippischoulusa harjoteldut, caikille yxinkertaisille hywäxi neuwoxi, opetuxexi, ja muistutuxexi, mitä ennengin jo opetettu olis, yhteen wedetyt: jotca kysymyxet, ynnä rippilasten oman coetuxen canssa casten lijton rickomisest ja uudistuxest, Nousiaisten pappilasta on wuonna 1766 pränttijn andanut Abraham Achrenius

Arkit: A-B12.

Förtekning på de af K. akademiska boktryckeriet i Åbo ifrån den 31 dec. 1807, till den 30 juni 1808 utkomne arbeten

Nimeke otsikosta.

Förtekning på de af K. akademiska boktryckeriet i Åbo ifrån den 30 juni 1808, till den 31 dec. samma år, utkomne arbeten

Nimeke otsikosta.

”Joka tapauksessa uskon, että käsityön lukiodiplomista tiedetään liian vähän. Uskon, että sitä suoritettaisiin enemmän jos siitä tiedettäisiin.” Käsityön aineenopettajien näkemyksiä lukiodiplomin tunnetuksi tekemisestä

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää käsityön aineenopettajien näkemyksiä käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisestä. Aihe koettiin tärkeäksi tutkia, sillä opetushallituksen selvitys lukiodiplomien suorittamisesta (2011, 34) toi esille lukiodiplomien tunnetuksi tekemisen tarpeen. Tutkimuskysymyksinä olivat seuraavat: 1) Tuntevatko käsityön aineenopettajat käsityön lukiodiplomin? 2) Minkälaisia tapoja käsityön aineenopettajilla on tehdä käsityön lukiodiplomia tunnetuksi perusopetuksessa? 3) Kokevatko käsityönopettajat käsityön lukiodiplomista kertomisen tarpeelliseksi perusopetuksessa? Tutkielma oli luonteeItaan laadullinen ja siinä oli fenomenografinen tutkimusote. Empiirinen aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyn avulla loka-marraskuun vaihteessa 2015. Kyselyssä oli 6 taustatietoja kartoittavaa kysymystä sekä 13 avointa kysymystä. Kohderyhmä tavoitettiin Tekstiiliopettajaliiton ja Teknisten aineiden opettajat -liiton sähköpostilistojen avulla. Kyselyyn vastasi lähes kaikista maakunnista 50 informanttia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksina voidaan tulkita, että 30 % vastaajista tunsi käsityön lukiodiplomin hyvin tai melko hyvin. Vähän tai ei juuri lainkaan käsityön lukiodiplomia tuntevia opettajia oli 70 % vastaajista. Käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisen tavoiksi nousivat aineistosta käsityön lukiodiplomista tiedottaminen ja käsityön lukiodiplomin avulla kasvattaminen. Käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisen perusopetuksessa kokivat tarpeelliseksi noin 85 % käsityön aineenopettajista. Huolimatta siitä, että valtaosa käsityön aineenopettajista ei kokenut tuntevansa käsityön lukiodiplomia, oli heille silti tärkeää tehdä lukiodiplomia tunnetuksi. Opettajien mielestä diplomin suorittamiseen liittyvistä ohjeistuksista ja toimintamalleista tulisi saada enemmän tietoa.