Discerning Cultural Depictions and Mistakes in Kafe Piter, a Russian Language Textbook for Finnish Students

This thesis presents the results of an analysis of the content in the series of Russian textbooks Kafe Piter, which is widely used in Finnish educational institutions for adult learners at the time that the research is conducted. The purpose of this study is to determine and describe how a textbook may purvey an image of a foreign country (in this case, Russia). Mixed-methods research with a focus on the qualitative content analysis of Kafe Piter is performed. The guidelines for textbook evaluation of cultural content proposed by Byram (1993) are used in this study as the basis for creating a qualitative analysis checklist, which is adopted according to the needs of the current research. The selection of the categories in the checklist is based on major themes where direct statements about Russia, Russian people and culture appear in the textbook. The cultural content and the way in which it is presented in Kafe Piter are also compared to the intercultural competence objectives of the Common European Framework of Reference for Languages. Because the textbook was not written by a native Russian speaker, it was also important to investigate the types of mistakes found in the books. A simple quantitative analysis in the form of descriptive statistics was done, which consisted of counting the mistakes and inaccuracies in Kafe Piter. The mistakes were categorized into several different groups: factual or cultural, lexicosemantic, grammatical, spelling and punctuation mistakes. Based on the results, the cultural content of Kafe Piter provides a rich variety of cultural information that allows for a good understanding of the Russian language and Russian culture. A sufficient number of cross-cultural elements also appear in the textbook, including cultural images and information describing and comparing Russian and Finnish ways of life. Based on the cultural topics covered in Kafe Piter, we conclude that the textbook is in line with the intercultural competence objectives set out in the Common European Framework of Reference for Languages. The results of the study also make it clear that a thorough proofreading of Kafe Piter is needed in order to correct mistakes - more than 130 cultural and linguistic mistakes and inaccuracies appear in the textbook.

English L2 Learners’ Speech – And How the Spoken Language Course Affects Its Lexical Richness

Tässä sivuaineen tutkielmassa tarkasteltiin englannin kielen sanaston kehitystä lukion vieraan kielen syventävän suullisen kurssin aikana. Tutkimuksessa selvitettiin, miten oppilaiden sanastollinen rikkaus muuttuu puhutussa kielessä. Sanastollista rikkautta analysoitiin sanastollisen variaation ja sanastollisen tiheyden mittareilla. Työssä hyödynnettiin pitkittäistutkimusasetelmaa eli verrattiin yhden oppilasryhmän puhetta sekä ennen lukion englannin kielen suullista kurssia että sen jälkeen. Osanottajia oli yhteensä yhdeksän, jotka kaikki olivat lukion toisella vuosikurssilla. Osallistujien tekemät suulliset testit olivat osa Turun yliopiston keräämää tutkimuskäyttöön tarkoitettua materiaalia. Äänitteistä tehdyt transkriptiot muokattiin tätä tutkimusta varten sopiviksi, jonka jälkeen niistä mitattiin sanastollista rikkautta erilaisilla mittareilla. Aineistoa tutkittiin määrällisin menetelmin. Tulokset osoittavat, että keskimääräisesti sekä puheen sanastollinen variaatio että sanastollinen tiheys kehittyivät kurssin aikana hiukan. Toisin sanoen oppilaat käyttivät kurssin jälkeen tehdyssä testissä aavistuksen verran monipuolisempaa sanastoa, ja sisältösanojen osuus kieliopillisiin sanoihin nähden oli hieman suurempi kuin ennen kurssia. Kurssin aikana oppilaiden aktiivisessa sanavarastossa tapahtunut kehitys ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää. Lisäksi tutkimus osoitti, että osallistujien väliset erot olivat suuria, mutta erot tasoittuivat jonkin verran kurssin jälkeen. Tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa englannin kielen suullisen kurssin sekä lisänneen oppilaiden sanastollista rikkautta että tasoittaneen yksilöllisiä eroja, yhdessä monien muiden mahdollisten tekijöiden kanssa. Tutkimusotoksen pienuuden vuoksi tuloksia ei kuitenkaan voida yleistää. Jatkossa olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimusnäkökulmaa koskemaan muitakin sanastollisen rikkauden osa-alueita kuten sanastollista sofistikaatiota. Olisi myös mielenkiintoista sisällyttää tutkimukseen oppilaiden passsiivisen sanavaraston mittaaminen ja mahdollisesti tutkia englannin kielen suullisen kurssin vaikutuksia oppilaiden suullisen kielitaidon kehittymiseen laajemminkin kuin vain sanavaraston osalta.