Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden vaikutus työnantajan ja työnantajan edustajan vastuuseen työturvallisuusrikoksesta

Työturvallisuuden vaarantumiseen myötävaikuttaa usein käytännössä työntekijöiden huolimattomuus tai tietoinen ohjeiden vastainen menettely. Tämän OTM-tutkielman aiheena on työntekijän menettelyn merkitys työturvallisuusrikoksesta syytettyjen työnantajien ja esimiesten tuottamuksen arvioinnissa. Tutkielmassa kysytään, millä edellytyksin työntekijän myötävaikutusta työturvallisuutta vaarantavan olosuhteen syntyyn voidaan pitää työturvallisuuslain 8 §:n 2 momentin tarkoittamana epätavallisena ja ennalta-arvaamattomana olosuhteena tai poikkeuksellisena tapahtumana, johon työnantajan ja esimiehen ei edellytetä varautuvan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan työturvallisuuslain 8.2 §:n käytännön merkitystä tuottamuksen arvioinnissa tilanteissa, joissa työntekijä on myötävaikuttanut työolojen vaarantumiseen. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan ensinnäkin lainopillisen metodin avulla. Kirjallisuuslähteistä keskeisin on Vilja Hahdon teos Uhrin myötävaikutus ja rikoksentekijän vastuu. Lisäksi tutkimuskysymyksiä lähestytään empiirisesti Itä-Suomen, Kouvolan, Rovaniemen, Turun ja Vaasan hovioikeuksien vuosina 2011–2013 antamia ratkaisuja ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä KKO 2014:75 tarkastelemalla. Työntekijän menettelyä pidetään oikeuskäytännössä vain harvoin ennakoimattomana. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että tuomioistuimeen päätyvät lähinnä tapaukset, joissa työturvallisuusmääräysten laiminlyöminen on ilmeistä. Lisäksi ennakoitavuuden soveltamisala on kaventunut oikeuskäytännössä, koska joidenkin työnantajavelvoitteiden täyttymiselle on asetettu korkeat edellytykset. KKO 2014:75 kuitenkin osoittaa, että työntekijän menettelyä voidaan pitää ennakoimattomana myös koneturvallisuudessa, jossa työnantajan on yleensä edellytetty torjuvan vaaran aiheutumisen mahdollisuuden rakenteellisin tai teknisin toimenpitein. Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden arvioiminen on työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön arvioinnissa tosin useimmiten tarpeetonta, koska yleensä teon huolimattomuus voidaan ratkaista täsmällisempien työturvallisuusmääräysten ja työturvallisuuslain muiden avointen harkintakriteerien tulkinnalla. Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden arvioimisen sijaan työturvallisuusrikoksesta syytetyn huolimattomuuden arvioinnissa olisi olennaisempaa kiinnittää huomiota siihen, miten työntekijän ominaisuudet vaikuttavat esimerkiksi opastus- ja valvontavelvollisuuden sisältöön.

Sähköinen suusanallinen viestintä koulutuksen markkinoinnissa – Yliopistokeskuksen opiskelijoiden sosiaalisessa mediassa opiskelustaan jakamat kokemukset

Yliopistot käyvät yhä kovempaa kilpailua opiskelijoiden saamiseksi. Koulutuksen markkinoinnin mallit ovat kehittyneet merkittävästi, ja korkeakouluissa on kiinnostuttu myös sosiaalisen median hyödyntämisestä tässä. Sosiaalisessa mediassa käytävästä vuorovaikutuksesta voidaan käyttää nimitystä sähköinen suusanallinen viestintä (electronic word-of-mouth, EWOM). EWOM voi olla merkittävä kanava koulutuksen markkinoinnin näkökulmasta. Työn tutkimusongelmana on: Mitkä tekijät edesauttavat tai voisivat edesauttaa opiskeluun liittyvän EWOMin tuottamista? Tutkimuksen alakysymyksinä kysytään, miksi ja miten paljon opiskelijat tuottavat opintoihin liittyvää EWOMia, sekä millaista tämä EWOM on. Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, ja tutkittavia tapauksia on yksi. Tutkimus selvittää, miten EWOM ilmenee yhdellä paikkakunnalla toimivan yliopistokeskuksen opiskelijoiden parissa. Tutkimuksen varsinainen tulosaineisto kerätään lomakekyselyllä, jonka vastaanottajina on jokainen yliopistokeskuksen tutkinto-opiskelija. Lomakekyselyssä on avokysymyksiä sekä muun muassa teoreettista viitekehystä testaavia väittämiä. Tutkimus on asetelmaltaan kuvaileva. Lomakekyselyssä oli 88 vastaajaa, vastausprosentti oli 6,8 %. 75 % vastaajista ilmoitti jakavansa kokemuksia tai mielipiteitä sosiaalisessa mediassa yleisesti vähän. 53 % vastaajista oli täysin eri mieltä väitteen "jaan usein mielipiteitäni ja kokemuksiani opiskelusta sosiaalisessa mediassa" kanssa, vaikka samalla EWOMin nähtiin vaikuttavan niin opiskelupaikan valintaan (60 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä) kuin yliopiston maineeseen (81 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Altruismi ja muiden auttaminen (73 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä) oli EWOMia edesauttavista syistä merkittävin. Muita merkittäviä syitä EWOMin jakamiselle olivat opiskelijajärjestön toiminnassa mukana oleminen, yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen ja ylläpitäminen sekä valmis kanava EWOMin tuottamiselle. Oleellista on WOM-perustan rakentaminen eli se, että opiskelijoille mahdollistetaan opiskelua koskevan EWOMin tuottaminen entistä helpommin. EWOM-kanavaan sekä esimerkiksi opiskelijoiden yhteisöllisyyteen panostaminen ovat tärkeitä ensimmäisiä askeleita haluttaessa hyödyntää EWOMia osana koulutuksen markkinointia. Tutkimus osoittaa alustavasti, että sosiaalisen median kanavissa jaetuilla kokemuksilla ja mielipiteillä opiskelusta on vaikutusta niin opiskelupaikan valintaan kuin yliopiston maineeseen. EWOMin kaltainen epämuodollinen viestintä on lisäksi erityisen luotettava markkinointikanava.

Yritysten yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn välinen yhteys: Helsingin pörssin listayhtiöt vuosilta 2009–2012

Yritysten yhteiskuntavastuuraportointi on yleistynyt nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilikaudesta 2017 alkaen yhteiskuntavastuuraportointi muuttuu pakolliseksi suurille yrityksille sekä yleisen edun kannalta merkittäville tahoille. Tutkielman tekohetkellä yhteiskuntavastuuraportointi ei kuitenkaan vielä ole pakollista yrityksille, mutta moni yritys raportoi vapaaehtoisesti yhteiskuntavastuuasioistaan. Yhteiskuntavastuuraportointi tai yhteiskuntavastuuasioihin sitoutuminen aiheuttaa kustannuksia yritykselle, mutta oletettavasti siitä on myös taloudellista hyötyä, sillä moni yritys raportoi yhteiskuntavastuullisuudestaan ja yrityksien perimmäinen tavoite on kuitenkin voiton maksimointi. Tässä tutkielmassa yritetään saada selvyyttä siihen, millainen yhteys yritysten yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suoriutumisen välillä vallitsee, jos yhteyttä ylipäätään on olemassa. Aikaisemmat tutkimukset aiheesta ovat ristiriitaisia. Tutkielman teoria koostuu sidosryhmä- ja legitimaatioteorioista sekä aikaisemmista tutkimuksista. Tässä tutkielmassa replikoitiin aikaisempia tutkimuksia, niissä käytettyjä mittareita ja testattiin hypoteeseja suomalaisessa kontekstissa. Tutkimuspopulaatio koostui 75 Helsingin pörssin listayhtiöstä vuosina 2009–2012. Tutkimusyritysten yhteiskuntavastuuraportointi analysoitiin neljältä vuodelta ja yritykset jaettiin tämän perusteella luokkiin. Luokkajako toimi tutkimuksessa yritysten yhteiskuntavastuun mittarina. Yritysten taloudellisen suorituskyvyn mittareina käytettiin yritysten ROA ja ROE -tunnuslukuja sekä nettovelkaantumisastetta. Toimiala ja yrityskoko toimivat tutkimuksessa kontrollimuuttujina. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin paneeliregressioanalyysillä käyttämällä EViews-tilasto-ohjelmaa. Tutkimuksessa muodostettiin yhteensä kuusi paneeliregressiomallia. Paneeliregressiomallien tulosten perusteella havaittiin, että yritysten yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suoriutumisen välinen yhteys on positiivinen. Toisin sanoen yhteiskuntavastuulliset yritykset ovat taloudellisesti kannattavampia kuin yritykset, jotka eivät ole yhteiskuntavastuullisia. Tutkimuksessa havaittiin myös, että yritykset, jotka raportoivat yhteiskuntavastuustaan GRI-standardiston mukaan olivat kaikista kannattavimpia verrattuna yrityksiin, jotka raportoivat vain lakisääteiset tiedot yhteiskuntavastuustaan tai vain yhdestä vastuun alueesta. Tulokset ovat linjassa suurimman osan aikaisempien tutkimusten kanssa. Tämä tutkielma siis täydentää aikaisempaa kirjallisuutta ja vahvistaa näkemystä siitä, että yhteys yritysten yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn välillä on olemassa ja se on pitkällä aikavälillä todennäköisesti positiivinen.

Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden vaikutus työnantajan ja työnantajan edustajan vastuuseen työturvallisuusrikoksesta

Työturvallisuuden vaarantumiseen myötävaikuttaa usein käytännössä työntekijöiden huolimattomuus tai tietoinen ohjeiden vastainen menettely. Tämän OTM-tutkielman aiheena on työntekijän menettelyn merkitys työturvallisuusrikoksesta syytettyjen työnantajien ja esimiesten tuottamuksen arvioinnissa. Tutkielmassa kysytään, millä edellytyksin työntekijän myötävaikutusta työturvallisuutta vaarantavan olosuhteen syntyyn voidaan pitää työturvallisuuslain 8 §:n 2 momentin tarkoittamana epätavallisena ja ennalta-arvaamattomana olosuhteena tai poikkeuksellisena tapahtumana, johon työnantajan ja esimiehen ei edellytetä varautuvan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan työturvallisuuslain 8.2 §:n käytännön merkitystä tuottamuksen arvioinnissa tilanteissa, joissa työntekijä on myötävaikuttanut työolojen vaarantumiseen. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan ensinnäkin lainopillisen metodin avulla. Kirjallisuuslähteistä keskeisin on Vilja Hahdon teos Uhrin myötävaikutus ja rikoksentekijän vastuu. Lisäksi tutkimuskysymyksiä lähestytään empiirisesti Itä-Suomen, Kouvolan, Rovaniemen, Turun ja Vaasan hovioikeuksien vuosina 2011–2013 antamia ratkaisuja ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä KKO 2014:75 tarkastelemalla. Työntekijän menettelyä pidetään oikeuskäytännössä vain harvoin ennakoimattomana. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että tuomioistuimeen päätyvät lähinnä tapaukset, joissa työturvallisuusmääräysten laiminlyöminen on ilmeistä. Lisäksi ennakoitavuuden soveltamisala on kaventunut oikeuskäytännössä, koska joidenkin työnantajavelvoitteiden täyttymiselle on asetettu korkeat edellytykset. KKO 2014:75 kuitenkin osoittaa, että työntekijän menettelyä voidaan pitää ennakoimattomana myös koneturvallisuudessa, jossa työnantajan on yleensä edellytetty torjuvan vaaran aiheutumisen mahdollisuuden rakenteellisin tai teknisin toimenpitein. Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden arvioiminen on työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön arvioinnissa tosin useimmiten tarpeetonta, koska yleensä teon huolimattomuus voidaan ratkaista täsmällisempien työturvallisuusmääräysten ja työturvallisuuslain muiden avointen harkintakriteerien tulkinnalla. Työntekijän menettelyn ennakoitavuuden arvioimisen sijaan työturvallisuusrikoksesta syytetyn huolimattomuuden arvioinnissa olisi olennaisempaa kiinnittää huomiota siihen, miten työntekijän ominaisuudet vaikuttavat esimerkiksi opastus- ja valvontavelvollisuuden sisältöön.

Factors Affecting Runnability of Press Forming Equipment

The growth of the food packaging industry has raised more interest in bio-based fibre packing. The use of petroleum based packages is unfriendly to the environment while bio-based is a sustainable option for food packing. In this Master Thesis the aim was to discover how the press forming machineries runnability is affected by parameters of the press and how it also affects formability of paperboard trays. Familiarisation of the working operation parameters was done with the KAMA ST 75 flat-bed die cutting machine and the VP3-70 mould press. Some small test runs of moulding trays where done to get acquainted to the adjustment parameters of the machines. Literature study was done on how paperboards physical properties react to the forces applied during press forming. The study of what kind of defects to the paperboard tray might occur during forming process and the causes for these defects. Also how the parameters of the press forming machine affects formability of the tray. Maintenance procedures was done to the press forming machine to enhance the reliably of production process. Tool alignment measurement was done to determine proper alignment. Laboratory test of the physical properties of the test material was done to find any connection to how the test material performs in press forming. An evaluation criterion was made to evaluate the dimensions and defects of the tray. From the test result a conclusion can be drawn on how the parameters of the press forming process affect the paperboard material. Based on the results the adjustment the parameters of moulding machines to the mechanical properties of paperboard it is possible to produce high quality fibre passed trays for the food packaging industry.