998 resultados para Tiililä, Ulla: Tekstit viraston työssä : tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista
Resumo:
Artikkeli pohjautuu Saattohoidon koulutus-, tutkimus- ja kehittmisprojektiin (2006-2008).
Resumo:
Suomessa julkaistiin sotavuosina yhdeksn luovutettua Karjalaa ksittelev kuvateosta, joissa muisteltiin sotia edeltv aikaa. Nm teokset olivat <i>Viipuri Viborg</i> (1940), <i>Muistojen Karjalaa</i> (1940), <i>Karjala muistojen maa</i> (1940), <i>Kuvia Raja-Karjalasta</i> (1940), <i>Kaunis, kallis, kadotettu Karjala hymyilev, kutsuva, muistojen maa kesll 1939. Muistokuvasto Karjalasta </i> (1940), <i> Viipuri ennen ja nyt </i> (1941), <i> Laatokan mainingit. Laatokan ja sen rannikon elm sanoin ja kuvin </i> (1942), <i> Ratkaisun vuodet. Kuvakertomus Suomen kohtalonpivilt</i> (1942) sek <i>Rakas entinen Karjala </i> (1942). Tss työssä tutkin, millaisia teokset ovat, ketk niit tekivt ja miten ilmestymisajan tapahtumat nkyvt niiden sisllss. Luetteloin teoksissa olevat 3798 valokuvaa ja teemoittelin niiss olevat aiheet. Tulkitsen kontekstualisoiden luetteloinnin tuloksia, ja syvennn kontekstualisointia edustavia esimerkkikuvia analysoimalla. Kerron mys, miss kuvat on otettu ja ketk kuvateoksia tekivt. Kuvia luin yhtlt dokumentaarisella tasolla (denotaatio) ja toisaalta symbolisella tasolla (konnotaatio). Kontekstualisoin esimerkkikuvat samoin dokumentaarisella ja symbolisella tasolla. Kyttmni menetelm voi verrata Panofskyn ikonografiseen kuvantulkintakehykseen. Teosten tekijist nostan esiin kirjailija Olavi Paavolaisen ja kansatieteilij-valokuvaaja Pekka Kyytisen. Huomasin, ett muisteluteosten yhteys julkaisuajankohdan kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen oli vahva. Teoksissa nkyvt esimerkiksi Karjalan luovutus ja takaisinvalloitus, korvauslakikysymys, sota-, jlleenrakennus- ja vestnlisntymispropagandat, kansan yhtenistmispyrkimykset, tynjaon sukupuolinormit ja niiden murros, alastomuusliike sek horjumaton tulevaisuudenusko. Yleisten yhteiskunnallisten kontekstien lisksi kuvateoksilla on yksityinen, traumaattisesta kokemuksesta parantava merkityksens. Teosten kuvien avulla haluttiin auttaa siirtokarjalaisia muistelemaan menettmns kotiseutua sek mys joissain tapauksissa tuottaa heille taloudellista apua. Vlirauhan aikana julkaistuissa teoksissa muistelemisen konteksti on menetetty koti, mutta jatkosodan alun teoksissa muistellaan takaisin saadun Karjalan sotia edeltvi, tuhoamattomia maisemia. Muisteluteosten kuvista nousee esiin mys rajallisuuden teema. Teosten kuvissa on esitelty Karjalaa lnnen ja idn rajamaana sek toisaalta mys modernin ja perinteikkn sek luterilaisuuden ja ortodoksisuuden kohtaamisen paikkana. Kuvien ottamispaikkoja tarkastellessani huomasin, ett monet kuvat on otettu rajapitjiss tai vesistjen lhell. Muistelukuvateokset rakentavat vrikst, moniulotteista ja ristiriitaistakin kuvaa Karjalasta. Samoin kuin kaleidoskoopissa, muisteluteosten kuvien aiheista voidaan, tulkitsijasta riippuen, koota mit erilaisimpia karjaloita. Jatkotutkimus voisikin kohdistua muistelukuvaston vertaamiseen ajan muihin kuvastoihin tai muihin Karjala-kuvastoihin.
Resumo:
Maahanmuuttajien mr on Suomessa merkittvmmin lisntynyt vasta 1990- ja 2000-luvuilla. Vuonna 2010 Suomessa asui lhes 170 000 ulkomaan kansalaista. Tavallisimmin Suomeen muutetaan avioliiton, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Pieni, joskin kasvava joukko muuttaa tyn tai opiskelun vuoksi. Mys kansalaisuuksien, koulutustaustojen, ammattien jne. kirjo muuttajien joukossa on suuri. Ulkomaan kansalaisten lisntyess Suomessa on jouduttu kohtaamaan monenlaisia maahanmuuttoon liittyvi haasteita, joista tyllistymiseen liittyvt kysymykset eivt ole vhisimpi. Tutkimuksessa tarkastellaan lhtmaassaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien tyllistymist ja tyuran alkua Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvitt, miten korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat Suomessa tyllistyneet, minklaisia heidn tyuriensa alut ovat Suomessa olleet ja miten he ovat onnistuneet uudessa maassa hydyntmn lhtmaassa hankkimaansa koulutusta. Lisksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten maahanmuuttajien lhtmaan erilaiset elmntilanteet, olosuhteet ja valinnat ovat vaikuttaneet tyuran muotoutumiseen Suomessa. Tutkimuksen aineisto muodostuu kysely- sek haastatteluaineistosta. Kyselyaineiston (n=99) tarkoituksena on luoda mrllist kuvaa korkeakoulutettujen maahanmuuttajien tyllistymisest Suomessa. Numerotietojen taakse j kuitenkin nkymttmiin tieto maahanmuuttajien yksilllisist kokemuksista liittyen tyllistymiseen ja tyuran muotoutumiseen uudessa maassa. Toisena aineistona hydynnettvn elmkerrallisen haastatteluaineiston (n=20) kautta on mahdollista tehd nkyvksi ne tutkittavien yksillliset ty- ja koulutusuraan liittyvt valinnat, joita maahanmuuttajat ovat tehneet niin lhtmaassa kuin Suomessa sek ne tilanteet ja olosuhteet, joissa tutkittavat ovat lhtmaassa elneet ja joiden pohjalta he ovat tulleet Suomeen ja Suomen tymarkkinoille. Aineistoissa mukana olevat maahanmuuttajat olivat posin avioliiton, paluumuuton sek pakolaisuuden vuoksi Suomeen tulleita. Vain muutama oli tullut tyn vuoksi. Maahanmuuttajien tymarkkina-asemaa selitetn usein maahanmuuttajien resursseilla, kuten kielitaidolla, koulutuksella, tykokemuksella, sosiaalisten suhteiden ja verkostojen laadulla ja mrll jne. Mys maahanmuuttajiin kohdistuvilla syrjivill ja ennakkoluuloisilla asenteilla on keskeinen merkitys tyllistymisess. Koulutuksen ollessa yksi keskeisimmist tymarkkina-asemaa mrvist tekijist, tulisi koulutettujen maahanmuuttajien sijoittua hankitun tutkinnon oikeuttamiin tehtviin. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, ett tyllistyminen oli maahanmuuttajilla vaikeaa hyvst koulutuksesta huolimatta. Kyselyaineistoon vastanneista vain muutama (6 %) oli työssä heti Suomeen muuttovuoden lopussa, kolme vuotta Suomessa asuttuaan työssä oli runsas kolmannes (35 %) ja aineistonkeruuhetkell eli vuonna 2004 työssä oli 38 % vastaajista. Tysuhteet olivat tutkittavilla useimmiten mraikaisia ja kestoltaan lyhyit. Lisksi tyurat koostuivat runsaasta tyttmyydest sek koulutukseen osallistumisesta. Mynteist kuitenkin oli, ett mikli korkeakoulutetut maahanmuuttajat onnistuivat Suomessa tyllistymn, vastasi ty usein joko kokonaan tai ainakin osittain hankittua korkeakoulututkintoa. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien tyuran alut Suomessa voidaan tyypitell kolmeen ryhmn, joista kukin jakaantui viel kahteen alaryhmn siten, ett kaiken kaikkiaan saatiin kuusi erilaista tyuran alun tyyppi: koulutusta vastaava vakaa ja vakiintuva ura, koulutusta osittain vastaava <i>sekaura</i> ja <i>laskeva ura</i> sek koulutusta vastaamaton <i>sisntuloura</i> ja <i>tyttmn ura</i> . Haastatteluaineiston kautta tarkastellaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien yksilllisi elmnuria lhtien liikkeelle korkeakoulutettujen maahanmuuttajien lhtmaassa tekemist ura- ja ammatinvalinnoista jatkuen Suomeen muuton kautta aina tyuran muotoutumiseen Suomessa. Haastatteluja toisistaan erottelevina keskeisin teemoina olivat toisaalta prjminen Suomessa ja suomalaisilla tymarkkinoilla toisaalta elmn muotoutuminen lhtmaassa ja nimenomaan siell tehdyt ura- ja ammatinvalinnat ja niihin liittyvt kokemukset ja elmntilanteet. Niden kriteerien pohjalta aineisto jakaantui kolmeen ryhmn, jotka nimettiin prjjiksi, harhailijoiksi ja sinnittelijiksi. <i>Prjjien</i> kertomukset muotoutuivat tietyll tavalla mynteisen kehn kautta: niin lhtmaassa tehdyt ammatinvalinnat kuin tyuran muotoutuminen Suomessa tapahtuivat suhteellisen vaivattomasti. Useimmiten tyt Suomessa vastasivat lhtmaassa hankittua koulutusta. Omiin uravalintoihin oltiin myhemmin mys tyytyvisi. <i>Harhailijoille</i> oman paikan lytyminen oli puolestaan hankalampaa. Leimallista tlle ryhmlle oli tietynlainen valintojen vaikeus sek tyytymttmyys omiin aikaisemmin tehtyihin ratkaisuihin. Jotkut harmittelivat nuorena tekemin uravalintoja niin, ett pttivt Suomessa hankkia kokonaan uuden ammatin. Muutto Suomeen merkitsi useimmille ammatillisen aseman laskua.<i> Sinnittelijt</i> kertoivat jo lhtkohdiltaan kahteen muuhun ryhmn nhden hyvin erilaista tarinaa. Tmn ryhmn lhes koko elm lhtmaassa oli sodan ja levottomuuksien svyttm. Tm nkyi mys ammatinvalinnassa: opiskelupaikka oli saatettu valita esimerkiksi sen perusteella, miss oli milloinkin turvallista opiskella. Mys Suomeen muutto erosi kahdesta aikaisemmasta ryhmst, sill lht entisest kotimaasta oli tapahtunut usein hyvinkin ylltten vailla etukteissuunnittelua tilanteiden krjistytty nopeasti. Suomessa tyelmn pseminen oli kaikille sinnittelijille vaikeaa ja haastatteluhetkell useilla viel hyvin alkutekijiss. Hyvkn koulutus ei aina takaa maahanmuuttajille tyt uudessa maassa, sill hankittua tutkintoa ja osaamista ei ole helppo siirt maasta toiseen. Pahimmassa tapauksessa vieraassa maassa suoritettu korkeakoulututkinto voi kokonaan mittity uudessa maassa ja korkeakoulututkinnon myt hankittu osaaminen menett tysin arvonsa. Kyse on niin yksiln kuin yhteiskunnankin resurssien tuhlaamisesta tilanteessa, jossa maassa pysyvsti asuvat koulutetut maahanmuuttajat tyskentelevt tavalla tai toisella koulutustaan vastaamattomissa epvakaissa tiss, tymarkkinoiden laitamilla tai ovat kokonaan tymarkkinoiden ulkopuolella.
Resumo:
Kvantitatiivisen seuranta- ja validiteettitutkimuksen tarkoituksena oli selvitt, millainen yhteys vuonna 2002 Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikouluun valittujen opiskelijoiden (N = 180) psykoe- ja opintomenestyksell on työssä menestymiseen lyhyell aikavlill. Samalla pyrittiin kartoittamaan työssä menestymisen kriteereit sek arvioimaan työssä menestymisen mittaamista. Tutkimus on jatkoa Kulomen ja Nymanin upseerivalintojen soveltuvuusarvioinnin validiteettitutkimukselle (2004) sek tutkijan esiupseerikurssilla (Salonen 2007) tekemlle tutkimukselle, jossa kartoitettiin psykoe- ja opintomenestyksen vlisi yhteyksi. Kvantitatiivisen aineiston muodostivat tutkittavien psykoe- ja opintomenestykseen liittyvt valinta- ja opintotiedot sek työssä menestymisen osalta kahden ensimmisen palvelusvuoden suoritusarviointien tiedot. Aineiston analysointiin kytettiin erilaisia tilastollisia analyysimenetelmi, joista trkeimpi olivat regressio- ja varianssianalyysit sek t-testit. Niden avulla selvitettiin tutkittavien yhteyksien luonnetta ja yhteyksi selittvi tekijit sek eri ryhmien vlisi tilastollisia eroavuuksia. Psykoemenestyksell havaittiin tilastollisesti merkitsev yhteys sek opintomenestykseen ett toisen palvelusvuoden suoritusarviointiin. Opintojen aikaisilla johtamiskyttytymisen arvioinneilla havaittiin yhteys työssä menestymiseen, mutta teoreettisten oppiaineiden opintomenestyksell ei. Psykoemenestyksell pystyttiin selittmn parhaimmillaan noin kolmasosa opintomenestyksest ja psykoe- sek opintomenestyksell 16 % työssä menestymisest. Psykokeissa hyvin menestyneet erosivat keskivertoa heikommin menestyneist tilastollisesti merkitsevll tavalla perus- ja kandidaattiopinnoissa sek toisessa suoritusarvioinnissa. Työssä menestyminen ei erotellut eri tavoin opinnoissa menestyneit. Suoritetulla tutkinnolla ha-vaittiin yhteys psykoe- ja opintomenestykseen sek toisen vuoden suoritusarviointiin. Havaituista yhteyksist huolimatta asetettu hypoteesi psykoe- ja opintomenestyksen yhteydest työssä menestymiseen ei tyttynyt kokonaan, joten nollahypoteesi ji voimaan. Upseerivalintojen ennustevaliditeetin sek työssä menestymisen tutkiminen kytetyill menetelmill ja aineistolla on aina rajoittunutta. Menestyksen arviointi ei ole yksiselitteist monien tulkinnallisten kysymysten sek mahdollisten vliin tulevien muuttujien kontrolloimattomuuden johdosta. Lydettyihin yhteyksiin ja selittviin tekijihin on siksi suhtauduttava tietyll varauksella. Tulosten luotettavuuden lismiseksi tutkimusta on syyt jatkaa suuremmalla otoksella, pidemmn aikavlin tarkastelujaksolla sek metodologisen triangulaation avulla.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Tss tutkimuksessa keskitytn rauhan ajan perusyksikn pllikn kokemuksiin työssä jaksamisesta ja johtamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvitt mitk asiat vaikuttavat perusyksikn pllikn työssä jaksamiseen ja johtamiseen. Tutkimuksen teoria rakentuu yksiliden kokemusten, johtamisen, työssä jaksamisen ja pllikn tehtvien muodostaman kokonaisuuden ymprille. Tutkimus tarkastelee pllikk sek tyntekijn ett esimiehen. Tutkimuksessa kerttiin tietoa 24 (n=24) pllikkin toimineelta esiupseerikurssin opiskelijalta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmn kytettiin internet-pohjaista Webropol-kyselylomaketta. Tutkimus on Mixed Methods -tutkimus, jossa kytetn sek laadullista, ett mrllist tarkastelua. Tll pyritn lismn tutkimustulosten luotettavuutta. Kvalitatiivinen aineisto on analysoitu sisllnanalyysill ja kvantitatiivinen aineisto pienen vastaajamrn vuoksi posin SPSS -ohjelmiston parametrittmill testeill. Sotilasorganisaatio keskittyy tulostavoitteiden vuoksi vahvasti tuloksellisuuteen ja siksi yksiln hyvinvointiin kiinnitetn huomiota usein vasta, kun yksil itse hakee apua tyuupumukseen, tai muihin stressist johtuviin oireisiin. Perusyksikn pllikk ei saa vastata kaikkiin tyilmapiirikyselyn kysymyksiin, jotka ksittelevt esimiehen johtamistoimintaa ja kehityskeskustelun henke ja tarpeellisuutta. Keskeisimpn tutkimuskysymyksen oli: Miten pllikk kokee viihtyvn työssän ja mitk ovat pllikn johtamistoiminnan trkeimmt tykalut ja haasteet? Tutkimuksessa havaittiin, ett pllikt ovat viihtyneet työssän varsin hyvin. Faktorianalyysin perusteella valikoitui kahdeksan pllikn kokemuksia parhaiten kuvaavaa summamuuttujaa: kiitoksen saaminen (ka= 3.85 ja s= 1.005), yksikn henki (ka= 4.79 ja s= .42), tyn vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin (ka= 3.54 ja s= 1.22), kuormitus (ka=2.96 ja s=1.22), ylityt ilmoittamatta (ka=3.17 ja s=1.63), palautuminen (ka=3.83 ja s=1.01), tietojrjestelmt (ka=2.65 ja s=.87) sek dissonanssi omien odotusten ja kytettviss olevien resurssien suhteen (ka=2.35 ja s=.52). Sek työssä jaksamisen ett johtamisen haasteina vastaajat kokivat suuren tymrn, tiden seuraamisen kotiin, informaatiotulvan, ajan ja resurssien riittmttmyyden suhteessa tavoitteisiin, koulutussuunnittelun ja hallinnon yhteensovittamisen sek tietojrjestelmt. Työssä jaksamisen kulmakivin pllikt kokivat tyn mielekkyyden, omat vaikutusmahdollisuudet ja koko sosiaalisen kentn tuen. Johtamisen haasteina koettiin tietojrjestelmt ja yliptn hallinnollisten tehtvien viem aika koulutuksen seuraamisesta, esimiehen tai esikunnan antaman ohjauksen vhyys tai puute, tiedon pimittminen sek pikatilanteet.
Resumo:
Tmn laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli selvitt, miten tyelmn epvarmuustekijit ja niiden vaikutuksia voidaan ennaltaehkist ja hallita henkilstjohtamisen keinoin sek millaisia ksityksi Kaartin Jkrirykmentin (KAARTJR) henkilstll oli tyelmn epvarmuustekijist ja niiden vaikutuksista. Tyelmn epvarmuustekijiden kytnt ilmentv empiirinen aineisto kerttiin teemahaastatteluilla KAARTJR:n henkilkunnalta. Tutkimuksessa kytettiin fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodosti puolustusvoimien henkilstjohtamisen kokonaisuus. Tyelmn epvarmuustekijit tutkittiin tyn epvarmuuden sek tyn sisllllisi ominaispiirteit uhkaavien tekijiden nkkulmasta. Tutkimuksen empiirisen osan johtoptsten perusteella voidaan todeta, ett henkilstn ksityksiss tyelm ja tyn sislt uhkaavat tekijt korostuivat tyn epvarmuutta vahvemmin. Henkilstn ksityksiss ilmeni, ett puolustusvoimauudistus oli keskeinen epvarmuutta aiheuttanut tekij, joka oli lisnnyt henkilstn eptietoisuutta tulevaisuudesta, tyn epvarmuutta mraikaisissa tysuhteissa sek lisnnyt uhkaa upseereiden tyn siirtymisest toiselle paikkakunnalle. Lisksi luottamuksen puute henkilstjohtamiseen aiheutti henkilstn ksityksiss epvarmuutta. Tyyhteistasolla ilmeni, ett puutteet tyn organisoinnissa ja puutteelliset henkilstresurssit aiheuttavat eritasoista epvarmuutta yksiliden tyelmss. Yksiltasolla tyelmn epvarmuutta aiheuttivat uhka tynkuvan ja tyn luonteen muuttumisesta. Tutkimustulosten perusteella uraa uhkaavat tekijt aiheuttivat epvarmuutta erityisesti sotilaiden ksityksiss ja ne koettiin vaikuttavan negatiivisesti osaamisen ja ammattitaidon kehittmiseen. Tulosten perusteella eriasteiset epvarmuustekijt vaikuttavat negatiivisesti tynantajakuvaan, henkilstn sitoutumiseen, toimintakyvyn osa-alueisiin ja tyasenteisiin. Tutkimuksen johtoptksen voidaan todeta, ett organisaatiotason keskeinen keino ennaltaehkist ja hallita tyelmn epvarmuustekijit on oikeudenmukaiseen ja tasa-arvoa vaalivaan henkilstpolitiikkaan pohjautuva henkilstjohtaminen, jossa keskeist on luottamusperusteisen sitoutumisen lisminen. Muutosprosesseissa tm tarkoittaa oikeudenmukaisia menettelytapoja, laadukasta muutosjohtamista ja riittv tiedottamista. Uraa koskevia uhkatekijit voidaan ennaltaehkist kaikkia henkilstryhmi tukevalla urasuunnittelujrjestelmll. Epvarmuuden ennaltaehkisyss korostuu eptietoisuuden vhentminen tiedonkulkua lismll. Henkilstjohtamisen keinot tukea yksiliden osaamisen kehittmist ovat työssä oppiminen, ty- ja tehtvkierto sek kouluttautuminen, joiden avulla yksilt voivat itse vaikuttaa oman tymarkkina-arvonsa lismiseen ja vhent siten tyelmn epvarmuutta.
Resumo:
Sotatieteet ovat yleisten tieteenalojen tieteenfilosofioita sotilaalliseen tutkimukseen soveltavia tieteenaloja. Johtaminen ja logistiikka liittyvt kiintesti toisiinsa niin siviili- kuin sotilasympristiss. Niden ksitteiden keskininen suhde on kuitenkin epmrinen. Thn tosiasiaan trm esimerkiksi tehtess opinnytetyt sotilaslogistiikan aiheesta. Tss pro gradu -tutkielmassa kartoitetaan siviiliyliopistojen logistiikan opetus- ja tutkimustoimintaa. Vertailukohteena on Maanpuolustuskorkeakoulu. Tarkoituksena on selvitt, sopivatko siviilitieteiss kytetyt logistiikan tutkimusmenetelmt mys sotatieteelliseen logistiikan tutkimukseen. Samalla luodaan katsaus suosituimpiin metodologisiin ratkaisuihin, ja niiden syihin logistiikan opinnytetiss yliopistotasalla. Ptutkimuskysymyksen on: Mitk tutkimusmenetelmt soveltuvat sotatieteelliseen logistiikan tutkimukseen? Lisksi raportissa selvitetn siviili- ja sotilaslogistiikan eroja, metodiopetuksen ja tutkimuksen yhteytt, sek yliopistojen logistiikan opinnytetiss kytettyj metodologisia ratkaisuja ja niden taustatekijit. Tutkimusaineistona ovat logistiikan tutkimukseen liittyvt dokumentit, yliopistojen opintoihin liittyvt julkaisut, logistiikan opetus- ja tutkimustoimintaan osallistuvien henkiliden haastattelut sek opiskelijoiden opinnytetyt. Tm pro gradu -tutkielma on teoreettinen vertaileva dokumenttianalyysi, jossa empiirinen osuus on toteutettu haastatteluilla. Työssä ilmeni, ett suomalainen logistiikan opetus- ja tutkimuskentt on pirstaloitunut. Tarkkoja tieteenalan rajoja tai teorioita ei ole ja metodologinen valinnan vapaus on suuri. Siviili- ja sotilaslogistiikan tutkimus ovat lhell toisiaan, joten mys tutkimusmenetelmt ovat pitklti samoja. Pakollisten metodiopintojen mr vaikuttaa mys opinnytetiden lopputulokseen. Tss asiassa ollaan siviiliyliopistoissa Maanpuolustuskorkeakoulua edell. Siviili- ja sotilaslogistiikan vlisess yhteistyössä on viel kehitettv niin kytnnn kuin teorian tasoilla.
Resumo:
Suomessa on maapern tilan tietojrjestelmss vuoden 2013 tietojen mukaan 23 850 kohdetta, joiden maaper on mahdollisesti pilaantunut, pilaantunut tai puhdas ja kunnostettu. Polttonesteiden jakelu on aiheuttanut kolmanneksen kohteiden pilaantumisista. Nist kohteista isnnttmi arvioidaan olevan 1 100. Isnnttmll kohteella tarkoitetaan pilaantunutta kohdetta, jossa pilaajaa tai muuta puhdistusvastuullista ei tiedet tai tavoiteta, on kohtuutonta vaatia vastuullista puhdistamaan aluetta, vastuullinen on maksukyvytn tai hnt ei ole muusta syyst mahdollista saattaa vastuuseen. ljyll pilaantuneiden isnnttmien kohteiden tutkimista ja kunnostusta varten on perustettu Soili-ohjelma, Esko-projektit ja Jaska-hanke. ljysuojarahasto on ollut rahoittamassa nit projekteja. Projektien osapuolina ovat ympristministeri, Suomen kuntaliitto, ljyalan keskusliitto ja ljy-yhtit. Soili-ohjelma perustettiin vuonna 1996. Soili-ohjelmaan pystyi hakeutumaan vuoteen 2005 asti, mutta tutkimuksia ja kunnostuksia ohjelman puitteissa jatketaan vuoteen 2015 asti. Soili-ohjelman rinnalle tulivat vuonna 2010 Esko-projektit, jotka ovat yksittisi toimeksiantoja sen aikaiselle toteutusorganisaatiolle. Esko-projektit ovat ljyhiilivedyill pilaantuneita maa-alueita tai pohjavesialueita. Jaska-hanke perustettiin jatkamaan Soili-ohjelman viitoittamalla pohjalla vuonna 2012. Tm diplomity tarkastelee ja analysoi ljysuojarahaston tutkimus- ja kunnostustoimintaa sek esitt sille jatkoa varten kehitysehdotuksia. Tss keskitytn ksittelemn Soili-ohjelmaa, Esko-projekteja ja Jaska-hanketta. Työssä koottiin projekteissa mukana olleiden nkemyksi ja kokemuksia kysely- ja haastattelututkimuksella. Lisksi työssä tehtiin tapaustutkimus, jossa tutkittiin henkilkohtaisen tapaamisen vaikutusta kiinteistnomistajan aktivoimiseen. Tyn tarkoitus oli selvitt projekteissa kytss olevat hyvt toimintatavat sek antaa evit heikompien kohtien korjaamiseksi. Tt kautta saatiin selvitetty ne toimintatavat, jotka soveltuvat parhaiten Jaska-hankkeeseen. Työssä havaittiin projektien vahvuudeksi keskitetty ja osaava projektiorganisaatio, joka tekee projekteista kustannustehokkaita, kattavia, systemaattisia ja hyvin koordinoituja. Projekteilla on saatu tutkittua ja kunnostettua paljon kohteita, mik ei olisi ollut muutoin mahdollista. Suurimmiksi kehityskohteiksi todettiin tiedottaminen sek kiinteistnomistajien aktivoiminen. Jaska-hankkeessa on tehty jo muutoksia parempaan suuntaan, kuten kiinteistnomistajien aktivointi henkilkohtaisella yhteydenotolla hankeorganisaation toimesta ja kiinteistnomistajan sitouttaminen SR:n ehtoihin vasta, kun kunnostusvaiheeseen ollaan ryhtymss. Kehityst tulisi kuitenkin jatkaa tekemll uusi ja kattava viestintsuunnitelma, jonka ptavoitteena olisi saada osapuolet tietoiseksi hankkeesta.
Resumo:
Tmn tutkielman aiheena ovat Suomen paikallispoliisin verkkotiedotteet ja niiden kieli. Tavoitteena on selvitt, millaista kielt verkkotiedotteissa kytetn ja miksi tekstit ovat juuri sellaisia kuin ovat. Vastauksia jlkimmiseen kysymykseen etsitn tekstilajikonventioista, tiedotteiden laatimiskytnnist ja tiedotteiden kirjoittamista koskevasta ohjeistuksesta. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemn eri poliisilaitoksen tiedotteista, jotka ovat ilmestyneet laitosten omilla verkkosivuilla. Aineisto ksitt yhteens 105 tiedotetta, 15 kultakin laitokselta. Työssä on mukana mys Poliisihallituksen viestintpllikn ja kuuden poliisilaitoksen haastattelut. Niiden avulla selvitetn poliisin sisisi tiedotusohjeita ja -kytntj. Tutkimus kuuluu lingvistisen tekstintutkimuksen alaan, mutta se liittyy lheisesti mys tekstilajin ja virkakielen tutkimukseen. Menetelmllisesti tutkimuksen ppaino on kie-len laadullisessa analyysissa. Trkein taustateoria on Roman Jakobsonin (1968) teoria viestinttilanteen osatekijist ja funktioista. Jakobsonin mrittelemist kuudesta kielen funktiosta tarkastelen työssäni emotiivista, konatiivista ja poeettista funktiota. Fennistisist tutkimuksista tukeudun erityisesti Salli Kankaanpn (2006) vitskirjaan, joka ksittelee hallinnon lehdisttiedotteiden kielt. Tutkimustulosten mukaan emotiivinen funktio ilmenee paikallispoliisin verkkotiedotteissa affektisina ilmauksina. Aineiston affektisuus jakautuu teemoiltaan kolmeen ryhmn, jotka ovat rikollisten ja heidn toimintansa kommentointi, poliisin toiminnan kommentointi ja onni onnettomuudessa -lausumat. Subjektiivisesta luonteestaan huolimatta ilmaukset ovat tiedotteissa yhdenmukaisia. Konatiivinen funktio nkyy tiedotteissa lukijan ohjailuna. Direktiivien muotoryhmist yleisimpi ovat performatii-viverbit ja modaaliset verbiilmaukset. Ohjailevien ilmausten kytt vaihtelee poliisi-laitoksittain, mutta svyltn ohjailu on kaikissa tiedotteissa kohteliasta. Poeettista funktiota aineistossa edustavat alku- ja loppusointu, arki- ja puhekielisten ilmausten kytt sek metaforat. Kohosteisen alkusoinnun ja arkikielen kytt on yhteydess siihen, miten tiedotteen laatinut laitos suhtautuu persoonalliseen kielenkyttn pivittistiedottamisessa. Poliisin tuottamia tekstej ei aikaisemmin ole kytetty fennistisen tutkimuksen aineistona. Ty antaa siksi listietoa niin virkakielen kuin tiedotteen tekstilajin tutkimukseen.
Resumo:
Ilmasotakoulussa, kuten kaikissa muissa organisaatioissa, vanhat tyntekijt omaavat suuria kokemuspohjaisia tietoja ja taitoja. Tykierron sek elkkeelle jmisten takia tm tieto kuitenkin usein katoaa. Hiljainen tieto on resurssi, jota typaikoilla tulisi vaalia ja pyrki saamaan talteen tulevaisuutta varten. Kehittyvss organisaatiossa tyntekijiden pyrkimys kehitty asiantuntijoiksi omalla alallaan on erittin trke. Työssä oppimisen menetelmi hydynten tm on mahdollista. Ilmasotakoulussa tyskentelee niin siviileit kuin sotilashenkilit ja se luo omat haasteensa siihen, miten työssä oppimista voitaisiin parhaiten hydynt sek hiljaista tietoa saada siirretty uusille tyntekijille. Tutkimus selvitt, miten Ilmasotakoulun tyntekijt kokevat oppivansa parhaiten työssä sek miten hiljainen tieto siirtyy typaikalla. Tutkimuksessa hiljaisen tiedon siirtymist ja työssä oppimista ksiteltiin kyselyn vastauksien perusteella. Teoriaosuudessa luotiin konteksti, jossa vastauksia ksiteltiin. Vastauksissa ilmenneit asioita peilattiin tmn hetkisten tutkimusten teorioihin hiljaisen tiedon siirtymisest, työssä oppimisesta sek elinikisest oppimisesta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka teetettiin Ilmasotakoulun henkilkunnalle. Vastauksia tuli annettuun aikamrn menness 40 kpl, joita tutkimuksessa analysoitiin. Tutkimuksen ppainona on luoda kuvaa Ilmasotakoulun henkilkunnan työssä oppimisesta sek hiljaisen tiedon siirtymisest. Tutkimuksessa pyrittiin lytmn menetelmi työssä oppimisen parantamiseksi ja hiljaisen tiedon siirtymisen tehostamiseksi. Ilmasotakoulun henkilkunta ei jrjestelmllisesti pohdi omaa työssä oppimistaan tai hiljaisen tiedon siirtymist, mik nkyy vastauksissa. Osa tyntekijist on kuitenkin selvsti pohtinut omaa oppimistaan ja tuonut esille heille trkeit oppimisen elementtej. Työssä oppimisessa koettiin trkeimmksi tekijksi sosiaalinen vuorovaikutus. Tyntekijt kokevat oppivansa parhaiten saadessaan tehd omaa tytn, mutta samalla jonkun toimiessa mentorina heille. Yleisesti todettiin, ett mentoroinnin ja hyvn perehdyttmisen kautta hiljaista tietoa saadaan parhaiten siirretty uudelle tyntekijsukupolvelle. Ongelmaksi koettiin kuitenkin tllaisen toiminnan vaatiman ajan ja resurssien puutteen. Tutkimuksen mukaan Puolustusvoimissa tehtvien vaihtoon kytettv aika on liian lyhyt.
Resumo:
Työssä kyvt perheenidit kokevat arjen usein tasapainoiluksi tyn- ja perhe-elmn vlill. Se, miten joku toinen kokee tasapainoa, ei vlttmtt tarkoita, ett joku toinen kokee samalla tavalla. Tasapaino saavutetaan silloin, kun yksil lyt itselleen sopivimman tavan jakaa aikaa ja energiaa tyn ja perheen mrittmien velvollisuuksien vlill. Perhe-elmn liitetn usein kiire ja arjen aikataulujen yhteensovittaminen. Erityisesti idit kokevat olevansa vastuussa perheen aikataulujen organisoimisesta. Lapsiperheiss on idin työssä jaksamiseen suuri merkitys sill, miten ty- ja perhe-elm saadaan soviteltua yhteen sek, miten raskaaksi iti arjen kokee. Organisaatiolla on mahdollisuus tukea itien ajankytn hallintaa niin, ett ty- ja perhe-elm olisivat tasapainossa. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa kokonaisvaltainen kuva itien tyn ja perheen yhdistmisen kokemisesta sek, mik on sen merkitys itien työssä jaksamiseen. Tutkimuksen kohderyhmn olivat 2545-vuotiaat, esimies- tai asiantuntija-asemassa toimivat, alle 10-vuotiaiden lasten idit. Tutkimuksen pongelmat olivat: Miten idit kokevat ty- ja perhe-elmn yhteensovittamisen? Mik merkitys tyn ja perheen yhteensovittamisella on itien työssä jaksamiseen? Tutkimusmenetelmn oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kertty tekemll 12 teemahaastattelua kohderyhmn oleville perheenideille. itien ajankytt muodostui tyn, perheen ja vapaa-ajan yhdistmisest. Perhe ja ty asetettiin etusijalle idin omaan vapaa-aikaan nhden. itien omalla vapaa-ajalla oli kuitenkin yhteys työssä jaksamiseen ja idit jaksoivatkin työssän paremmin, kun saivat omaa aikaa. Lisksi tutkimuksesta ilmeni itien omien harrastusten trkeys arjessa jaksamiseen. Tutkimuksen itien todettiin tarvitsevan lis aikaa itselleen, jotta he jaksaisivat tiden lisksi kiireist arkea, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ja ajankytn hallintaa. itien ajankyttn ja arjessa jaksamiseen vaikutti mys puolison osallistuminen lasten- ja kodinhoitoon. Tutkimuksesta ilmeni, ett itien kokema organisaation tuki oli yhteydess työssä jaksamiseen sek mynteiseen kokemukseen tyn ja perheen yhdistmisest. Tutkimus osoitti yhteyden itien kokeman riittmttmyyden tunteen ja parisuhteen laadun sek tyn ja perheen tasapainon saavuttamisen vlill. Tutkimuksen johtopts on, ett idit kokivat ty- ja perhe-elmn yhdistmisen vlill ristiriitaa. Ristiriidan kokemisella todettiin olevan heikentv vaikutus itien työssä jaksamiseen.
Resumo:
Suomalaisen vestn vanheneminen on synnyttnyt yhteiskunnallisen tarpeen hallita hoiva- ja sosiaalimenojen kasvua. Keskeisen tavoitteena on tyurien pidentminen. Ikntyv ikrakenne ja tyurien pidentmisen tarve haastaa mys organisaatiot miettimn iksidonnaisia kytntj työssä jatkamiseen. Tss tutkimuksessa tarkastellaankin, miten organisaatio voi toimia proaktiivisesti yli 50-vuotiaiden työssä jatkamisessa ja siten pit ihmiset aktiivisina, tuottavina ja tystns innostuneina vanhuuselkeikn asti. Tutkimuksessa vastataan kysymykseen miten organisaatio voi ikjohtamisen ja osaamisen johtamisen avulla tukea yli 50-vuotiaiden tyskentely. Tutkielman toimeksiantaja Tampereen Seudun Osuuspankki tavoittelee tyurien pidentmist ja harkitsee ikohjelman toteuttamista. Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tutkimusmetodina kytettiin ryhmhaastatteluja hydynten teemoja, jotka olivat ikjohtaminen ja henkilststrategia, osaaminen ja hiljainen tieto sek yli 50-vuotiaiden huomioiminen organisaatiossa ja ikohjelma. Tutkimusaineisto kerttiin 5 ryhmhaastattelussa, jotka koostuivat yhteens 20 eri ammattiryhm, toimintoja ja konttoreita edustaneita haastatelluista. Analyysi tehtiin aineistolhtisesti. Tutkimuksessa havaittiin, ett kohdeorganisaatio oli jo suhteellisen ikystvllinen. 5067-vuotiaat kokivat, ett heidn kokemustaan arvostettiin ja ett heidn ikryhmns nhtiin tyyhteisss voimavarana muiden ikryhmien tapaan. Ikohjelman nhtiin psntisesti keinona tasata tyn kuormitusta ja motivoida jatkamaan työssä hieman alle 60-vuotiaasta lhtien. Kirjallisuuden mukaan ikohjelma olisi hyv kuitenkin kohdistaa koko henkilstlle, joskin painotus olisi ikntyneiss tykyvyn edistmisen takia. Haastateltavien mukaan mahdollisessa ikohjelmassa keskeisi keinoja olisivat terveyden edistminen, urakehitys ja tyn sislln muokkaaminen, tyaikajoustot sek tavoitteiden sopeuttaminen. Alle 60-vuotiaat kaipasivat keskimrin enemmn urakehityst kun taas yli 60-vuotiaat vaikuttivat hakevan enemmn stabiiliutta tyuran loppuvaiheille. Trkeimmksi yksittiseksi keinoksi nousi ikn sidotut palkalliset vapaat, joilla haastatellut voisivat tasata tyn kuormituksen piikkej. Tyaikajoustojen puolesta puhuivat mys haastateltujen positiiviset kokemukset osa-aikaelkkeest tystressin vhentjn. Nyttisi silt, ett ikohjelmaan olisi hyv sisllytt ikntyneille kohdennetut kehityskeskustelut, joissa kydn lpi työssä jaksamista ja työssä jatkamisen edellytyksi. Hiljaista tietoa kohdeorganisaatiossa siirtyi haastateltujen mukaan mrllisesti ja laadullisesti jo tarpeeksi. Hyvi oppimisen ja hiljaisen tiedon jakamisen kytntj voitaisiin ottaa kyttn laajemmin.
Resumo:
Tmn tutkimuksen tarkoituksena on selvitt, minklaista vaihtelua esiintyy maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taidoissa peruskoulun kuudennella luokalla. Tutkimuksen tavoitteena on mys selvitt, minklainen yhteys taustamuuttujilla (sukupuoli, idinkieli, maahantuloik, maahantulon syy, maassaoloaika ja vanhempien koulutausta) ja opetusjrjestelyill, kuten perusopetukseen valmistavalla opetuksella, suomi toisena kielen -opetuksella ja oman idinkielen opetuksella, on suomen kielen taidon tasoon. Lisksi tutkimuksen tavoitteena on selvitt oppilaan kyttmn kielen (suomen kieli ja idinkieli) yhteytt suomen kielen taidon tasoon. Tutkimusmetodina toimi mixed methods -tutkimus, ja tutkimuksen lhestymistapoja olivat kvantitatiivinen survey-tutkimus ja kvalitatiivinen sislln analyysi. Tutkimukseen osallistui 219 maahanmuuttajaoppilasta 20:st Turun koulusta. Tutkimusaineisto kerttiin Turun erityisopettajien ja suomi toisena kielen -opettajien laatiman kielitestipaketin avulla. Oppilaan suullista ja kirjallista tuottamista arvioivat lasta opettavat opettajat eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasojen kriteereit kytten. Oppilaat arvioivat omaa idinkielen ja suomen kielen taitoaan. Lisksi oppilaat ja vanhemmat tyttivt tutkijan laatimat taustatietolomakkeet. Kielitestien tulosten mukaan oppilaista yli puolella oli tyydyttv suomen kielen taito. Kaikista neljst kielellisest osiosta maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivt parhaiten rakennekokeessa ja sanelussa, kun taas kuullun ja luetun ymmrtmisen tulokset olivat heikompia. Opettajien arviointien perusteella oppilaiden suulliset taidot vastasivat keskimrin itsenisen kielenkyttjn osaajan tasoa (B2) ja kirjoittamistaidot kynnystasoa (B1). Oppilaiden suomi toisena kielen -arvosanan keskiarvo oli 7,26. Suomessa asumisen kestolla, maahantulon syyll, idinkielell, maahantuloill, ja vanhempien koulutaustaustalla oli tilastollisesti merkitsev yhteys suomen kielen taidon tasoon. Mit kauemmin oppilaat olivat asuneet Suomessa ja mit nuorempina he olivat tulleet Suomeen, sit paremmin he menestyivt kielitesteiss. Paluumuuttajat menestyivt kielitaitotehtviss kaikkein parhaiten ja pakolaiset heikoiten. Somalinkieliset erottuivat muista kieliryhmn edustajista heikoimpina suomen kielen taidon tasoltaan. Venjnkieliset ja vietnaminkieliset saavuttivat parhaat tulokset kaikissa mittareissa. Erityisesti idin korkeampi koulutustaso oli yhteydess oppilaiden korkeampaan suomen kielen taidon tasoon. Oppilaat arvioivat suomen kielen taitonsa omaa idinkieltn paremmaksi puhumisessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa. Parhaiten eri mittareissa menestyivt oppilaat, jotka eivt olleet osallistuneet perusopetukseen valmistavaan opetukseen eivtk erilliseen suomi toisena kielen -opetukseen. Omaa idinkieltn enemmn opiskelleet menestyivt kielitaitotehtviss paremmin kuin vhn aikaa omaa idinkieltn opiskelleet, mutta yht hyvin kuin ne, jotka eivt olleet opiskelleet omaa idinkieltn lainkaan. Oppilaat, jotka puhuivat kaveriensa kanssa sek omaa idinkieltn ett suomen kielt, osoittautuivat kielitaidon tasoltaan paremmiksi kielitesteiss ja opettajien arvioinneissa.
Resumo:
Tmn Pro gradu -tutkielman aiheena on tutkia suomalaisten pivittistavarakaupan alan yritysten likviditeetin hallintaa vuosina 2009 - 2013. Tutkielmassa tutkitaan, mill tavalla suomalaisten pivittistavarakaupan alan yritysten kyttpoman hallinta on muuttunut rajatulla ajanjaksolla. Lisksi työssä tutkitaan mill tavoin valikoitujen yritysten kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuosina 2009 - 2013. Tutkimuksessa tarkastellaan mys, miten suomalainen pivittistavarakauppa on kehittynyt tarkasteluajanjaksolla. Tutkimus on rajattu koskemaan nelj suurinta suomalaista pivittistavarakaupan, pois lukien Lild Suomi Ky taloudellisten tietojen puuttumisen takia, alan ryhmittym kytten kriteerin vuoden 2013 pivittistavaramyynti sek markkinaosuuksia. Edell mainittujen kriteerien perusteella tutkimukseen valikoitui seuraavat ryhmittymt: S-ryhm, K-ryhm, Suomen Lhikauppa Oy sek Stockmann Oyj Abp.Teoriapohjaan tutkimuksessa kytetn aikaisempaa kirjallisuutta ja julkaistuja akateemisia tutkimuksia toimitusketjun ja sen hallinnasta, sek kyttpomasta ja sen hallinnasta. Valikoitujen yritysten tilinptstiedot on koottu Virre -tietokannasta ja toimiala tiedot tilastokeskuksen ohjelmalla PC -Axis 2008. Tutkimuksessa havaittiin kyttpomaprosentin ja quick ratio - tunnusluvun vlill pieni yhtymkohtia. Kun kyttpomaprosentti pienenee, quick ratio -tunnusluku paranee. Kyttpomaprosentin muutoksilla oli negatiivinen korrelaatio koko poman tuottoprosenttiin sek liikevoittoprosenttiin. Tutkimuksen kohdeyritykset ovat pystyneet pitmn kyttpomaprosentin erilaisilla tehostamistoiminnoilla hyvin tasaisena tiukasta taloustilanteesta huolimatta.
