Sammatin Enäjärven kunnostussuunnitelma

Lohjan kuntakohtainen järvikunnostusohjelma aloitettiin vuonna 2010 tekemällä Kirmusjärvelle kunnostussuunnitelma. Ohjelmaa jatkettiin vuonna 2011 Enäjärven kunnostuksen suunnittelulla. Uudenmaan ELY-keskuksen, Lohjan ja Salon kaupunkien ja Enäjärven suojeluyhdistyksen yhteistyöprojektina päätettiin tehdä Enäjärvelle yleisluontoinen kunnostussuunnitelma. Enäjärven kunnostuksessa on tärkeintä ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Ulkoista kuormitusta tulee laskennallisesti arvioiden eniten peltoviljelystä, joten toimenpiteitä kannattaa suunnata maatalouden kuormituksen vähentämiseen. Kalasto on särkikalavaltainen. Rakennetta on yritetty parantaa useina vuosina hoitokalastuksilla. Toimintaa suositellaan jatkettavan. Kalastuksen säätelyssä kannattaa ottaa huomioon kuhalle sopivat suositukset, kuten verkkojen solmuvälirajoitus ja alamitta. Enäjärven kasvillisuutta voidaan poistaa maltillisesti sen haitatessa virkistyskäyttöä. Vesikasvillisuus luultavasti vähentää leväkukintojen esiintymistä. Uitinsalmen ruoppauksesta tulisi tehdä ruoppaussuunnitelma. Enäjärvessä on hapetustarvetta ja sille esitetään tehtäväksi tarkempi hapetussuunnitelma, mistä ilmenee juuri kyseiseen järveen teholtaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopiva laitteisto, järven hapetustarve ja laitteen sijainti. Järvessä esiintyy myös sulkasääsken toukkia, joille alhainen happipitoisuus tarjoaa suojapaikan. Hapetus saattaa poistaa toukkien suojapaikan ja altistaa ne kalojen saalistukselle. Enäjärven luusuaan voidaan rakentaa pohjapato tehdyn suunnitelman mukaisesti järven virkistyskäytön parantamiseksi. Veden laadun seuranta on erittäin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset järven tilaan nähdään ajoissa. Tällöin on mahdollista tehostaa jotain toimintaa ja siirtyä johonkin vaihtoehtoiseen tapaan, jos tila esimerkiksi huononee. Happipitoisuuden seurantaa varten suositellaan ostettavan happimittari, jonka käytön ja huoltamisen joku paikallisista opettelee huolellisesti.

Johdon ympäristölaskentatoimen kehitys ja nykytila

Johdon ympäristölaskentatoimi on ajankohtainen aihe muuttuvassa maailmassa, jossa ympäristöarvot ja yhteiskuntavastuu nousevat yrityksille yhä merkittävämpään asemaan. Tämän työn lähtökohtana on suorittaa kartoittava katsaus johdon ympäristölaskentatoimeen ja etenkin sen nykytilaan. Kokoavan kirjallisuuskatsauksen suorittaminen on aiheellista myös alan nopean muutostahdin vuoksi. Tarkoituksena on ollut selvittää johdon ympäristölaskentatoimen taustaa, kehitystä ja nykytilaa alan kirjallisuuden ja julkaisujen pohjalta. Työssä tuodaan myös esille johdon ympäristölaskentatoimen perusteita, erilaisia laskentamenetelmiä sekä monipuolisia käytännön esimerkkejä johdon ympäristölaskentatoimen implementoinnista, kehityksestä ja käytöstä eri markkinoilla. Suoritetun kartoittavan katsauksen pohjalta voidaan todeta, että johdon ympäristölaskentatoimi on dynaaminen ja kehittyvä laskentatoimen ala jonka rooli tulevaisuudessa korostuu yhä enemmän. Nykyhetkellä monet yritykset näkevät ympäristölaskennan edelleen vain ulkoiseen raportointiin soveltuvana työkaluna. Tulevaisuudessa ympäristölaskentatoimen merkitys johdon päätöksenteon tukena sekä jopa strategisena kilpailutekijänä tulee kasvamaan kiristyvän ympäristölainsäädännön sekä yritysten yhteiskuntavastuun korostumisen myötä.

Kustannusjohtaminen yritysverkostoissa

Työn tavoitteena on tehdä tiivis katsaus yritysverkostojen kustannusjohtamiseen ja muodostaa ko-konaiskuva moderneissa yritysverkostoissa käytettävistä kustannusjohtamisen menetelmistä, mal-leista sekä niiden ominaispiirteistä verkostojen johtamisen tukena. Näiden menetelmien ja mallien vahvuuksia ja heikkouksia arvioidaan lisäksi empiiristen tutkimustulosten pohjalta. Pohjateorian lähteenä on käytetty niin kustannusjohtamista kuin verkostoympäristöjäkin käsittele-vää alan vakiintunutta kirjallisuutta, joita on täydennetty yhdistelmällä eri artikkelijulkaisuiden tuo-reempia malleja, viitekehyksiä sekä erilaisia tutkimustuloksia. Artikkelikirjallisuutta tarkastelevassa katsauksessa kartoitettiin alan keskeistä artikkelikirjallisuutta rajattuna aikavälille 2000–2012. Yritysverkostojen kustannusjohtaminen verkostoympäristössä jaettiin viiteen osa-alueeseen; kus-tannusjohtaminen verkostoissa (16 artikkelia), avoimet kirjat -periaate (17 artikkelia), tavoitekus-tannus- ja toimintolaskenta (13 artikkelia), verkostokumppaneiden välinen luottamus, voimasuhteet ja verkostojen johtaminen (39 artikkelia) sekä suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen verkosto-ympäristössä (40 artikkelia). Avoimet kirjat -periaate ja suorituskyvyn mittaaminen osoittautuivat katsauksen perusteella yritysverkostojen kustannusjohtamisen piiristä keskeisiksi teemoiksi, mistä syystä ne valittiin muita aihepiirejä tarkempaan käsittelyyn.

Psykologinen vaikuttaminen CAST LEAD -operaatiossa

Ei-kineettinen vaikuttaminen on nousemassa – ellei jo noussut – kineettisen vaikuttamisen ohi sodankäynnin keinovalikoimassa. Viimeaikaisten konfliktien kokemukset ovat osoittaneet, että pelkällä fyysisellä voimankäytöllä ei päästä aina haluttuun lopputulokseen. Vaikka Irakissa ja Afganistanissa teknologialtaan ja kalustoltaan ylivertaiset länsiliittouman joukot saivat sotilaallisia voittoja alivoimaisista vastustajistaan, ovat ne olleet vaikeuksissa sissisotaa käyvien pienten ryhmittymien kanssa, eivätkä alueet rauhoittuneet varsinaisten sotatoimien päätyttyä. Tällöin on aloitettava taistelu sydämistä ja mielistä – ”Hearts and Minds” – ja tässä taistelussa ei pärjätä pelkästään tankein ja pommein. Omaa sanomaa levittämällä pyritään voittamaan kansan tuki itsensä taakse ja samalla viemään kannatus taistelevilta sissijoukoilta. Ilman voittoa informaatiorintamalla ei operaatiota voi voittaa. Fyysisellä voimankäytöllä on sen tuhovoiman lisäksi myös aina psykologinen vaikutus. Pitkään kestänyt tykistökeskitys aiheuttaa kranaattikauhua ja voi lamauttaa sen kohteeksi joutuneet henkisesti. Vaikutus voi ilmentyä myös muissa, kuin varsinaisen keskityksen kohteeksi joutuneissa – tieto massiivisesta tuhosta voi murentaa taistelutahdon naapurijoukoissa ilman, että se joutuisi edes tulen alle. Omissa joukoissa tieto massiivisesta tulivoimasta tukena voi vaikuttaa taistelutahtoa nostavasti. Siten myös perinteinen, fyysinen vaikuttaminen on yhä keskeinen väline psykologisessa vaikuttamisessa. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten eri suorituskykyjä käytettiin psykologisen vaikuttamisen välineinä Israelin ja Hamasin välisessä konfliktissa 27.12.2008 - 19.1.2009. Tutkimuskysymyksinä ovat mitä eri suorituskykyjä ja niitä tukevia toimintoja käytettiin psykologisen vaikuttamisen välineinä sekä voidaanko niillä todeta olleen mitään vaikutuksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa aineiston analyysia, jossa aineisto on kerätty operaation ajalta eri uutissivustoilta sekä eri laitosten ja järjestöjen tutkimusraporteista ja selvityksistä. Aineistosta on etsitty havaintoja viitekehyksen mukaisten suorituskykyjen käytöstä ja tämän jälkeen on pyritty arvioimaan, miten kyseistä suorituskykyä käytettiin psykologisen vaikuttamisen välineenä ja olisiko sillä ollut vaikutusta. Operaation aikana molemmat osapuolet käyttivät omia suorituskykyjään vaikuttaakseen eri kohdeyleisöihin. Vaikuttamisen luonne riippui kohdeyleisöstä. Oman väestön ja joukon taistelutahtoa yritettiin vahvistaa, vastustajan taistelutahtoa yritettiin murentaa ja ulkopuolisia tahoja houkuteltiin antamaan itselle tukea ja vastustamaan toista osapuolta. Eri suorituskykyjen käytön vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen ja niiden aiheuttamat vaikutukset voivat olla haluttuja tai ei-haluttuja, yllättäviä tai odotettuja tai täysin arvaamattomia. Pienistäkin tapahtumista voi syntyä valtava vaikutus, mikäli se tapahtuu oikeaan aikaan oikeassa paikassa – tai päinvastoin väärässä paikassa väärään aikaan. Huolellisimminkin suunnitellut psykologiset operaatiot taas saattavat kaatua mitättömiltä tuntuviin sivuseikkoihin.

Hajautettu työ joukko-osaston työmuotona

Hajautettu työ on uusi työmuoto puolustusvoimissa ja se otettiin käyttöön 1.6.2010 lähinnä helpottamaan siirtovelvollisten työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Hajautettua työtä joukko- osastossa ovat oikeutettuja tekemään ensisijaisesti perheestään erillään asuvat, joukkoosaston esikunnassa lähinnä hallinnollisissa tai asiantuntijatehtävissä työskentelevät henkilöt. Merkittävimpänä henkilöstöryhmänä ovat upseerit. Viestintä- ja tietoteknologian kehittyminen on mahdollistanut monimuotoisten työmuotojen laajemman käytön yrityksissä. Hajautettu työ on yksi monimuotoisien työmuotojen käsitteistä ja yhdistetään useaan muuhun käsitteeseen kuten etätyö, mobiili työ ja tietotyö. Hajautettu työ on sukua ja jalostunut käsitteestä etätyö, mutta on liikkuvan ominaisuutensa takia perinteistä kotona tehtävää etätyötä laajempi kokonaisuus. Hajautettua työtä organisaation tai sen osan työmuotona on tutkittu viime vuosikymmenen aikana siviiliyrityksissä paljon. Viime vuosien tutkimuksessa on keskitytty muun muassa hajautetun organisaation johtamiseen ja sen haasteisiin. Puolustusvoimissa hajautetusta työstä ei toistaiseksi ole tehty laajempaa laadullista tutkimusta. Opinnäytetyön päätutkimusongelmana on selvittää, mitä hajautettu työ on ja miten sitä voidaan käyttää joukko-osaston työmuotona. Alatutkimusongelmilla pyritään vastaamaan kysymyksiin, millainen on hajautettu organisaatio ja mitä vaatimuksia hajautetun työn tekeminen asettaa organisaatiolle ja sen johtamiselle. Tutkimusaineisto on kerätty aiemmista aihealueen laadullisista tutkimuksista, kirjallisuudesta ja artikkeleista. Muuna aineistona on käytetty puolustusvoimissa hajautetusta työstä laadittua ohjeistusta ja työmuodon käyttöönoton myötä raportoituja kokemuksia. Tutkimusmenetelmänä aineiston analysoinnissa käytetään teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tutkimuksessa päädytään johtopäätökseen, jossa todetaan hajautetun työn olevan työmuotona huomattavasti monimuotoisempi kuin puolustusvoimien määritelmä työmuodosta. Lähtökohdat hajautetun työmuodon käytölle ovat erilaiset puolustusvoimissa ja siviiliyrityksissä. Hajautetun työmuodon mahdollisiksi kehittämistarpeiksi tutkimuksessa nousevat ohjeistuksen kehittäminen palvelemaan kaikkia hallintoyksikköjä ja sovellettavuuden laajentaminen. Tutkimusta on mahdollista jatkaa syventämällä nykyisiä tutkimusongelmia yksilön ja asiantuntijuuden näkökulmaan. Vaihtoehtoisesti voidaan tutkia hajautetun organisaation osaamisvaatimuksia ja johtamista puolustusvoimien toimintaympäristössä.

Pieni kirja psykologian suurista asioista

Kirjallisuusarvostelu

Lapset, politiikka ja yhteiskunnallinen osallistuminen

Artikkelissa on käytetty aineistona lasten lähettämiä kirjeitä presidentti Tarja Haloselle.

Matkalla maailman osaavimmaksi kansaksi

Kirjallisuusarvostelu

"Suomen Tolstoin" murrosvuodet

Kirjallisuusarvostelu

Kuulokojepotilaan tiedonsaanti

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kuulokojepotilaan tiedonsaantia. Aineisto kerättiin keväällä 2011 kaikista Suomen viidestä yliopistosairaalasta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat aikuiset kuulokojepotilaat (N=250), jotka saivat uuden kuulokojeen. Tutkimukseen osallistui 127 potilasta. Vastausprosentti oli 51 %. Aineistonkeruumenetelmänä oli kysely. Kyselylomake muodostui taustatietoja, tiedonsaantia, saatua ohjausta ja tiedonlähdettä mittaavista osioista. Tutkimuksessa käytettiin aikaisemmin kehitettyjä mittareita, joita muokattiin kuulokojepotilaille soveltuviksi, sekä tätä tutkimusta varten laadittuja osioita. Päämittarina oli Sairaalapotilaan tiedon saanti -mittari (SPTS © Leino-Kilpi ym. 2003), joka sisältää tiedollisen voimaantumisen kuusi osa-aluetta: biofysiologinen, kokemuksellinen, toiminnallinen, sosiaalis-yhteisöllinen, eettinen ja ekonominen. Lisäksi käytettiin Hyvä hoito -mittaria (väittämät 1–8 © Leino-Kilpi ym. 1994). Aineisto analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS Statistics 19 -ohjelmalla. Tutkimustulokset osoittivat, että kuulokojepotilaat olivat saaneet tietoa kaikilta kuudelta tiedollisen voimaantumisen osa-alueelta. Eniten tietoa potilaat olivat saaneet toiminnalliselta ja biofysiologiselta osa-alueelta. Kuulokojepotilaat arvioivat saaneensa paljon tietoa siitä, mistä saa apuvälineitä, kuten esimerkiksi kuulokojeen paristoja, vaikkusuojia ja väliletkuja, ja tehdyistä tutkimuksista. Vähiten tietoa oli saatu ekonomiselta ja sosiaalis-yhteisölliseltä osa-alueelta. Kuulokojepotilaat arvioivat saaneensa melko vähän tietoa potilasjärjestöjen toiminnasta, sopeutumisvalmennuskursseista ja hoidon kustannuksista. Myös omaisten tiedonsaannissa ja hoitoon osallistumisessa oli puutteita. Kuulokojeen hankintaprosessin aikana annetusta ohjauksesta ja tiedonsaannista kuulokojepotilaat antoivat pääosin hyviä arvioita. Eniten tietoa kuulokojepotilaat olivat saaneet audionomilta. Kuulokojepotilaan ikä, sukupuoli, pääasiallinen toiminta, peruskoulutus ja kuulokojeen käyttökokemus olivat yhteydessä arvioihin tiedonsaannista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kuulokojepotilaiden ohjausta. Potilaille välitettyä tietoa kuulokojeen hankintaprosessin aikana tulee kehittää. On varmistettava, että kuulokojepotilailla on riittävästi tietoa, jotta he kykenevät saamansa tiedon avulla toimimaan entistä paremmin kotona, työssä ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Potilaita ja heidän omaisiaan tulisi rohkaista osallistumaan hoitoon nykyistä enemmän. Kuulokojepotilaiden ohjauksessa tulisi huomioida potilaiden yksilölliset tarpeet ja toiveet entistä paremmin.