Tutkijan tietopaketti tiedepolitiikkaan

Kirjallisuusarvostelu

Aikuiskasvatuksen keskuksia ja reunamia

Kirjallisuusarvostelu

Muutosta tasa-arvopolitiikkaan

Kirjallisuusarvostelu

Luokan tekemisen teoreettinen haltuunotto

Kirjallisuusarvostelu

Miehiä näkyvissä!

Kirjallisuusarvostelu

Sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeet ja tarpeisiin vastaaminen Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ja Taloustutkimus Oy kartoittivat keväällä 2015 Pohjois-Pohjanmaan alueen sosiaali- ja terveysalan työnantajien tulevaisuuden näkymiä sekä rekrytointi- ja osaamistarpeita. Kartoitukseen haastateltiin 531 alueen sosiaali- ja terveysalan työnantajaa. Tämä selvitys on tehty kevään 2015 kartoituksen pohjalta. Vastaavaa selvitystä ei ole Pohjois-Pohjanmaalla aiemmin tehty. Kartoituksen kohderyhmän muodostivat Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueen yritys-, kunta- ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysalan työnantajat. Kartoitukseen vastasivat henkilöt, jotka ovat mukana organisaation rekrytointiprosesseissa. Haastatelluista työnantajista noin kolmasosa uskoo henkilökuntansa määrän lisääntyvän seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Eniten henkilökunnan määrän kasvua arvioidaan olevan laboratorio-/kuvantamistutkimus- sekä sairaankuljetuspalveluita tarjoavilla organisaatioilla. Haastatteluhetkellä joka kolmannella haastatellulla alueen sosiaali- ja terveysalan työnantajalla oli rekrytointivaikeuksia joihinkin ammatteihin, joita useimmin olivat lastentarhanopettajat, sairaanhoitajat tai lähihoitajat. Vastaajat uskovat, että kolmen vuoden kuluttua edellä mainituista osaajista on edelleen pulaa. Vastanneista työnantajista 70 prosenttia kertoo henkilöstön kehittämiselle olevan tarvetta. Tarve liittyy pääasiassa ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja ammatillisen erityisosaamisen kehittämiseen tai täydennyskoulutustarpeeseen. Kun kartoitukseen vastanneilta työnantajilta kysyttiin, millaisia työprosessien muutoksia sosiaali- ja terveysalalla on näkyvissä, useimmin muutoksentekijöinä haastatellut mainitsevat toiminnan digitalisoitumisen, lakimuutokset ja hallituksen suunnitteleman sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (SOTE-uudistuksen). Kartoitukseen vastanneista työnantajista 42 % ilmoittaa olevansa kasvuhakuisia ja yli puolet (52 %) pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa. Neljäsosalla vastanneista työnantajista, pois lukien julkisen sektorin työnantajat, on myös suunnitelmia merkittävistä investoinneista lähitulevaisuudessa. Eniten investointisuunnitelmia on Oulunkaaren ja Raahen seutukunnissa. Sata kartoitukseen vastanneista työnantajista toivoi Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston yhteydenottoa. TE-toimisto otti yhteyttä työnantajiin viimeistään lokakuun 2015 loppuun mennessä. Kartoituksen avulla TE-toimisto sai tietoa alueen sosiaali- ja terveysalan työnantajien tilanteesta ja alan työnantajat saivat tietoa TE-toimiston tarjoamista palveluista.

Var går gränsen? : vårdnadshavares uppfattning om lärares ansvarsområden.

Syftet med denna avhandling är att undersöka vårdnadshavares uppfattning om lärares ansvarsområden utöver undervisning. Ansvarsområdena som undersökts har namngetts tillgänglighet, fostran och lärares externa uppgifter. Med tillgänglighet avses kontakten mellan hem och skola, med fostran avses hemmets respektive skolans ansvar för fostran och med lärares externa uppgifter avses uppgifter som lärare har trots att uppgifterna enligt lag inte är en del av läraruppdraget. Skillnader i vårdnadshavares uppfattning har analyserats utgående från vårdnadshavares utbildningsgrad och familjesituation. Utgående från avhandlingens syfte har följande forskningsfrågor utformats: 1. Vad är vårdnadshavares uppfattning om ansvarområdena tillgänglighet, fostran och lärares externa uppgifter? 2. Hurdana skillnader finns det i vårdnadshavares uppfattning om lärares ansvarsområden utgående från vårdnadshavares utbildningsgrad? 3. Hurdana skillnader finns det i vårdnadshavares uppfattning om lärares ansvarsområden utgående från vårdnadshavares familjesituation? För att besvara ovanstående forskningsfrågor användes webbenkät som datainsamlingsmetod, vilket innebär att undersökningen är kvantitativ. Undersökningen har även kvalitativa inslag på grund av ett fåtal öppna frågor i webbenkäten. Forskningsansatsen är positivistisk. För att analysera materialet gjordes envägs variansanalys (one-way ANOVA) och engrupps t-test i statistikprogrammet SPSS. Respondenterna för undersökningen är vårdnadshavare till elever i årskurs tre och fyra i svenskspråkiga skolor från tre städer i Svenskfinland. Det totala antalet respondenter i undersökningen är 79. Resultatet visar att vårdnadshavarna uppfattar ansvarsområdet tillgänglighet vara mindre viktigt än det neutrala mittenvärdet samt att ansvaret för fostran och externa uppgifter inte enbart är lärarens. Vid analys av ansvarsområdena utgående från utbildningsgrad visar endast resultatet för analysen av ansvarsområdet tillgänglighet på signifikanta skillnader. Skillnaden kan ses mellan vårdnadshavarna med examen på andra stadiet respektive universitetsexamen. Resultatet visar dock att vårdnadshavarna med examen på andra stadiet anser att lärare har större ansvar för både fostran och externa uppgifter jämfört med vad vårdnadshavarna med yrkeshögskoleexamen respektive universitetsexamen gjorde. Vid analys av ansvarsområdena utgående från familjesituation visar resultatet inga signifikanta skillnader. Resultaten visar dock att vårdnadshavarna med äldre barn som går eller har gått i grundskolan anser att lärare har större ansvar för fostran jämfört med vad vårdnadshavarna vars barn är det första i grundskolan anser. Vid motsvarande analys av externa uppgifter anser vårdnadshavarna vars barn är det första i grundskolan att lärare har större ansvar.

Avaintekstejä kulttuurihistoriaan

Avaintekstejä kulttuurihistoriaan avaa kulttuurihistorian tutkijoiden oivallusten syntyä esikuvallisten tekstien äärellä. Kirja esittelee lukijalle, miten empiirisesti painottuneesta tutkimuskirjallisuudesta löytää metodologisen sisällön. Tekijät kysyvät, miten tietyissä teoksissa teoria ja empiria kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka on innoittanut kulttuurihistorian tutkijoita. Keskeinen kysymys ei siis ole, mitä kulttuurihistoria on vaan miten kulttuurihistoria on. Kirjassa esitellään sekä klassisia että varsin tuoreitakin tekstejä Jacob Burckhardtista David Nyeen, Max Weberistä Paddy Scannelliin. Kansien välissä tapaamme niin keskeisiä ja tunnettuja kulttuurihistorioitsijoita, kuten esimerkiksi Natalie Zemon Davisin ja Robert Darntonin, kuin myös Virginia Woolfin, Martin Heideggerin ja Thomas Kuhnin kulttuurihistoriallisesti luettuina. Teos keskustelee periodien ja temaattisten rajojen ylitse, sillä kulttuurihistoriassa renessanssiajan Englantiin sijoittuva tutkimusaihe voi kertoa 1800-luvun tutkijalle enemmän kuin arvaisikaan, ja populaarikulttuurilla voi olla paljonkin tekemistä sukupuolijärjestelmän tai tilaproblematiikan kanssa.

Business process re-engineering -menetelmät myyntiprosessin tehokkuuden parantamisessa (Case-yritys)

Tämän Pro Gradu-tutkielman tavoite on tutkia Business Process Re-engineering menetelmiä myyntiprosessien tehostamisessa. Tutkimuksen teoreettinen viiteke-hys rakentuu myynninjohtamisen, myyntiprosessien ja Business Process Mana-gementin ja Business Process Re-enineeringin ympärille. IT-järjestelmät ovat myös oleellinen osa-alue tutkimuksen kannalta ja niiden osuutta kuvataan niin myyntiprosesseissa kuin Business Process Re-engineering -menetelmien yhtey-dessä. Tutkielmassa perehdytään aikaisempaan tutkimusmateriaaliin ja akateemiseen kirjallisuuteen yllämainituilla osa-alueilla. Tavoitteena on löytää aikaisempia tutki-muksia myyntiprosessien tehostamisesta ja BPR:n roolista näissä tapauksissa. Myös myynninjohtamisen vaikutusta tehokkaaseen myyntiprosessiin tutkitaan, kuten myös IT-järjestelmien erilaisia rooleja tehokkaissa myyntiprosesseissa. Tutkielman empiirinen osio on kvalitatiivinen Case-tutkimus eräässä rahoitusalan yrityksessä. Tutkimus tehdään haastattelemalla myyntihenkilöstöä ja esimiehiä. Lisäksi analysoidaan yrityksen myyntiprosessiin liittyvää muuta materiaalia. Case-tutkimuksen tuloksia peilataan aiempaan akateemiseen tutkimukseen ja tuloksista pyritään löytämään ratkaisuja, miten BPR -menetelmillä voidaan tehostaa yrityksen myyntiprosessia.

Keskivedenkorkeuden nostohankkeet ja niiden ongelmat

Uusi vesilaki astui voimaan vuoden 2012 alussa. Yhtenä uuden vesilain tavoitteena oli lisätä vesistöjen kunnostusmahdollisuuksia ja yksi keino tähän oli lakiin tehty uudistus, joka helpottaisi järven keskivedenkorkeuden pysyvää muuttamista. Keskivedenkorkeuden nostohankkeissa tavoitteena on usein estää järven umpeenkasvu. Vedenpinnan nostolla voidaan palauttaa tai säilyttää kasvustosta vapaa avovesialue sekä lisätä vesisyvyyttä, jolloin uinti, veneily ja kalastus ovat helpompia toteuttaa. Yrityksistä huolimatta nostohankkeissa on ilmennyt ongelmia. Tässä työssä on selvitetty sitä, mistä nämä ongelmat johtuvat ja miten niitä voitaisiin mahdollisesti helpottaa. Työtä varten haastateltiin nostohankkeissa mukana olleita toimijoita. Nostohankkeita tarkasteltiin neljän hankkeen kautta, jotka on toteutettu tai tullaan toteuttamaan paikallisten asukkaiden toimesta. Mukana olleet hankkeet olivat Janakkalassa sijaitseva Lastujärvi, Tammelassa sijaitseva Mustialanlammi, Kouvolassa sijaitseva Iso Kortejärvi sekä Lohjalla sijaitse-vat Tarkeelanjärvi ja Niemilampi. Työstä tehtiin samalla myös aluetieteen ja ympäristöpolitiikan pro gradu -tutkielma Tampereen yli-opistolle. Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että nostohankkeissa on ollut monenlaisia ongelmia ja onnistuneen nostohankkeen toteut-tamiseen vaaditaan hakijalta paljon. Hakijan oman aktiivisuuden lisäksi vuorovaikutus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat tärkeä osa hanketta, jotta se saadaan vietyä läpi. Kehittämällä paikallisten toimintamahdollisuuksia

Silmäniskuja ja naurua rivien välissä. Kirjallinen kompetenssi ja Jukka Parkkisen lastenromaani Suvi Kinoksen seitsemän enoa

Tutkielmassani tarkastelen Jukka Parkkisen lastenromaania Suvi Kinoksen seitsemän enoa (1995) sekä lapsi- että aikuislukijoita puhuttelevana lastenkirjallisuutena. Keskityn tutkielmassani tarkastelemaan ja analysoimaan sitä, mitkä Suvi Kinoksen seitsemän enoa -lastenromaanin piirteet puhuttelevat näitä erilaisia oletettuja lukijoita ja haastavat näiden kirjallista kompetenssia. Painotukseni on niiden piirteiden tarkastelussa, jotka puhuttavat teoksen aikuislukijaa. Lähtökohtanani on, että Parkkisen teoksesta on löydettävissä sekä aikuislukijaa huvittavia että syvällisempään pohdintaan kannustavia piirteitä. Aikuislukijaa puhuttavien piirteiden tarkastelemisen apuna ja havainnoinnin työvälineinä hyödynnän käsitteitä kirjallinen kompetenssi, crossover-kirjallisuus, lukijan odotushorisontti, implisiittinen lukija, kaksoispuhuttelu ja intertekstuaalisuus. Aihetta lähestyn erittelemällä tekstiin rakentuvaa implisiittistä lukijaa, johon aikuislukija kokee identifioituvansa, aikuislukijan odotushorisonttia sekä erilaisia lukija- ja yleisöpositioita. Ensimmäisessä käsittelyluvussa tarkastelen lastenkirjallisuutta käsitteenä ja pohdin tarkastelemani teoksen asettumista osaksi tätä määritelmää. Tämän lisäksi esitän pohdintoja aikuislukijan lastenromaanille asettamasta odotushorisontista sekä sen mahdollisesta uudelleen muovautumisesta ja murtumista. Toisessa käsittelyluvussa tarkastelen teoksen kaksoispuhuttelun rakentumista kielellisen leikittelyn ja erilaisten diskurssien törmäyttämisen kautta. Pohdin myös, miten nämä elementit tuottavat teoksen ja lukijoiden välisen kohtaamiseen jotakin lastenkirjallisuuden konventioita uusintavaa. Kolmannessa käsittelyluvussa keskityn analysoimaan teoksen kaksoispuhuttelun rakentumista intertekstuaalisuuden näkökulmasta. Tutkielmani viimeisessä luvussa tiivistän käsittelyluvuissa tekemiäni johtopäätöksiä ja esittelen mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.

Hyödyntämiskielto ratkaisemassa konkurssivelallisen itsekriminointisuojan ongelmia

Tutkimusmenetelmäni on lainopillinen. Tulkitsen konkurssivelallisen itsekriminointisuojan ulottuvuutta ja oikeustieteen käsitystä siitä. Lähteinä olen käyttänyt sekä kansallista että kansainvälistä oikeuskäytäntöä. Lisäksi olen käyttänyt oikeuskirjallisuutta ja artikkeleita. Näiden lisäksi tutkimuksessa olen painottanut lähteinä lainsäädäntöaineistoa. Tutkielmassani tuon esiin itsekriminointisuojan nykyisen ulottuvuuden sekä muodostan hieman erottelua perinteisen itsekriminointisuojan ja konkurssivelallisen itsekriminointisuoja välille. Tarkoituksena on tuoda esiin ongelmakohtia liittyen konkurssivelallisen itsekriminointisuojan ulottuvuuteen sekä pohtia, ratkaiseeko vuoden 2016 alusta voimaan tuleva oikeudenkäymiskaaren hyödyntämiskielto konkurssivelallisen itsekriminointisuojan ongelmat. Perinteinen itsekriminointisuoja ymmärretään jokaisen oikeutena olla myötävaikuttamatta syyllisyytensä selvittämiseen. Itsekriminointisuoja on yleisesti tunnustettu osa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taetta. Konkurssilaissa säädetään erikseen konkurssivelallisen itsekriminointisuojasta konkurssissa. Konkurssivelallisella on oikeus vaieta konkurssimenettelyssä, jos samanaikaisesti on vireillä rikosprosessi häntä vastaan. Ainoastaan rikosprosessin ollessa vireillä ja rikosprosessin koskiessa konkurssimenettelyssä vaadittuja tietoja, saa velallinen oikeuden poiketa konkurssilain mukaisesta myötävaikutusvelvollisuudesta. Konkurssivelallisen itsekriminointisuoja ei takaa velalliselle yhtä laajaa suojaa kuin mitä perinteinen itsekriminointisuoja antaisi. Konkurssivelallisen itsekriminointisuoja saattaa tietyissä tilanteissa mahdollistaa oman rikoksen selvittämisen etukäteisen myötävaikutuksen. Oikeudenkäymiskaaren hyödyntämiskiellon on nähty parantavan konkurssivelallisen itsekriminointisuojan toteutumista ja sitä kautta velallisen oikeusturvaa. Hyödyntämiskiellolla tarkoitetaan kieltoa olla hyödyntämättä todisteena rikosprosessissa sellaista todistetta, joka on hankittu konkurssimenettelyssä käyttäen hyväksi velallisen myötävaikutusvelvollisuutta.