Historisk och oeconomisk beskrifning öfwer sjö-staden Ekenaes : ... under ... Pehr Kalms inseende, ... utgifwen och til allmän granskning öfverlämnad i Åbo Academiens öfra läro-sal för middagen den 4. Augusti 1760. Af Carl Bergman. Nylänninge.

Dedicated to: Anders Anton von Stiernman, Olof von Dalin, Borgmästare och Råd i sjö-staden Ekenaes.

Sednare delen, om Gamle Carleby, ... : Utgifwen af praeses Jacob Chydenius Jac. son, och som et academiskt prof, allmän granskning understäld i Åbo Academies öfre sal den 7. Dec. efter middagen 1754, af respondens Samuel Fabrell, norr finne.

Dedicated to: Thomas Holmstedt, Wilhelm Ehrnstolppe, Friedrich Grönhage, Henric Dahlman, Christlieb Lebr. Carpelan, Axel Germund Lilliegren, Johan Haxen, Pehr Granroth.

Geographisk, physico-economisk och historisk beskrifning öfwer Birckala socken uti Åbo höfdingedöme : af Daniel Hall, commissions landmätare i Finland.

Offprint from: Samling af rön och afhandlingar, rörande landtbruket, som till Kongl. Wetenskaps Academien bilfwit ingifne, tom. 4.

Oeconomisk beskrifning öfwer Åbo stad, : med wederbörandes tilstädielse, under professorens i naturkunnigheten, ... Carl Fridric Mennanders inseende, som et academiskt prof. framgifwen i Åbo den [ ] Octob. 1749. af Niclas Wasström, studiosus medicinae.

Dedicated to: Carl Gustaf Tessin, Jean Georg Lilljenberg & Johan Browallius, Algot A. Scarin & Johan Leche & Jonas Synnerberg & Joachim Schultz.

Historisk och oeconomisk beskrifning öfwer Cajanaborgs-län : ... under ... Pehr Kalms inseende ... til almänt ompröfwande framgifwen i Åbo Academ. öfre sal, den 13. Junii 1754. Af Eric Castrèn, österbotninge.

Dedicated to: Lars Henric Backman, Jacob Salmen, Abraham Frosterus, Johan Frosterus, Simon Appelgren.

Afhandling om hushållningens upkomst och tilväxt i Österbotten : Första delen, med philosophiska facultetens bifall utgifven och försvarad af Hans Petter Winge, phil. mag. och Jacob Abraham Strömmer, Österbottningar. I Åbo Academies öfre lärosal den 22 Februarii 1797, på vanlig tid förmiddagen

Bound in: Dissertatio historica de paroecia Alandiae Lemland, eique annexa Lumparland / Daniel Ferdinandus Mallén. Aboae : typis Frenckellianis, [1792]

Academisk afhandling och oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling i Tavastehus län, ... : under ... Pehr Adrian Gadds anförande, utgifwen och förswarad af Lars Palander, Gabr. S. Tawast-Finne. I Åbo Academiens öfre lärosal den 25 Junii 1767. På wanlig tid, förr middagen.

Dedicated to: Otto Ernst Boije, Anders Boije, Eric Johan Andersin, Gustaf Lewander.

Förra delen, om Gamle Carleby, ... : ... under ... Pehr Kalms inseende ... och almen granskning understäld i Åbo Academies öfre sal, den 19 Julii efter m. 1754, af Jacob Chydenius, Jac. son, österbotninge.

Dedicated to: Jacob Chydenius.

Försök til en historisk, geometrisk och physico-oeconomisk beskrifning öfwer Pedersöre sokn i Österbotn : Första delen : Öfwer sjö-staden Jacobsstad : ... under ... Pehr Kalms inseende ... förswarad af Hans Henric Aspegren, österbotninge. Den 1 Julii 1763, för midd. i Åbo Acad. öfre lärosal.

Dedicated to: Pontus de la Gardie, Ephraim Otto Runeberg, Johan Billmark, Carl Joh. Bäckman, Lars Blom, Nathanael Häggström, Matths Nyman, Anders Biring, Anders Winstefn, Petter Teliin, Carl Malm.

Undersökning, om Nyland och Tavastehus län, i anseende til dess, läge, vidd, climat, våhr-floder, sjöar och vatuleder, naturs förmåner och brister, näringar, folkrikhet, politie och cameral författningar. Första delen : ... under ... Pehr Adrian Gadds inseende, utgifven och försvarad för lagerkrantsen af Hans Henric John tavastlänninge. I Åbo Acad. öfre lärosal före m. den 23 Maji 1789.

Bound with: Undersökning, om Nyland och Tavastehus län ... Andra delen / Samuel Gabriel Mellenius, and Undersökning, om Nyland och Tavastehus län ... Tredje delen / Carl Bergman. [Åbo] : tryckt i Frenckellska boktryckeriet, 1789.

”Joka päivä toi uusia kuvia” – Muisti ja maailmankuvan rakentuminen Bo Carpelanin teoksessa Lapsuus

Tutkielma käsittelee muistia ja maailmankuvan rakentumista Bo Carpelanin romaanissa Lapsuus . Ihmisen muisti on olennainen osa yksilöllisen, subjektiivisen, maailmankuvan rakentumista. Lapsuus-teoksen nuori päähenkilö Davi on omalla tavallaan poikkeuksellinen lapsihahmo. Hän viettää paljon aikaa yksin, hän hahmottaa todellisuuttaan kuvina, jotka kasautuvat toistensa päälle muodostaen uusia kuvia. Toisaalta, Lapsuus-teoksen päähenkilö ei ole mitenkään erityinen hahmo Bo Carpelanin tuotannossa. Vahva aistimellinen kokemus, ympäristön havainnointi ja muisti erottuvat hänen teoksissaan kauttaaltaan vahvana. Muisti voidaan yksilöllisen maailmankuvan rakennusprojektissa rinnastaa aisteihin. Yhdessä muun havainnoinnin kanssa muisti on osa kokemuksellisesti ymmärrettyä todellisuutta, joka ruokkii ja rikastaa kaiken aikaa sitä, mitä havainnot ja aistiminen ovat saaneet aikaan. Tutkielman teoreettinen perusta on fenomenologiassa. Fenomenologia tarkastelee nimensä mukaisesti ilmiöitä. Alkuperäisen husserlilaisen fenomenologian lähtökohta on intentionaalisuudessa. Edmund Husserlin mukaan ihminen on aina oivaltuvalla tavalla suhteessa ympäröivään maailmaan. Lapsuus-teoksen päähenkilö havainnoi ympäristöään moniaistisesti. Fenomenologinen asenne johtaa vääjäämättä subjektiivisen kokemuksen tarkasteluun: todellisuus rakentuu yksilöllisesti muodostuvien merkityssuhteiden kautta. Lapsuus-teoksessa on omaelämäkerrallisia yhtymäkohtia kirjailijan omaan lapsuuteen. Teoksen päähenkilö on nuori poika, joka hahmottaa todellisuuttaan tarkasti aistien, mutta myös muistinsa avulla. Kuten aistit, muisti voi ilmoittaa itsestään odottamatta ja spontaanisti. Muistaminen voi olla sekä nostalgista että melankolista kaipuuta menneeseen. Ajallisuus ja aikakäsitys ovat olennainen osa muistin, ja tässä mielessä myös yksilöllisen maailmankuvan rakentumisen problematiikkaa. Husserlilaisen aikakäsityksen valossa tarkasteltuna Lapsuus-teoksen päähenkilö kokee todellisuuttaan sekä spatiaalisesti että temporaalisesti. Tietoisuus suuntautuu nykyhetkessä samanaikaisesti sekä menneeseen että tulevaan. Keskeistä on, että sekä muistaminen että ennakointi tapahtuu nykyhetkestä käsin. Läsnä oleva hetki ja sen erityisyys muistamisen kannalta kohoaa Carpelanin Lapsuus-romaanissa olennaiseen asemaan. Myös tilalla ja ympäristöllä on oma tärkeä roolinsa päähenkilön maailmankuvan rakentumisessa.