Ryhmäkiinteyttä rakentamassa : päälliköiden käsityksiä ryhmäkiinteydestä ilmatorjunta-aselajissa

Ryhmäkiinteys koetaan sotilasorganisaatioiden suorituskyvyn kannalta merkittäväksi tekijäksi, sillä kiinteät ryhmät toimivat yleensä tehokkaasti ja saavuttavat asetetut tavoitteet. Ryhmäkiinteydellä on positiivisia vaikutuksia myös muun muassa joukon taistelustressin hallintaan ja luottamuksen rakentumiseen. Tutkimuksessa ryhmäkiinteyttä käsitellään laaja-alaisena kokonaisuutena, joka jakautuu neljään tasoon. Nämä neljä tasoa ovat vertikaalinen kiinteys, horisontaalinen kiinteys, organisatorinen kiinteys sekä institutionaalinen kiinteys. Nämä neljä tasoa jaetaan vielä kahteen erilaiseen ryhmäkiinteyden muotoon, jotka ovat sosiaalinen (affektiivinen) ja tehtäväsidonnainen (instrumentaalinen) ryhmäkiinteys. Ryhmäkiinteys muodostuu siis aina vähintään näistä kahdeksasta osasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten ilmatorjuntayksiköiden päälliköt käsittävät ryhmäkiinteyden ja millaista ryhmäkiinteyttä ilmatorjunta-aselajissa ilmenee. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Aineiston keruuta varten haastateltiin yhteensä viittä ilmatorjuntayksiköiden päällikön tehtävissä toiminutta henkilöä. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Analyysissa käytettiin aineiston analyysimenetelmänä induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tehty analyysi perustuu tulkintaan ja päättelyyn, jossa aineistosta lähdettiin etenemään kohti käsitteellisempää näkemystä tutkittavasta ilmiöstä. Kaikissa analyysin vaiheissa pyrittiin ymmärtämään haastateltuja päälliköitä heidän omasta näkökulmastaan, jotta päälliköiden oma ”ääni” pääsisi esille tutkimuksessa. Tutkimuksen tuloksina esitetään päälliköiden käsityksiä ilmatorjunta-aselajin ryhmäkiinteydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Päälliköiden mukaan kotiutettaviin ilmatorjuntayksiköihin saadaan luotua varusmiespalveluksessa kohtuullisesta aina kiitettävään tasoon asti oleva ryhmäkiinteys. Ryhmäkiinteyden muodostumiseen vaikuttaa kuitenkin aina monenlaiset tekijät. Päälliköt kokevat voivansa itse vaikuttaa kohtuullisen vähän ryhmäkiinteyden muodostumiseen. Suurin vaikutus, siihen millaisen ryhmäkiinteyden reserviin marssiva joukko omaa, on päälliköiden mukaan varusmiesjoukolla itsellään. Varusmiesten valmiudet toimia ryhmässä ja rakentaa ryhmäkiinteyttä ovat päälliköiden mukaan hyvät tai vähintään kohtuulliset. Päälliköiden kuvauksista on havaittavissa se, että ilmatorjunta-aselajissa ilmenee kaikki ryhmäkiinteyden tasot ja se miten niiden avulla ryhmäkiinteys rakentuu portaittain. Ilmatorjunta-aselajissa näyttäisi ilmenevän sekä sosiaalista että tehtäväsidonnaista ryhmäkiinteyttä. Ryhmäkiinteys voi parhaassa tapauksessa syntyä joukkoon melkein itsestään ja joukkotuotantokoulutus itsessään näyttäisi edesauttavan ryhmäkiinteyden muodostumista.

Enfaldige spörsmåhl, nödige til catechismi förklaring, af the förnämste catecheticis utdragne, och i möjeligaste korthet them ungom och enfaldigom til tienst och nytta författade af L. H. Backmann. Past. Cajanab

Arkit: A-B12 C11.

Yxikertaiset kysymyxet catechismuxen tutkistelemuxeen tarpeelliset, jaloimmista catechismuxen selittäistä uloswedetyt, ja mahdollisimmasa lyhykäisydes nuorille ja yxikertaisille ylösrakennuxexi käsitetyt

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A-C12 D4.

De helsosamma ords eftersyn, 2 Tim. 1:13. Uti den ordning som d. Lutheri Catechismus, uti des hufwudstycken innehåller; efter de förnämste catecheters anledning, uti enfaldiga frågor och swar förestäld, af Eric Frosterus cap. wid Haukipudas capel, Ijå sokn och Österbotten

Arkit: 2 arkintunnuksetonta lehteä, A-L8.

Naisten rikos ja rangaistus 1500-luvun Englannissa

Tutkimuskohteenani ovat nimenomaan Englannin, ei koko nykyisen Britannian, naisten 1500-luvulla tekemät rikokset ja heidän niistä saamansa rangaistukset. Tutkimus keskittyy prostituutioon, valtio- ja maanpetoksiin ja noituuteen. Koska murha sisällytettiin silloin maanpetoksen alaisuuteen, tutkin myös lapsenmurhia. Käsittelen pääasiassa niin sanotusti tavan kansalaisten tekemiä rikoksia ja aateliset pääsevät mukaan tutkimukseen vain kahden Henrik VIII:n kuningattaren tekemän valtiopetoksen muodossa. Päälähteenäni on internetissä oleva englantilainen Early English Books Online-sivusto (Eebo), jonka 1500-luvulta peräisin oleva faksimile-materiaali on eri instituutioiden omistuksessa. Käyttämäni tekstit sisältävät 1500-luvun Tudor -hallitsijoiden aikaisia eri rikoksia koskeneita lakeja ja kansalaisten kirjoittamia pamfletteja. Erityisesti noituutta koskeneet tekstit ovat erittäin uskonnollispainotteisia. Tutkijoiden mukaan Englannissa 1500-luvun materiaali on tuhoutunut ja hävinnyt pahemmin kuin esimerkiksi 1200-luvun, joka vaikuttaa työhön siten, ettei pamfletteja ole saatavilla vuosisadan alkupuolelta esimerkiksi noituudesta eikä murhista. Rikokset jakautuivat maantieteellisesti hyvinkin epätasaisesti. Ammattimaista prostituutiota oli suuremmassa mittakaavassa oikeastaan vain Lontoossa, kun taas noituus keskittyi pääosin Essexin kreivikuntaan. Naisten tekemät valtiopetokset olivat puolestaan hyvin vähäisiä, joten käsittelen asiaa kolmen naisen esimerkin kautta. Lapsenmurhaa ei edes tunnettu tapalaissa 1500-luvulla, mutta 1570-luvulla säädetty köyhäinlaki taloudellisista syistä rajoitti avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten ”haluttavuutta” ja oli perusteena lisääntyneille lapsenmurhille, joista alkoi sittemmin ilmestyä lyhyitä mainintoja pamfletteihin. Rikosten motiivit eivät periaatteessa olleet sen erilaisempia kuin nykypäivänäkään mutta toisten toteutustapa vaihteli melko laajasti.

Papit ja propaganda

Kirjallisuusarvostelu

Välimiesmenettelystä julkishallinnossa

Kirjallisuusarvostelu

”Säilytetään kulttuuriperintöä tanssin avulla” : Paritanssiharrastajien jakamat erityisyydet, niiden motiivit ja merkitykset aineettoman kulttuuriperinnön jatkumossa

Kulttuuriperinnön pro gradu –tutkielmani käsittelee paritanssin harrastajien jakamia motivaatioita ja erityisyyksiä, joita määritän aineettoman kulttuuriperinnön näkökulmasta viimeisen sadan vuoden aikana. Tutkimukseni perustuu tarkastelun kautta hankittuihin aineistoihin, joissa olen perehtynyt kulttuuriperintö-, perinne- ja tanssitutkimuksiin sekä kirjallisuuteen. Tutkimuskohteeni on porilainen Happy Dance tanssikoulu, jonka sadan kyselyvastauksen avulla muodostan niitä johtopäätöksiä, joiden vuoksi harrastaminen koetaan merkittäväksi. Tutkimuksessa selvitän harrastamisen syitä, seurauksia ja merkityksiä, joiden välityksellä myös yhteiskunnallinen näkökulma korostuu. Kyselyvastausten analysointi pohjautuu laadulliseen tutkimusmenetelmään, jonka kautta määritän aineettoman kulttuuriperinnön liittyvän paritanssiharrastuksen jatkumoon. Vertaan saatuja tutkimustuloksia laadullisen tutkimusmetodin mukaisesti aikaisempiin teorioihin, joiden perusteella paritanssi on muuttunut juhla-, pyhä- ja arjenrytmittäjänä olleesta huvista, nykyisenlaiseksi jokapäiväiseksi harrastamiseksi. Paritanssin harrastajat määrittävät harrastamisen syiksi itsensä kehittämisen ja tanssikuvioiden oppimisen, jonka motivoivana tekijänä korostuu myös harrastuksen sosiaalisuus. Paritanssin sosiaalisuuden pääpaino on harrastajien keskinäisissä keskusteluissa ja tanssiparin koskettamisessa. Tutkimuksessa ovat esillä myös paritanssin liikunnallisuuden vaikutukset sekä yleiseen hyvinvointiin vaikuttavat yhteiskunnalliset näkökulmat. Tutkimuksen mukaan paritanssiharrastajat kohentavat omaa henkistä pääomaa tanssimalla, luoden samalla uutta aineetonta kulttuuriperintöä.