Sanomalehti kasvattajana : lukukausimaksu-uutisoinnin tarkastelua julkisen pedagogiikan näkökulmasta

Minna Hauhian väitöskirja Korkeakoulutus sanomalehden kielipeleissä : Aamulehden lukukausimaksu-uutisoinnin diskurssianalyyttinen tarkastelu julkisen pedagogiikan näkökulmasta (Tampereen yliopisto 2015).

Yks' tavallinen Canth

Kirjallisuusarvostelu

Sukupuolihistorioitsijan intohimo : Joan Scott ja psykoanalyysi historiantutkimuksessa

Kirjallisuusarvostelu

Pimeä Theseus ja PAS -kyselyn tuloksia

Esitys Theseus-kehittämisseminaarissa 26.4.2016

”Etenivät sitten tappajasudet vedestä välittämättä” Viikinkisotajoukot anglosaksisessa Englannissa 865-1016

Varhaiskeskiajan Euroopassa sodankäynti oli monin paikoin endeemistä ja omien, sisäisten konventioidensa määrittelemää. Vaikka viikinkitoiminta oli monessa suhteessasamanlaista kuin muu aikakauden sodankäynti, viikingit olivat kristityn Euroopannäkökulmasta pakanoita ja ulkopuolisia. Anglosaksisessa Englannissa viikinkejäodottivat useat, erilliset kuningaskunnat, jotka kärsivät monista sisäisistä kriiseistä.Viikinkien lähtökohta olikin siinä, että he tulivat meren takaa, liikkuivat koko Länsi-Euroopan alueella ja muodostivat näin jatkuvan uhan. Tutkielmassa tarkastellaan viikinkisotajoukkojen toimintaa, luonnetta ja rakennetta. Niitä tutkitaan niin ulkoisesta, sotaretken näkökulmasta kuin sisäisen dynamiikan ja rakenteen näkökulmasta. Tutkielma rajautuu nykyisen Englannin alueelle sekä vuosiin 865-1016, jolloin viikingit tekivät kaksi invaasiota Englantiin. Tutkielman alkuperäislähteet kertovat viikingeistä vastapuolen näkökulmasta, jota ohjasivat poliittiset intressit ja kristillinen maailmankuva. Lähteistä tärkein on Anglosaksien kronikka, tekstijoukko, johon monet kronikoitsijat kirjasivat vuosittaiset tapahtumat koko anglosaksiselta ajalta. Lisäksi tutkielmassa käytetään Æthelweardin kronikkaa, piispa Asserin kirjoittamaa kuningas Ælfredin elämäkertaa ja Maldonin taistelusta kertovaa sankarirunoa. Tutkielmassa havaittiin, että viikingit muodostivat ulkoisesti ja sisäisesti joustavia ja muokkautuvia ryöstelyjoukkoja, jotka olivat pienten, erillisten ryhmien yhteenliittymiä. Viikinkisodankäynnin keskeisin selittäjä on intressien dynamiikka, joka ohjasi joukkoja ja joka henkilöityy sosiaalisten suhteiden rakentaman, orgaanisen hierarkian komentajiin, jotka olivat lahjojen ja uskollisuuden kannattelemassa, vastavuoroisessa suhteessa seuraajiinsa. Nopeuden ja helppojen kohteiden tarjoaman ravinnon avulla joukot pystyivät hyödyntämään kohteensa ongelmia ja heikkoja kohtia. Sisäisesti joukot vaihtelivat koostumustaan ja komentajiaan, minkä takia niiden sisäinen dynamiikka oli inhimillisen monimutkainen. Tulosten ilmeisin ongelma oli lähteissä itsessään, sillä tutkielmassa havaittiin, että lähteet ovat niukkasanaisia, kaavamaisia ja voivat siksi johtaa harhaan, minkä lisäksi kristittyjen ja pakanoiden välinen ristiriita värittää lähteitä esimerkiksi viikinkien väkivaltaisuuden kuvauksissa. Näistä syistä lähdeaineiston laajentaminen niin anglosaksien parissa kuin viikinkimaailmassa laajemmin auttaa viikinkikuvan tarkentamisessa. Tutkielmassa havaittu toiminta voidaan rinnastaa muihin alueisiin, sillä viikinkijoukkojen lähtökohta oli joka tapauksessa samankaltainen.

Management of Customer Co-development in Business-to-Business Markets

Management of customer co-development means involving customers in the development of new products and services, and coordinating the process. In business-tobusiness markets, customer co-development enables the development of innovations that better match customer needs and strengthens customer relationships. However, close collaboration with customers can hamper the innovativeness of new products and lead to overly customized solutions. Therefore, the management of co-development is crucial to its success. Yet the existing research on management of co-development has mainly focused on selecting the right collaboration partners, and the field lacks understanding on how to manage the tensions inherent in customer co-development. The purpose of this thesis is to increase understanding on the management of the codevelopment. The thesis is divided into two parts. The first comprises the literature review and conclusions for the whole study, and the second presents four publications. From the methodological perspective, the research papers follow exploratory qualitative research design. The empirical data comprise interviews with 60 persons, representing 25 different organizations, and a group of 11 end users. The study conceptualizes management of customer co-development in three dimensions 1) relational co-development processes, 2) co-development challenges and paradoxes, and 3) internal customer involvement processes. The findings contribute to the customersupplier relationship, innovation, and marketing management literatures by providing a framework on supplier-customer co-development, addressing co-development paradoxes and their management processes, and suggesting practices for customer involvement. For practitioners, the findings provide tools to manage the challenges related to codevelopment with customers.

The New Silk Road, a Glimpse to China's Regime?

China's Silk Road Economic Belt plan is a part of One Belt, One Road initiative that aims to create trade routes from China all the way to Europe. Despite the potential benefits, there are also problems along the way. In this research I am examining the adverse effects of one part of the Silk Road Economic Belt with my focus on Xinjiang Uyghur minority and their rights and Central Asian regional stability. Moreover, I suggest that China's past commitments in the international society as well as her actions in relations to the undertaking can give an insight into a regime where China would be the dominant power in international society. I have used qualitative analysis to study the topics. My most important methodological tools to examine the topics are as follows. I utilise conceptual analysis to borrow concepts from international relations field. I use method of situation analysis when I am describing the current circumstances in China's Xinjiang and Central Asia. Inductive analysis is the overall method since I suggest that the content I have examined could give an insight to how China regards and relates to international law in the future. Moreover, my theoretical framework of the research sees international law as a tool that a state can use to gain more power but at the same time international law restricts state's behaviour. Based on the findings of this research, in case of Xinjiang the New Silk Road is likely to worsen Uyghurs situation because of Beijing's worries and harsh actions to prevent any disturbance. However, the New Silk Road could bring stability and maintain regional security in Central Asia when the states could see it beneficial to unite for cooperation which can result with greater benefits. China's potential future regime will emphasize sovereignty and non-interference to states’ domestic matters. Moreover, there will be no room for minority rights in China's concept of human rights. Human rights are meant to protect rights of masses but are of secondary importance since development and security will be more important goals to pursue. In the field of cooperation, China is increasingly using multilateral forums to discuss the matters but reserves bilateral negotiations for executing the plans.