Opinto-opas 2014 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot : 101./84. kadettikurssi, SM5-kurssi, SMOHJ14-kurssi, SMSIV14, YEK57, EUK67

Kädessäsi on Maanpuolustuskorkeakoulun kaikkia eri tutkintotasojen opiskelijoita koskeva opinto-oppaan yleinen osa, jossa pääpaino on vielä ennen puolustusvoimauudistuksen mukanaan tuomia muutoksia. Yleisessä osassa esitetään opiskelijoille perustietoutta Maanpuolustuskorkeakoulusta, opiskelusta ja tutkinnoista. Muille lukijoille opas on hyvä tietolähde. Opinto-oppaan neljäs luku on opiskelujen kannalta tärkein, koska siinä määritetään sotatieteelliset oppiaineet ja niiden tavoitteet tutkintotasoittain. Oppaassa on asiaa koskien jokaista Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa, siviiliopiskelijat mukaan luettuna. Oppaasta löytyy tarpeellista tietoa muun muassa opintohallinnosta, opiskeluoikeuksista ja opintoneuvonnasta sekä toimimisesta Santahaminan sotilasalueella. Yleisen osan lisäksi sinun on tunnettava opinto-oppaan eriytyvät osat ja niihin sisältyvät oman tutkintotasosi opintojaksokuvaukset. Lue opinto-oppaat huolella. Näin saat kokonaisvaltaisen kuvan tulevien vuosiesi työskentelystä ja opintojesi tavoitteista. Yksityiskohtaisempia tietoja saat kurssinjohtajalta, oman tutkintotasosi koulutussuunnittelijalta ja ainelaitoksilta. Oppaaseen on koottu opiskeluun liittyviä tärkeitä yhteystietoja helpottamaan opiskelijan arkea. Oppaasta löydät myös Santahaminan kampusalueen kartan. Jos et saa oppaasta tarvitsemaasi tietoa, tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, otathan yhteyttä Opintoasiainosaston henkilökuntaan. On myös toivottavaa, että annat palautetta opinto-oppaasta Opintoasiainosaston henkilöstölle. Näin voimme kehittää opasta edelleen.

Arvostelut / Recensioner

Johanna Pentikäinen: Kirjallisuudenopetuksen kalpeat kasvot? (Kaisa Ahvenjärvi & Leena Kirstinä: Kirjallisuuden opetuksen käsikirja). – Nora Hämäläinen: Filosofian ja kirjallisuuden rajapintoja tutkimassa (Jukka Mikkonen & Antti Salmi-nen (toim.): Kirjallisuus ja filosofia – Rinnakkaisuuksia, risteyksiä, ristiriitoja). – Sari Salin: Satiiria on Suomessakin (Sari Kivistö & H.K. Riikonen: Satiiri Suomessa). – Mia Österlund: Upplagsrika analyser av finländsk samtidslitteratur (Leena Kirstinä (red.): Nodes of Contemporary Finnish Literature). – Päivi Koivisto: Suomalainen tekijäpeli ranskalaisin säännöin (Kaisa Kurikka: Algot Untola ja kirjoittava kone). – Pertti Lassila: Kiven kirjeet hyvin toimitettuina (Aleksis Kivi: Kirjeet. Kriittinen editio. Toimittaneet Juhani Niemi (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Jyrki Nummi. Ruotsinkieliset kirjeet suomentanut Juhani Lindholm). – Tiina Käkelä-Puumala: Nykyaikaa etsimässä (Pekka Vartiainen: Postmoderni kirjallisuus. Länsimai-sen kirjallisuuden historia 1945–2000).

Let Go and Remember. How Finnish Communities Experienced and Memorialized School Shootings

This study examines the aftermath of mass violence in local communities. Two rampage school shootings that occurred in Finland are analyzed and compared to examine the ways in which communities experience, make sense of, and recover from sudden acts of mass violence. The studied cases took place at Jokela High School, in southern Finland, and at a polytechnic university in Kauhajoki, in western Finland, in 2007 and 2008 respectively. Including the perpetrators, 20 people lost their lives in these shootings. These incidents are part of the global school shooting phenomenon with increasing numbers of incidents occurring in the last two decades, mostly in North America and Europe. The dynamic of solidarity and conflict is one of the main themes of this study. It builds upon previous research on mass violence and disasters which suggests that solidarity increases after a crisis, and that this increase is often followed by conflict in the affected communities. This dissertation also draws from theoretical discussions on remembering, narrating, and commemorating traumatic incidents, as well as the idea of a cultural trauma process in which the origins and consequences of traumas are negotiated alongside collective identities. Memorialization practices and narratives about what happened are vital parts of the social memory of crises and disasters, and their inclusive and exclusive characteristics are discussed in this study. The data include two types of qualitative interviews; focused interviews with 11 crisis workers, and focused, narrative interviews with 21 residents of Jokela and 22 residents of Kauhajoki. A quantitative mail survey of the Jokela population (N=330) provided data used in one of the research articles. The results indicate that both communities experienced a process of simultaneous solidarity and conflict after the shootings. In Jokela, the community was constructed as a victim, and public expressions of solidarity and memorialization were promoted as part of the recovery process. In Kauhajoki, the community was portrayed as an incidental site of mass violence, and public expressions of solidarity by distant witnesses were labeled as unnecessary and often criticized. However, after the shooting, the community was somewhat united in its desire to avoid victimization and a prolonged liminal period. This can be understood as a more modest and invisible process of “silent solidarity”. The processes of enforced solidarity were partly made possible by exclusion. In some accounts, the family of the perpetrator in Jokela was excluded from the community. In Kauhajoki, the whole incident was externalized. In both communities, this exclusion included associating the shooting events, certain places, and certain individuals with the concept of evil, which helped to understand and explain the inconceivable incidents. Differences concerning appropriate emotional orientations, memorialization practices and the pace of the recovery created conflict in both communities. In Jokela, attitudes towards the perpetrator and his family were also a source of friction. Traditional gender roles regarding the expression of emotions remained fairly stable after the school shootings, but in an exceptional situation, conflicting interpretations arose concerning how men and women should express emotion. The results from the Jokela community also suggest that while increased solidarity was seen as important part of the recovery process, some negative effects such as collective guilt, group divisions, and stigmatization also emerged. Based on the results, two simultaneous strategies that took place after mass violence were identified; one was a process of fast-paced normalization, and the other was that of memorialization. Both strategies are ways to restore the feeling of security shattered by violent incidents. The Jokela community emphasized remembering while the Kauhajoki community turned more to the normalization strategy. Both strategies have positive and negative consequences. It is important to note that the tendency to memorialize is not the only way of expressing solidarity, as fast normalization includes its own kind of solidarity and helps prevent the negative consequences of intense solidarity.

Suositukset vedenhankinnan jatkotoimenpiteiksi Forssan seudulla

Forssan seudulla on vuosikymmenten aikana tehty huomattava määrä yhdyskuntien vedenhankintaa palvelevia ja pohjavesialueiden hydrogeologisista olosuhteista arvokasta lisätietoa kuvaavia pohjavesitutkimuksia. Pääosin konsulttitöinä valmistuneita tutkimusaineistoja ja -tuloksia ei ole kunnissa kerätty ja dokumentoitu yhtenäisin ohjeistuksin ja menetelmin. Pohjavesitietojen hyödyntäminen on nähty haasteellisena. Aineistojen yhteen kokoamistyö, tutkimuksien analysointi sekä vedenhankinnan lisäkehittämismahdollisuuksien kokonaisarvioinnin toteutus on nähty kunnissa ja vesihuoltolaitoksissa tärkeänä. Forssan seudun vedenhankinta perustuu kuntien omien vesilaitosten pohjavedenottamoihin. Seudun vedenhankinnan toimintavarmuuden lisäämisessä on edelleen tehtävää. Kunnilla ei nykyisellään ole riittävästi korvaavia vesilähteitä ja siirtoyhteyksiä vedenottamoiden häiriötilanteissa. Työssä on koottu yhteen ja käyty läpi käytettävissä oleva pohjavesitutkimusaineisto. Aineistot on kerätty alueen kunnista ja vesihuoltolaitoksista sekä Hämeen ELY-keskuksesta. Työssä on lisäksi laadittu erillinen 4 -portainen jatkotutkimusluokitus, jonka perusteella seudun pohjavesialueille joko suositellaan tai ollaan suosittelematta vedenhankintaa palvelevia lisätutkimuksia. Vedenhankinnan jatkotoimenpidesuositusten osalta on tarkasteltu yhteensä 36 pohjavesialuetta. Tarkastelluista pohjavesialueista 26:lla on aikaisemmin tehty vedenhankintaa palvelevia pohjavesiselvityksiä. Vedenhankinnan jatkotutkimuksia suositellaan yhteensä 18 pohjavesialueella. Työ on toteutettu Hämeen ELY-keskuksessa. Työn toteutuksen yhteydessä kuultiin Forssan seudun kuntia ja kuntien vesihuoltolaitoksia sekä Hämeen maakuntaliittoa.

Sisäpiirikaupankäynnin motiivit ja vaikutukset

Tutkimuksessa tarkastellaan sisäpiirikaupankäyntiä, sen syitä ja siihen johtavia motiiveja, sisäpiirikaupankäyntiä rajoittavan lainsäädännön vaikutuksia, sisäpiirikaupankäynnin havaitsemiskeinoja sekä sisäpiirikaupankäynnin käyttöä tulevaisuuden näkymien ja tuottojen ennustamisessa.

Quantitative Magnetic Resonance Imaging of the Liver and Heart In Iron Overload

Systemic iron overload (IO) is considered a principal determinant in the clinical outcome of different forms of IO and in allogeneic hematopoietic stem cell transplantation (alloSCT). However, indirect markers for iron do not provide exact quantification of iron burden, and the evidence of iron-induced adverse effects in hematological diseases has not been established. Hepatic iron concentration (HIC) has been found to represent systemic IO, which can be quantified safely with magnetic resonance imaging (MRI), based on enhanced transverse relaxation. The iron measurement methods by MRI are evolving. The aims of this study were to implement and optimise the methodology of non-invasive iron measurement with MRI to assess the degree and the role of IO in the patients. An MRI-based HIC method (M-HIC) and a transverse relaxation rate (R2*) from M-HIC images were validated. Thereafter, a transverse relaxation rate (R2) from spin-echo imaging was calibrated for IO assessment. Two analysis methods, visual grading and rSI, for a rapid IO grading from in-phase and out-of-phase images were introduced. Additionally, clinical iron indicators were evaluated. The degree of hepatic and cardiac iron in our study patients and IO as a prognostic factor in patients undergoing alloSCT were explored. In vivo and in vitro validations indicated that M-HIC and R2* are both accurate in the quantification of liver iron. R2 was a reliable method for HIC quantification and covered a wider HIC range than M-HIC and R2*. The grading of IO was able to be performed rapidly with the visual grading and rSI methods. Transfusion load was more accurate than plasma ferritin in predicting transfusional IO. In patients with hematological disorders, the prevalence of hepatic IO was frequent, opposite to cardiac IO. Patients with myelodysplastic syndrome were found to be the most susceptible to IO. Pre-transplant IO predicted severe infections during the early post-transplant period, in contrast to the reduced risk of graft-versus-host disease. Iron-induced, poor transplantation results are most likely to be mediated by severe infections.

Vihreän kullan kimallus : Diskurssianalyysi suomalaisen metsäteollisuuden luovuudesta

Liiketoiminnassa luovuus nähdään usein uudistumisen ja pysyvän kilpailuedun edellytyksenä. Vaikka luovuutta on tutkittu ajansaatossa useista eri näkökulmista käsin, ei käsitteelle ole kyetty antamaan yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Suomalaisessa metsäteollisuudessa on käyty läpi mittavia uudistuksia, jossa myös luovuudelle on annettu merkittävä rooli. Kolmen liikevaihdoltaan suurimman suomalaisen metsäteollisuusyhtiön vuosikertomusten pääkirjoituksissa vuosina 2006–2012 tuli selkeästi esiin tarve liiketoiminnan uudistamiselle ja luovuuden merkitys osana tätä muutosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella suomalaisen metsäteollisuuden luovuutta ja selvittää, minkälaista kuvaa metsäteollisuuden luovuudesta rakennetaan tutkimusaineistossa. Tutkimuksessa hyödynnetään diskurssianalyysiä, jonka avulla tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä luovuudelle annetaan käytetyn kielen avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan rakennamme sosiaalista todellisuuttamme keskinäisen kommunikaation välityksellä. Tutkimusaineistosta hahmottuu metsäteollisuudelle yksi yhteinen luovuusdiskurssi, jota tarkastellaan neljän eri ulottuvuuden kautta. Näitä ovat taloudellinen, liiketoimintarakenteellinen, teknologinen sekä sidosryhmäulottuvuus. Ulottuvuudet sisältävät erilaisia merkityskokonaisuuksia, joita luovuudelle annetaan. Samassa yhteydessä tarkastellaan diskurssin ajallista rakentumista ja luovuusdiskurssin muotoutumiseen vaikuttavia kontekstitekijöitä, kuten taloudellisia haasteita ja liiketoimintaympäristön muutoksia, sähköisen median yleistymistä sekä elinympäristöä koskevia huolia. Luovuusdiskurssia rakennetaan tutkimusaineistossa varsin kokonaisvaltaisesti huomioiden aina yksilöt, organisaatiot ja toimintaympäristöt. Taloudellisesta ja teknologisesta ulottuvuudesta käsin rakennetaan aktiivista kuvaa luovasta tavasta toimia, kun taas liiketoimintarakenteellisen ja sidosryhmäulottuvuuden kautta pyritään luomaan luovuuden mahdollistavaa toimintaympäristöä. Nykyisin luovuus -käsitteestä on tullut iskulause kaikenlaisten taloudellistenkin haasteiden ratkaisemiseksi. Suomalaisessa metsäteollisuudessa luovuuden keinoin haetaan uutta suuntaa ja kilpailuetua, joskin taloudellisilla intresseillä näyttää olevan viime kädessä valtaa luovuuden näyttäytymiselle ja päämäärille. Jatkossa voisikin olla mielenkiintoista tutkia esimerkiksi sitä, kuinka luovaa metsäteollisuus on suhteessa taloudellisiin intresseihin.

Matkoja tutkijaäitien riittämättömyyden tunteeseen

Kirjallisuusarvostelu

Tutkimuksellinen lukeminen toimintaa ohjaavana taitona

Kirjallisuusarvostelu

Kotimaiset tieteelliset lehdet ja avoin julkaiseminen: selvitys mahdollisista rahoitusmalleista

Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkojulkaisuja -sarjassa (ISSN 2242-8011) julkaistu raportti.