Naiset tieteen ja elämän uusintajina

Kirjallisuusarvostelu

Kirjallisen kulttuurin kirjoa tavoittamassa

Kirjallisuusarvostelu

Pyöreän pöydän keskustelu naistutkijoiden asemaa koskevasta mietinnöstä

Naisten tutkijanuran ongelmat ja esteet. Komiteanmietintö 1982:33.

Ikkunat kiinni, salpa ovelle

Kirjallisuusarvostelu

Ensimmäinen suomalainen kokonaisesitys vieraasta kulttuurista ja sivilisaatiosta

Kirjallisuusarvostelu

Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2011

Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011 Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Innovaatiotoiminnan ohjauksen haasteet

Käsitykset siitä, pitääkö innovaatiotoimintaa ohjata johdon toimesta, ovat tutkimustulosten valossa vaihtelevia. On tutkimustuloksia, joiden mukaan toimintaa, joka perustuu innovatiivisuuteen ja luovuuteen, ei pidä ohjata lainkaan. Näkökulma perustuu siihen, että byrokraattiset ohjausmekanismit tukahduttavat luovuuden, koska ne perustuvat ennalta määrättyihin tavoitteisiin ja poikkeamien eliminointiin. Tämän on taas nähty sopivan huonosti innovatiivisuuden kanssa, joka perustuu riskinottoon, vapauteen, epävarmoihin lopputulemiin ja ongelmanratkaisuun. Formaalien ja epäformaalien ohjauskäytäntöjen sopivuudesta innovaatiotoiminnan ohjaukseen vallitsee ristiriitaisia näkemyksiä. Yksi näkemys on, että innovaatiotoimintaa voidaan perustellusti ohjata vain epäformaaleilla ohjauskäytännöillä. Tällöin ohjauksen taustalla ovat esimerkiksi sellaiset ohjausmekanismit kuten arvot, normit, kulttuuri ja kirjoittamattomat säännöt. Toisaalta formaalien ohjauskäytäntöjen mahdollistavan roolin on nähty edistävän innovaatiotoimintaa organisaatiossa. Mahdollistavassa roolissa sellaiset formaalit ohjausmekanismit kuten säännöt, ohjeet ja aikataulut toimivat organisaation muistina, mahdollistaen tehokkaan toiminnan. Viimeaikaiset tutkimustulokset taas viittaavat siihen, että formaaleilla ohjauskäytännöillä olisi suurempikin rooli innovaatiotoiminnan ohjauksessa, esimerkiksi lievittämässä innovaatiotoimintaan vahvasti liittyvää epävarmuutta, joka johtuu muun muassa tiedon monimutkaisuudesta ja pitkästä aikajänteestä, jolla innovaatio mahdollisesti saadaan markkinoille. Edellä mainitut tutkimustulosten ristiriitaisuudet tarjoavat mielenkiintoisen lähtökohdan käsiteanalyyttiselle tutkimukselle. Tutkimustulosten ristiriitaisuudet perustuvat niin ohjauksen kuin innovaatiotoiminnankin käsitteiden erilaisiin määrityksiin sekä itse innovaatiotoimintaan liittyviin ominaispiirteisiin. Tutkimuksessa on pyritty selkiyttämään innovaatiotoiminnan ohjauksen tutkimuskenttää ja tutkimustulosten muutosta ajassa tunnistaen eri vaiheita kirjallisuudessa, keskittyen erityisesti formaalien ja epäformaalien ohjauskäytäntöjen suhteeseen innovaatiotoiminnan ohjauksessa.

Äidiltä tyttärelle. Koulutuskulttuurisia siirtymiä neljässä sukupolvessa

Tutkimus avaa näkökulmia ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen ylisukupolviseen periytyvyyteen naisten osalta. Tutkimuksessa tarkastellaan yhden suvun neljän sukupolven naisten kouluttautumiseen ja koulutusvalintoihin perustuen sitä, minkälaisia koulutuskulttuurisia siirtymiä äidiltä tyttärelle sukupolvesta toiseen välittyy. Tämä tarkastelu nivoutuu koulutusmahdollisuuksien, naissivistyksen sekä koulutuksen merkityksen muutoksiin kuluneen sadan vuoden ajalta, ja tuo esille koulutusvalintojen taustalla olevia sukupolveen, sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan kytkeytyviä arvostuksia. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kerronnallista, muistitietoon perustuvaa teemahaastattelua. Narratiivisen haastattelun avulla kerättiin neljän sukupolven naisilta (N = 17) kokemuksia ja kertomuksia kotia, kasvatusta ja koulutusta koskevista teemoista. Kerronnallisen materiaalin tukena käytettiin haastateltavilta saatua dokumenttiaineistoa, kuten koulutodistuksia. Tutkimusaineiston pohjalta muodostettiin kokemuskertomukset, jotka luokiteltiin narratiivien analyysia käyttäen osoittamaan koulutusratkaisuja sekä narratiivista analyysia hyödyntäen koulutuskulttuurisia siirtymiä äidiltä tyttärille. Analyysin perusteella koulutuskulttuuriset siirtymät jäsentyvät jatkuvuuksina ja irtaantumisina edeltävän sukupolven koulutustraditioon ja arvostuksiin nähden. Aineistosta jäsentyy ammatillisen ja yleissivistävän koulutustradition jatkuvuus sukulinjoittain kolmessa perättäisessä sukupolvessa. Toisessa sukulinjassa ammatillisesti kouluttautuneet ja sitä tyttärilleen hyvänä koulutuksena pitävät äidit näkevät sen toimivan itsensä elättämisen ja taloudellisen toimeentulon siivittäjänä sekä nopeana väylänä työelämään. Toisessa sukulinjassa yleissivistävästi kouluttautuneet ja sitä tyttärilleen hyvänä koulutuksena pitävät äidit katsovat sen toimivan sivistyksen hankkimisen ja itsensä toteuttamisen perustana sekä pohjakoulutuksena myöhempiin opintoihin. Edeltävän sukupolven koulutustraditiosta irtaantuminen jäsentyy aineistosta viime sotien jälkeisessä Suomessa ja vuosituhannen vaihteessa seuraavan sukupolven tytärten jatkaessa yleissivistäviin opintoihin. Ylemmän kansakoulun käynyt äiti pitää tyttärilleen hyvänä koulutuksena yleissivistävää koulutusta, sillä hän näkee sen toimivan tytärten edeltävää sukupolvea helpomman elämän ja henkisen alan työn mahdollistajana, ja siten irtaantumisena ruumiillisen työn kulttuurista. Puoli vuosisataa myöhemmin ammatillisesti kouluttautuneet äidit pitävät tyttärilleen hyvänä koulutuksena joko ammatillista tai yleissivistävää, sillä he näkevät kumman tahansa näistä koulutuksista toimivan tytärten omavalintaisen tulevaisuuden vaihtoehtoina.

Ammattialojen kehitys Pirkanmaalla: Seuranta- ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun

Ammattialojen kehitys Pirkanmaalla – Seuranta- ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun on Pirkanmaan ennakointipalvelun laatima selvitys ammattialojen ja työllisyyden kehitysnäkymistä. Raportti toimii työvoimakoulutuksen suunnittelun tukena tarjoten seurantatietoa Pirkanmaalla järjestetystä työvoimakoulutuksesta. Lisäksi raportti kokoaa yhteen ennakointitietoa ja ennusteita toimialojen ja ammattien tulevaisuudesta.

Nyt: Työvoimakoulutus on lähellä työelämää

Työvoimakoulutuksen esite, kevät 2012

Palvelut mikroyrityksille Keski-Pohjanmaalla

Yrityspalveluesite Keski-Pohjanmaan mikroyrityksille.

Tjänster för mikrofötetag i Mellersta Österbotten

Broschyr om tjänster för mikroföretag i Mellersta Österbotten.

Palvelut mikroyrityksille Pohjanmaalla

Palveluesite mikroyrityksille Pohjanmaalla.

Tjänster för mikroföretag i Österbotten

Broschyr om tjänster för mikroföretag i Österbotten.

Palvelut pk-yrityksille Keski-Pohjanmaalla

Palveluesite pk-yrityksille Keski-Pohjanmaalla.