Strategisen henkilöstöjohtamisen tukeminen raportoinnilla

Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstö on yrityksen tärkein ja myös kallein resurssi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista tietoa henkilöstön suoriutumisesta esimiehet tarvitsevat strategisen henkilöstöjohtamisen tueksi. Saadessaan tietoa henkilöstön suoriutumisesta ja menestyksellisyydestä esimiehet voivat kehittää johtamistaan ja siten auttaa henkilöstöä yhä parempiin suorituksiin, mikä myös parantaa organisaation tavoitteiden saavuttamista. Tutkimus suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena asiantuntijaorgani-saatiossa, ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluin, joita suoritettiin kahdeksan. Haastateltaviksi valittiin sekä esimiehiä että henkilöstöhallinnon edustajia. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että esimiesten tarvitsema tieto on sekä määrällistä että laadullista. Tietoa toivottiin ensisijaisesti saatavan keskitettyyn järjestelmään koostetuista raporteista niin, että sitä voitaisiin myös itse muokata ja jatkokäsitellä. Järjestelmän tulisi myös mahdollistaa itse tallennetun tiedon säilyttäminen. Tietoa saatiin myös olemalla läsnä henkilöstön keskuudessa ja ”haistelemalla ilmaa”. Tärkeäksi osoittautuivat myös tiedon luotettavuus ja tiedon pohjalta tehtävät analyysit sekä johtopäätökset.

Itämaisen tanssin opettajaksi kasvu ja kehittyminen

Tämän tutkimuksen aiheena on itämaisen tanssin opettajuuteen kasvun ja kehittymisen prosessi. Tavoitteena on selvittää, miten vieraasta kulttuurista peräisin olevan harrastepohjaisen lajin opettajuuteen päädytään ja kiinnitytään sekä, minkälaisen tietopohjan varaan opettajuus rakentuu. Itämainen tanssi on suomalaisessa liikuntakulttuurissa uusi harrastemuoto, ja siihen liittyvää tutkimusta on tehty vähän ja painottuen harrastajien kokemuksiin. Tässä tutkimuksessa opettajuuden kehittymistä tarkastellaan itämaisen tanssin egyptiläisen nykyvaikuttajan Mahmoud Redan ja suomalaisten tanssinopettajien kuvaamana. Tutkittavina olivat egyptiläinen Mahmoud Reda, viisi suomalaista pitkään opettanutta tanssinopettajaa ja 80 (N=80) tanssinopettajaa. Tutkimuksen aineisto koostui laadullisesta haastatteluaineistosta sekä määrällisestä kyselyaineistosta, joka oli osa suurempaa (N=630) itämaisen tanssin harrastustutkimusta. Kyselyaineisto ja haastattelut kerättiin vuonna 2009. Tutkimusote oli fenomenologinen ja toteutettiin aineisto-ja metodologiatriangulaationa painottuen laadulliseen analyysin. Tutkimuksen päätulos on, että itämaisen tanssin opettajaksi kasvu ja kehittyminen on prosessi, jossa opettaja kehittyy tanssiin ja opettajuuteen kiinnittymisen ja työn vakiintumisen kautta asiantuntijaopettajaksi. Tätä prosessia kuvaa malli, jossa kiinnittymisessä itämaiseen tanssiin ja opettajaksi aiemmat merkittävät opettaja- ja oppimiskokemukset sekä verkostoituminen muihin tanssinopettajiin ovat tärkeitä. Opettaja luo itselleen henkilökohtaisen opetusteorian, johon liittyvät hänen tietonsa itämaisen tanssin kulttuuritaustasta ja tekniikasta, vuorovaikutuksellisesta suhteesta ja ruumiillisuudesta opetustilanteissa. Kontekstuaalinen tieto tanssin opetuksessa rakentuu liikkeiden tekniikan ja tanssin kulttuuritaustan tuntemuksen varaan. Vuorovaikutuksellisessa opetuksessa toteutuvat dialogisuuden periaatteet niin puheen kuin ruumiillisuudenkin osalta. Suomalaisten tutkittujen käsitykset tanssinopettajuudesta eivät poikkea opettajauran keston mukaan. Mahmoud Redan opetuksen perustuessa behavioristiseen oppimiskäsitykseen suomalaiset tanssinopettajat korostavat vuorovaikutuksen ja osallisuuden merkitystä lähestyen konstruktivistista oppimiskäsitystä. Tutkimus palvelee itämaisen tanssin parissa työskenteleviä ja laajemmin vapaata sivistystyötä, kun tarkastellaan opettajuuden kehittymisestä lajeissa, joissa työhön kiinnittyminen ja työssä oppiminen perustuvat omaehtoiseen opiskeluun ja kokemukselliseen oppimiseen muodollisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella.

Intrapreneurial activity's appearance in corporation - A qualitative case study

Työn tavoitteena on ollut ollut selvittää sisäisen yrittäjyyden toimintaa ja muotoja suuren korporaation kontekstissa. Tutkimuskysymys on: miten sisäinen yrittäjyys ilmenee Kesko:ssa? Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin puolitstrukturoiduilla haastatteluilla. Haastateltavat koostuivat Kesko korporaation työntekijöistä. Tutkimustulokset paljastavat, että sisäinen yrittäjyys ilmenee Kesko:ssa monella eri tavalla. Työntekijät ovat korkeasti sitoutuneita ja motivoituneita. Johto tarjoaa haastavia työtehtäviä työntekijöille, ja tiimityöskentely on korkealla tasolla. Työntekijät myös verkoistuivat aktiivisesti. Joissakin tapauksissa sisäinen yrittäjyys ilmenee Kesko:ssa siten, että työntekijä on valmis ottamaan oman sivuprojektin parantaakseen koko organisaation suorituskykyä. Tämän tapainen toiminta on mahdollista vain korkean oma-aloitteisuuden kautta.

Keskeneräisen tuotannon hallinta sähkönjakeluverkon urakointiprojekteissa

The main objective of the study was to find new approaches to the management of work in process in a rapidly changing power distribution network contracting environment in order to improve the efficiency of the management of capital and workload. The study describes the operating environment of a power distribution network contractor based in Eastern Finland and combines various activity indicators to create a general view. The literature review discusses scientific articles on project production, work in process and working capital management, analytical tools for projects as well as Lean criteria. The analysis of two case studies dealing with the characteristics of the power distribution network restructuring, focuses on how production management and management of work in process can potentially be improved in power distribution network contracting environments. The main results are the summary of the key figures of production, the data concerning the significance of different project types for work in process as well as the ways of improving the efficiency of production and business development in the present context.

Toimintamallien jalkauttaminen hajasijoittuneessa ja moniammatillisessa asiantuntijaorganisaatiossa

Tutkielman aihe on esitetty Sotilaslääketieteen Keskuksen esikunnasta, joka on nähnyt poikkeuksellisen laajasti hajasijoittuneen ja moniammmatillisen asiantuntijaorganisaation johtamistoiminnassa tehostettavaa. Esikuntajohtoisesti laadittujen toimintamallien jalkauttaminen hajasijoittuneessa organisaatiossa alayksikkötasolle käytännön toteutukseen asti koettiin organisaation esikunnan näkökulmasta akuutiksi kehittämisen kohteeksi. Tutkimuksen tieteenfilosofiset taustasitoumukset perustuivat konstruktuvismiin ja fenomenologishermeneuttiseen tutkimusperinteeseen, joiden kautta tieto nähtiin tässä tutkimuksessa ihmisten välisenä ja subjektiivisena. Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Tiedon kohteena olivat kohdeorganisaation yhden eniten maantieteellisesti hajasijoittuneen yksikön yhdeksän lähiesimiestä, joilla todennäköisesti olisi paras tietämys johtamistoiminnasta alayksikkötasolla. Lähiesimiehet edustivat myös kolmea eri ammattiryhmää; lääkäriä (päällikkölääkäri), hoitohenkilökuntaa (osastonhoitaja) ja sotilasta (hallintopäällikkö), jolloin kohdeorganisaation monikulttuurisuuden näkökulma otettiin myös huomioon tiedonkeräämiseen liittyen. Tutkimuksen tulosten kannalta keskeisinä tekijöinä toimintamallien jalkauttamisen kannalta nousivat tiedottaminen ja yhtenäisen toimintakulttuurin luominen. Tiedottamiseen liittyen keskeisenä ongelmaalueena on tiedon runsaus ja tehtäväkeskeinen johtaminen. Kaikki tieto, mukaan lukien uudet toiminatamallit välitetään pääsääntöisesti alayksiköihin sähköisesti, intranetin tehtävät -sovelluksen kautta, mistä johtuen oikeaa tietoa on vaikeaa löytää suuresta tietomäärästä, ja se jää usein sähköisessä muodossa etäiseksi. Lähiesimiehet toivoivatkin tilannetietoisuuden lisäämistä ennakoivasti, ennen kuin asiakirjat lähetetään alayksiköihin toteutettavaksi. Toinen keskeinen osa-alue tutkimuksen tulosten kannalta oli yhtenäisen toimintakulttuurin ja me -hengen luominen, tällä hetkellä paikallinen toiminta alayksiköiden sisällä korvaa näiden merkitystä. Lähiesimiehet kokivat kuitenkin itsensä etäiseksi muuhun organisaation nähden, ja tavoitteita omalle toiminnalle johdon suunnasta odotettiin ennakoivasti enemmän. Myös palautekäytännöt koettiin ontuviksi ja puutteellisiksi, palautteeseen ei ole aina reagoitu ylempää ja esimerkiksi toimintamallien jalkauttamiseen liittyen sitä ei ollut pääsääntöisesti kysytty. Tutkimuksen tulosten kautta pystytään organisaation esikunnalle, ja sen henkilöstölle välittämään sekä hajasijoittuneisuuden että monikulttuurisuuden näkökulmasta moniulotteisesti organisaation johtamisympäristöön liittyviä erityispiirteitä ja mahdollisia kehittämiskohteita.

Yhtiöittäminen henkilöstön silmin : Case: Kunnallisen palveluntuottajan yhtiöittäminen organisatorisena muutosprosessina

Kunnallisten osakeyhtiöiden perustaminen on viime vuosina ollut yksi kuntatalouden keskeisistä puheenaiheista. Kunnissa osakeyhtiöt on nähty toimivaksi tavaksi järjestää erilaisia palveluja, ja kunnallisten osakeyhtiöiden määrä onkin Suomessa kasvanut nopeasti. Kunnissa kunnallisen toiminnan uudelleenorganisointi osakeyhtiömuotoon vaatii aina mittavia organisatorisia muutosprosesseja, sillä yhtiöittäminen muuttaa organisaation toimintaa useasta näkökulmasta. Huolimatta siitä, että nämä muutokset vaikuttavat väistämättä myös yhtiöitettävän organisaation henkilöstöön, on henkilöstön näkökulma yhtiöittämiseen jäänyt yhtiöittämiskeskustelussa erityisen vähälle huomiolle. Henkilöstön sivuuttaminen yhtiöittämisprosessissa voi kuitenkin olla vahingollista, sillä henkilöstön huomioiminen osana muutoksen toteutusta nähdään muutoksen onnistumisen kannalta usein tärkeäksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittämisen aiheuttamaa organisatorista muutosprosessia työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten yhtiöitetyn organisaation henkilöstö on kokenut muutoksen tarkastelemalla, millaisia ajatuksia, tunteita ja muutoskokemuksia yhtiöittäminen työntekijöissä herättää ja miten työntekijät suhtautuvat yhtiöittämisen vaatimiin muutoksiin. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, keskittyen yhden organisaation syvälliseen tapauskuvaukseen. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastattelemalla 16 henkilöä vuoden 2012 alussa yhtiöitetystä organisaatiosta. Tutkimusaineiston analysointimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä ja analyysin tukena käytetään abduktiivista, eli teoriaohjaavaa päättelyä. Tutkimustulosten mukaan yhtiöittämisen voidaan ajatella olevan yhtiöitettävän organisaation henkilöstön näkökulmasta luonteeltaan erittäin mittava muutosprosessi, sillä yhtiöittäminen asettaa organisaation tilanteeseen, joka pakottaa henkilöstön ajattelemaan työtään eri tavoin kuin aikaisemmin. Tällainen uuteen tilanteeseen siirtyminen herättää työntekijöissä huomattavaa epävarmuutta ja jopa pelkoa niin omasta kuin organisaationkin tulevaisuudesta. Organisaation henkilöstöltä kestää aikansa sopeutua yhtiöittämisen vaatimiin muutoksiin, eikä sopeutumisprosessin voida välttämättä ajatella tapahtuvan yksinkertaisesti ja nopeasti. Muutosprosessina yhtiöittäminen ei vaikuta ainoastaan erilaisiin organisaation makrotason tekijöihin, kuten hallintoon tai talouteen, vaan myös työntekijöiden arkeen ja työntekoon.

Seuraajasuunnitteluprosessi ja sen toimivuus KONE Oyj:n New Equipment Business -liiketoimintayksikössä

Tämä tutkimus käsittelee seuraajasuunnitteluprosessia ja sen toimivuutta. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa tutkittava ilmiö eli seuraajasuunnittelu ja kohteena oleva tapaus eli organisaatio KONE Oyj:n yksi liiketoimintayksikkö New Equipment Business, NEB voidaan erottaa toisistaan. Tutkimuksen kohteena on seuraajasuunnitteluprosessin toimivuus tapausorganisaatiossa. Tutkimuksen tarkoituksena on hankkia tietoa ja ymmärtää prosessin toteutumista sekä löytää jo käytössä olevat parhaimmat käytännöt sekä merkittävimmät kehitysalueet. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Seuraajasuunnitteluprosessin toimivuutta tutkittiin tekemällä teemahaastatteluja tutkimuksen kohteena olevan organisaation eri funktioiden henkilöstöpäälliköiden ja yksiköiden johtajien kanssa. Haastattelujen lisäksi tutkimuksessa käytettiin tausta-aineistona yrityksen sisäisiä arkistointitietoja ja materiaalia. Työn tuloksena saatiin selville, miten seuraajasuunnitteluprosessi toteutuu kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että panostamalla talenttien kehitystoimenpiteisiin sekä lisäämällä henkilöiden liikkuvuutta yli organisaatiorajojen voidaan kehittää seuraajasuunnitteluprosessia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Päijäthämäläisten yritysten tieto- ja osaamistarpeet Venäjän liiketoiminnassa

Russia is a developing and growing economy which gives great potential for Finnish companies to practice diverse business. However, the unique characteristics of Russia set some challenges for companies which have to be managed with either own know-how or by exploiting external knowledge-intensive business services. Constant developing of company’s know-how and knowledge is part of a successful internationalization and knowledge has a magnificent role in company’s internationalization process. Organizations’ needs for knowledge inputs were researched through a holistic case study where method-triangulation was used. Through a case study the demand for knowledge inputs could be examined on general level, but also, under-stood profoundly and comprehensively. The data was collected through qualitative interviews and quantitative survey. The results show that the companies consider the knowledge-intensive business services in Russian business important. However, the degree of utilization was fairly varying and firm-specific. According to the results, the strongest demand for knowledge inputs is in the field of operational knowledge. The need for external support in Russian business was remarkably lower in companies that currently do Russian business compared to the companies on planning level.

Voimankäyttö rajavartiolaitoksessa : voimankäyttökouluttajien käsityksiä voimakeinojen käytöstä ja voimankäyttökoulutuksesta rajavartiolaitoksessa

Rajavartiomies voi rajavartiolaitokselle säädettyjä virkatehtäviä suorittaessaan joutua tilanteeseen, jossa hän on oikeutettu ja usein myös velvoitettu käyttämään voimaa. Tällöin puhutaan voimankäytöstä, joka tässä tutkimuksessa nähdään yläkäsitteenä. Voimankäyttö voidaan arvioida juridisesti tuomioistuimessa voimakeinojen käytöksi (rajavartio- ja poliisilaki), hätävarjeluksi (rikoslaki) tai lain vastaiseksi teoksi. Rajavartiomiehille koulutetaan voimankäyttöä peruskoulutuksensa aikana ja myöhemmin vuosittaisena työyksiköissä toteutettavana työpaikkakoulutuksena. Työyksiköissä koulutuksen suunnittelevat ja toteuttavat voimankäyttökouluttajiksi koulutetut rajavartiomiehet. Nämä voimankäyttökouluttajat työskentelevät myös itse operatiivisessa kenttätoiminnassa. Tässä tutkimuksessa voimankäyttöä rajavartiolaitoksessa tarkastellaan näiden voimankäyttökouluttajien näkökulmasta. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ilmiöstä nimeltä voimankäyttö rajavartiolaitoksessa. Työn toinen tavoite oli saatuun uuteen tietoon perustuen, esittää konkreettisia ehdotuksia voimankäytön kehittämiseksi rajavartiolaitoksessa. Tutkimuksen päätavoitetta pyrin saavuttamaan kuvailemalla ensin voimankäyttöä ilmiönä oikeustieteellisestä ja ihmistieteellisistä näkökulmista. Tällä tavalla pyrin kuvailemaan ilmiötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Seuraavaksi hankin ilmiöstä empiiristä aineistoa verkkokyselyllä, joka suunnattiin yhteensä 62 voimankäyttökouluttajalle kolmeen rajavartiolaitoksen hallintoyksikköön, jotka olivat Kaakkois-Suomen rajavartiosto, Pohjois- Karjalan rajavartiosto ja Suomenlahden merivartiosto. Ilmiöstä tuotettu uusi tieto on kouluttajien käsityksistä fenomenografisella menetelmällä analysoidut ylä- ja alakategoriat. Yläkategoriat kuvaavat johtamista, koulutusta, operatiivista kenttätoimintaa, sekä rajavartiomiehen tarvitsemia henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia. Tutkimuksen tuloksista voidaan havaita voimankäytön rajavartiolaitoksessa olevan vähintään kohtuullisella tasolla, mutta kaikissa näissä yläkategorioissa on myös kipeästi kehitystä kaipaavia kohteita. Tutkimuksen kehittämistavoitetta pyrin saavuttamaan tulkitsemalla saamaani uutta tietoa hankkimani esiymmärrykseni perusteella, noudattaen Gadamerilaisen filosofisen hermeneutiikan periaatteita. Tällä tavoin muodostin 12 konkreettista kehitysehdotusta voimankäytön kehittämiseksi rajavartiolaitoksessa.

Täytekappalekolonnin likaantumisen syyt ja likaantumisen vähentämisen menetelmiä

Lateksinvalmistusprosessin aikana syntyvää jätevettä käsitellään täytekappalekolonnissa siinä olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden poistamiseksi. Käsittelyprosessin aikana jätevedessä oleva kiintoaine kiinnittyy täytekappaleiden pinnalle, lopulta tukkien ne. Täytekappaleiden vaihtotyö sekä likaantuneiden täytekappaleiden pesu aiheuttavat kustannuksia. Lainsäädäntö ja sopimus kunnallisen jäteveden käsittelyn kanssa vaativat, että haihtuvien yhdisteiden päästöt lasketaan tietyn tason alapuolelle. Työn ensimmäisenä tavoitteena oli tutkia lateksitehtaan jätevesivirtojen koostumusta massa- ja ainetaseiden avulla, erityisesti täytekappalekolonnia likaavan aineen osalta. Toisena tavoitteena oli löytää menetelmiä pidentää täytekappalekolonnin ajojaksoa nykyisestä. Kolmantena tavoitteena oli löytää tai kehittää esikäsittelymenetelmä likaavan aineen poistamiseksi ennen täytekappalekolonnia. Viimeisenä tavoitteena oli optimoida prosessin ajotapa, josta saavutettaisiin säästöjä vähentyneenä energiankulutuksena. Tutkimuksen perusteella täytekappalekolonni poistaa syntyvästä jätevedestä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä 100 prosenttia sekä kemiallista hapenkulutusta 99,5 prosenttia. Täytekappalekolonnin ajojaksoa voidaan pidentää ennakoimalla kolonnin ylä- ja alapään paine-eron perusteella sen likaantumisastetta ja täytekappaleiden vaihtotarvetta. Tutkimuksen perusteella soveltuvia jäteveden esikäsittelymenetelmiä ovat dekantointi, jossa kuuden tunnin viipymällä poistetaan kiintoainetta sekä hallittu kiintoaineen saostus, jossa kymmenen minuutin viipymällä poistetaan sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, että kiintoainetta. Energiankulutusta voidaan optimoida vähentämällä höyryn virtausta täytekappalekolonniin erotustehokkuuden siitä kärsimättä.

Esimies- ja alaistaidot osana johtamista : johtajien käsityksiä esimiestyöstä, alaistaidoista ja niiden merkittävyydestä osana ammattitaitoa

Rajavartiolaitoksessa on tehty Maanpuolustuskorkeakoulun alaisuudessa paljon johtamisen alan tutkimusta. Johtamisen tutkimus on keskittynyt kokonaisvaltaisesti koko johtamisen kentälle painottuen operatiivisen ja taktisen alan johtamisen tutkimiseen. Johtamisen tutkimusta liittyen esimies- ja alaistaitojen tutkimiseen rajatarkastusaseman päivittäistoiminnassa ei ole aikaisemmin tämän tutkimuksen muodossa tehty. Tutkimuksen tarkoituksena on käsitellä Rajavartiolaitoksen alaisuudessa toimivan kansainvälisen rajanylityspaikan esimiesten käsityksiä johtamisesta ja esimies- ja alaistaidoista osana rajatarkastusaseman päivittäisjohtamista. Tutkimus on fenomenografista tutkimustapaa noudatteleva kuvaileva kvalitatiivinen tutkimus, joka tarkastelee rajanylityspaikan väliportaan esimiesten käsityksiä johtamisesta ja esimiestoiminnasta tutkimuksen tutkimusongelmiin pohjautuen. Tutkimus on jakautunut kahteen osaan. Tutkimukseni teoreettisessa osuudessa tarkastelen johtamisen ja esimiestyön takana vaikuttavia teorioita, alaistaitoja ja niiden vaikutuksia asiantuntijaorganisaatioon ja väliportaan esimiesten johtamistyöhön. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tarkastelen aihetta rajanylityspaikan esimiesten käsityksien kautta. Tutkimuksen empiirisen osan tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: Päätutkimuskysymys: - Miten esimiehet kokevat esimies- ja alaistaitojen merkityksen osana rajatarkastusaseman päivittäisjohtamista? Päätutkimuskysymyksestä muodostuvat seuraavat alatutkimuskysymykset: - Mitkä ovat esimiesten käsitykset johtajuudesta ja esimiestyöstä? - Miten esimiehet kokevat omat alaistaitonsa omassa tehtävässään? - Miten esimiehet kokevat vuorovaikutustaitojen merkityksen osana johtamista ja työn hallintaa? Tutkimuksen aineiston keruu on toteutettu teemahaastatteluna. Teemahaastattelun tulokset on esitetty fenomenografisesti jäsenneltyinä ja ryhmiteltynä merkityskategorioihin, jotka edustivat haastateltavien käsityksiä johtamisesta, esimiestyöstä, esimiestaidoista, alaistaidoista ja alaistaidoista osana johtamista. Tutkimushenkilöiden käsitykset ovat esimiesten haastattelutilanteiden aikaisia käsityksiä. Esimiesten käsityksissä liittyen johtamiseen, esimies- ja alaistaitoihin osana rajanylityspaikan päivittäisjohtamista korostuivat ihmisten johtaminen, vuorovaikutteisen johtamisen, sekä sosiaalisten taitojen merkittävyys. Esimiehen rooli käsitettiin vahvasti ihmistenjohtajana ja toiminnan ohjaajana. Henkilönä joka toteuttaa organisaation asettamia tehtäviä pyrkimyksenään saattaa ne parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tämä tutkimus pyrkii esittämään rajanylityspaikan väliportaan esimiehien käsityksiä esimiestoiminnasta ja niiden toteutumisesta rajanylityspaikan päivittäisjohtamisessa. Tutkimus esittää esimiesten käsitykset teemahaastatteluiden kautta ja pyrkii vastaamaan tutkimukselle asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena on esittää rajanylityspaikalla tapahtuva esimiestyö väliportaan esimiesten näkökulmasta ja luoda pohjaa keskustelulle väliportaan esimiehen johtamistoiminnan tukemisesta, sekä nostaa esille mahdolisia jatkotutkimustarpeita. Näistä tärkeimpänä tutkimuksessa on esitetty väliportaan esimiehien kokema mahdollinen esimies-alainen rooliristiriita.

Erikoisrajajääkärikomppanian yksikkökuva asevelvollisten rekrytoinnin tukena ja kehittyvän maineen edistäjinä

Tämä tutkimus liittyy erikoisrajajääkärikomppaniaan, joka on yksi rajavartiolaitoksen kolmesta varusmieskoulutusta antavasta perusyksiköstä. Erikoisrajajääkärikomppania on koulutusyksiköistä ainoa, johon asevelvolliset hakeutuvat vapaaehtoisesti ja heidät valitaan kerran vuodessa järjestettävien pääsykokeiden kautta. Normaalista kutsuntamenettelystä poiketen rajavartiolaitos rekrytoi erikoisrajajääkärikurssille otettavat henkilöt kutsuntaikäisistä asevelvollisista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valintatilaisuuteen osallistuneiden pääsykokelaiden erikoisrajajääkärikomppaniaa koskevia käsityksiä. Tutkimuksessa kiinnostuksen kohde ja tutkittava ilmiö oli erikoisrajajääkärikomppanian yksikkökuva, joka liittyy vahvasti imagon ja maineen käsitteisiin. Kyseessä oli ensimmäinen erikoisrajajääkärikomppanian ulkoiseen sidosryhmään kohdistettu tutkimus. Tutkimuksessa aihetta lähestyttiin asevelvollisten rekrytoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen aihealueen teoreettinen tarkastelu aloitettiin perehtymällä ensin erikoisrajajääkärikomppanian rekrytoinnin nykytilaan ja toimintaympäristöön. Tämän jälkeen syvennyttiin mielikuvallisiin käsitteisiin, erityisesti imagoon ja maineeseen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin yhteensä kahtatoista vuoden 2012 valintatilaisuuteen osallistunutta pääsykokelasta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jolla haastateltujen esittämät käsitykset kategorioitiin kahden yhdistävän luokan alle. Yhdistävinä luokkina olivat viestinnän hierarkiamalli AIDA:an liittyvät tunnettuus ja kiinnostus. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että erikoisrajajääkärikoulutuksen lyhyellä historialla on vaikutusta yksikön yleiseen tunnettuuteen ja maineeseen. Erikoisrajajääkärikomppanian rekrytointi ja rekrytointiviestintä on pääsääntöisesti ollut onnistunutta, ja potentiaalisten hakijoiden kiinnostus on saatu herätettyä tarjoamalla monipuolista ja fyysisesti haastavaa varusmieskoulutusta. Erikoisrajajääkärikomppanian yksikkökuva vaikuttaisi erikoisjoukkokoulutuksesta kiinnostuneiden ja tietävien keskuudessa olevan positiivinen. Erikoisrajajääkärikomppania edistää oman yksikkökuvansa kehitystä ja rajavartiolaitoksen mainetta laadukkaan toiminnan ja viestinnän vuorovaikutuksella.

Puolustusvoimien esimies- ja vuorovaikutusvalmennus oppivan organisaation ja pedagogisen johtamisen viitekehyksessä

Muun yhteiskunnan tavoin Puolustusvoimat elää jatkuvassa muutoksessa. Muutoksen hallintaan ja oppimiseen liittyen esimiehellä on nähty olevan merkittävä rooli. Erityisesti puolustusvoimauudistuksen 2012-2015 aikana esimiesten johtamistaitoja koetellaan. Puolustusvoimien tarjoaman esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksen vastaavuutta jatkuvasti kehittyvän ja muuttuvan työelämän vaatimuksiin on tässä tutkimuksessa analysoitu oppivan organisaation ja pedagogisen johtamisen teorioiden kautta. Tutkimuksessa on etsitty käsitteiden oppiva organisaatio ja pedagoginen johtaminen yhteisiä vaateita johtamiselle, sekä analysoitu niiden löytymistä Puolustusvoimien esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksen opetusmateriaalista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teorialähtöistä sisällönanalyysiä, joka tarkoittaa käytännössä päättelyä olemassa oleviin teorioihin perustuen. Tutkimustulosten mukaan Puolustusvoimien esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksen materiaalissa huomioidaan oppivan organisaation ja pedagogisen johtamisen keskeiset periaatteet. Kaikkia johtamiseen liittyviä vaatimuksia ei valmennusmateriaalissa kuitenkaan painoteta odotetulla tavalla, tai anneta riittävän kattavasti eväitä halutun kehittymisen varmistamiseksi.

Organisaation kehittämisen haasteet institutionalisoitumisen näkökulmasta

Pro Gradu -tutkimuksen keskeisin tavoite on ollut selvittää minkälaisia haasteita organisaatiot kohtaavat kehittäessään toimintojaan. Kontekstina tutkimuksessa on toiminut institutionalisoituminen, jolla viitataan toimintojen virallistamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineistonkeräystapana käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimuksen haastatteluiden kautta päästiin tutkimaan suomalaisten kuntasektoritoimijoiden muutosprosessien haasteellisuutta. Tutkimustulokset osoittivat, että haasteet organisaatiomuutosten aikana ovat hyvin moninaisia. Muutoshaasteet ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne voidaan kohdata keinoina muutoksen parempaan läpivientiin. Erityisesti työntekijöiden huomioiminen osana muutosprosessia korostui tämän tutkimuksen osana. Myös sosioteknisen systeemiajattelun rooli korostui oivana keinona kohdata muutoshaasteet.

Panssariajo-opettajien organisaatiokulttuuri Porin prikaatissa

Organisaatiokulttuurin tutkimus on viime vuosina lisääntynyt sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Pyrittäessä muuttamaan organisaation kulttuuria, siten että se kykenee entistä paremmin kohtaamaan tulevaisuuden sille kohdistamat haasteet, on ensin ymmärrettävä millainen kulttuuri organisaatiossa vallitsee nykyhetkellä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen organisaatiokulttuuri Porin Prikaatin panssariajo-opettajien keskuuteen on muodostunut. Tutkimus on toteutettu sotatieteiden maisterikurssiin kuuluvana pro gradu työnä ja se on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuksen haastatteluaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelumenetelmällä ja analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen. Ohjaavana teoriana käytettiin Edgar Scheinin kolmitasoista organisaatiokulttuurimallia. Tutkimustulosten perusteella löydettiin ammattitaitoa ja omaa ryhmää arvostava kulttuuri, joka näkee itsensä ylemmän organisaatiotason kantavana voimana mutta ei koe saavansa siitä riittävää arvostusta.