Päihdeongelmaisen perheen vanhemmuutta tukeva ohjaus

Opinnäytetyö oli osa Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia ja se oli tarkoitettu HUS Jorvin sairaalan vastasyntyneiden osaston käyttöön. Työn tarkoitus oli löytää ohjauskeinoja päihdeongelmaisen perheen vanhemmuuden tukemiseksi, kun vastasyntynyt tarvitsee sairaalahoitoa sikiöaikaisen päihdealtistuksen seurauksena. Menetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltuvin osin. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Aineistoa etsittiin pääasiassa sosiaali- ja terveysalan tietokannoista keskittyen tietoon, joka koski päihdeongelmaisen perheen ohjaustarpeita sekä ohjausmenetelmiä. Aineiston perusteella todettiin, että päihdeongelmaisen perheen ohjaus oli vaativaa ja perhe tarvitsi pitkäkestoista tukea. Parhaita tuloksia oli saavutettu sellaisilla interventioilla, joissa oli pyritty huomioimaan perheen tuen tarve kokonaisvaltaisesti. Lupaavimpia olivat äidin ja lapsen tai äidin ja terapeutin suhteen laatuun keskittyvät interventiot. Ohjauksessa oli huomioitava vanhempien tarve saada tietoa erityisesti lapsen hoidosta ja käyttäytymisestä sekä päihdealtistuksen vaikutuksista. Tiedonantotapana suositeltiin lapsen käyttäytymisen ja lapsen ja vanhempien vuorovaikutuksen tarkkailua ja kommentointia keskustelevaan sävyyn yhdessä vanhempien kanssa. Päihdeongelmaiset vanhemmat olivat yleensä hyvin herkkiä palautteenannolle, joten tämä oli erityisen kriittinen kohta ohjauksessa. Pitkäkestoinen hoitosuhde tarjosi parhaat mahdollisuudet vaikuttavalle ohjaukselle, joten omahoitajuus oli suositeltavaa. Päihdeongelmaisten perheiden vanhemmuutta tukevia ohjausmenetelmiä ei ollut arvioitu systemaattisesti, mikä vaikeutti menetelmien soveltamista. Ohjauksesta tarvittiin erityisesti hoitotieteellistä tutkimusta. Samoin oli tarvetta tutkimukselle siitä, kuinka pääasiassa pitkäkestoiset interventiot olivat sovellettavissa vastasyntyneiden osaston lyhyempään hoitoaikaan.

Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon

Suomessa on noin 55 000 yli kolmikerroksista kerrostaloa, joista noin puolet on hissittömiä. Hissien rakentaminen vanhoihin taloihin on ollut viime vuosiin saakka melko vähäistä, mutta tulevaisuudessa hissien rakentaminen vanhoihin taloihin tulee lisääntymään koska on ryhdytty puhumaan paljon väestön ikääntymisestä ja heidän mahdollisuuksistaan asua kotona mahdollisimman kauan ja samalla on havaittu hissin puuttumisen vaikeuttavan heidän asumistaan kotona. Uusi hissi voidaan rakentaa jälkeenpäin lähes kaikkiin kerrostaloihin ja sijoitus määräytyy aina porrashuoneen mukaan. Taloudellisesti ja rakennusteknisesti helpointa on sijoittaa hissi porrashuoneeseen, mutta se ei aina ole mahdollista, jolloin se voidaan tehdä rakennusrungon ulkopuolelle. Hissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon on vaativa hanke, joka edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutusta. Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää hissihankkeen vaiheet suunnittelusta varsinaiseen toteutukseen. Työssä käytiin läpi hissin rakentamista erilaisten sijoitusvaihtoehtojen, määräysten ja erityisesti toteutuksen kannalta. Lisäksi työssä perehdyttiin kahteen erilaiseen projektiin ja niissä ilmenneisiin ongelmiin, jotta tulevissa hankkeissa voitaisiin välttyä vastaavanlaisilta ongelmilta. Työssä käytiin läpi hissihankkeen vaatima suunnittelu, tarvittavat työnaikaiset suunnitelmat ja eri työvaiheet, sekä muita korjaustoimenpiteitä, jotka on luontevaa suorittaa hissihankkeen yhteydessä. Tämän insinöörityön tuloksena syntyi tuotantotiedosto hissihankkeen eri vaiheista, jota voidaan hyödyntää tulevissa hissihankkeissa.

Tietokoneohjattu antennimittausjärjestelmä

Tässä insinöörityössä kehitettiin Agilent VEE -ohjelmaan pohjautuva tietokoneohjattu antennimittausjärjestelmä, joka mittaa ja piirtää tutkittavan antennin säteilykuvion. Työ aloitettiin perehtymällä radioaaltojen ja antennien ominaisuuksiin sekä antennien mittauspaikkoihin ja siihen, miten antennien ominaisuuksia mitataan. Näiden lisäksi kartoitettiin markkinoilla olevia valmiita mittausjärjestelmiä, selviteltiin niiden laajuutta, ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia sekä selviteltiin vielä, minkälaiseen käyttöympäristöön ja tilanteeseen ne soveltuvat. Mittausjärjestelmä tehtiin liittämällä graafiseen Agilent VEE -ohjelmaan mittauksessa käytettävät laitteet ja ohjelmoimalla ne mittaamaan ja piirtämään tutkittavan antennin säteilykuviot. Lopuksi ohjelmaan liitettiin tulosten esittäminen, tulostaminen ja tallentaminen Adobe Acrobat -ohjelman avulla. Työn tuloksena syntyi yksinkertainen, nopea ja helppokäyttöinen antennimittausjärjestelmä, joka soveltuu antennin säteilykuvion mittaamiseen ja graafiseen esittämiseen. Ohjelmien päivityksellä saadaan mittausjärjestelmää kehitetyksi monipuolisemmaksi, etenkin graafisten tulosteiden osalta.

Turvallisuuskoulutussuunnitelma tapaturmatietojen ja tarvekyselyjen näkökulmasta

Rakennusalan jatkuva kehittyminen ja tiukentuvat turvallisuusmääräykset asettavat rakennusyrityksille uusia haasteita kehittää tehokasta ja turvallista rakennuskulttuuria. Rakennusyritysten tulee olla kehityksessä mukana ja kouluttaa omaa henkilökuntaa turvallisuusasioissa. NCC haluaa olla edelläkävijä turvallisuus osaamisessa rakennusalalla Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli antaa NCC:n turvallisuuskoulutukselle työkalut kehittää TRK yksikölle turvallisuuskoulutusrunko. Tutkimuksessa haastateltiin TRK:ssa työskenteleviä henkilöitä. Haastatteluista ilmeni eri ryhmien koulutustarpeet, sekä toivotut lisäkoulutukset. Tutkimuksessa analysoitiin tapaturmia, jotka ovat rekisteröitynä NCC: n tapaturmakantaan, ja miten tapaturmia voitaisiin estää tulevaisuudessa. Kartoituksen piiriin kuului myös selvittää yleisten velvoitteiden jakautuminen rakennushankkeessa ja eri osapuolten vastuut. Koulutuksen taso on yrityksessä korkea, mutta tapaturmia sattuu silti ja usein samankaltaisista syistä. Samankaltaisten tapaturmien estäminen sekä hankkeen alkuvaiheessa huomioidut turvallisuusseikat ovat tärkeitä seikkoja nykypäivän rakentamisessa. Asenteet ja oma aloitteisuus nousee tärkeimmäksi kehittämisen osa-alueeksi, turvallisuuden takaamisen työkaluna.

Tyypin I diabetesta sairastavan nuoren ohjausmenetelmät ja niiden vaikuttavuus : kirjallisuuskatsaus

Diabeetikkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina ja sairastuvuus on edelleen nousussa. Ohjaus on tämän päivän hoitotyössä yksi sairaanhoitajan tärkeimmistä taidoista. Tätä aihetta on siis ajankohtaista käsitellä. Työ kuuluu osana Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia. Tarkoituksena on ollut selvittää mitä eri ohjausmenetelmiä on käytössä kun ohjataan tyypin I diabetekseen sairastunutta nuorta ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nuorten voimaantumiseen ja omahoitoon sitoutumiseen. Työ on rajattu käsittelemään 13-18 vuotiaiden nuorten ohjausta. Työ on tehty soveltaen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuushaut tehtiin Helka, Kurre, Ovid (CINAHL ja MEDLINE) sekä Medic tietokannoista. Työhön on koottu mahdollisimman kattavasti aihetta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 17 tieteellisestä artikkelista, pro graduista ja väitöskirjoista. Kirjallisuuden mukaan tyypin I diabeteksen ohjausmenetelmiä ovat: yksilö- ja ryhmäohjaus, suullinen ja kirjallinen ohjaus, diabetesleirit ja sopeutumisvalmennuskurssit, puhelin- ja sähköpostiohjaus, demonstraatio ja käytännönharjoittelu, audiovisuaalinen ohjaus, ongelmaperustainen oppiminen eli PBL (problem based learning) sekä empowerment-ajattelutapaan perustuva viiden askeleen ohjausmalli. Tutkimusten mukaan potilaat arvostavat enemmän yksilöohjausta. Sairauden hyväksymisen ja sopeutumisen kannalta erityisen tärkeää nuorille on ryhmältä saatu tuki, jota on mahdollista saada muun muassa sopeutumisvalmennuskursseilla. Kirjallisen ohjausmateriaalin on todettu olevan vaikuttava ja taloudellinen menetelmä, kun se on tukemassa suullista ohjausta. Puhelinohjaus on varteenotettava tapa antaa ohjausta diabeetikoille, varsinkin niille jotka eivät ole lähellä terveyspalveluita. Tutkimuksista tuli myös esille, että potilaat halusivat ohjausmateriaalia myös videoina, koska se auttaa heitä havainnollistamisessa. Verrattaessa PBL-ohjausta saaneita nuoria yksilöohjausta saaneisiin diabeetikoihin, oli PBL-ohjauksessa olevat nuoret sitoutuneempia hoitoon. Nuorten hoitoon sitoutumiseen vaikuttaa myös perheeltä ja kavereilta saatu tuki sekä hoitohenkilökunnalta saatu tuki. Diabetesohjausta voidaan toteuttaa monella eri menetelmällä. Ohjausmenetelmistä löytyy vaihtelevasti syventävää tietoa. Tutkimuksellista tietoa tarvitaan lisää ohjausmenetelmien käytännön toteutuksesta ja niiden vaikutuksesta nuoren omahoitoon sitoutumiseen.

Ullakkorakentaminen

Tämän insinöörityön tavoitteena on toimia käsikirjana ja innoittajana ullakkorakentamishankkeen eri osapuolille. Työhön pyrittiin kokoamaan keskeinen lähtötieto ullakkorakentamiseen ryhtymistä harkitseville taloyhtiöille, suunnittelijoille ja rakentajille valottamaan hankkeen kulkua ja erityisluonnetta. Työssä käytiin läpi asuinkäyttöön sisustettavalta ullakolta vaaditut ominaisuudet, rakentamista koskevat määräykset, rakennuttamisen ja hankkeen läpiviennin taloyhtiössä, arkkitehti- ja rakennesuunnittelun tavanomaisesta uudisrakentamisesta poikkeavat piirteet, rakentamistyön erityispiirteet ja kerrottiin kokemuksia toteutetuista kohteista. Vanhat rakenteet ja rakennukset luvussa esiteltiin suppeasti ullakkorakentamisen kannalta keskeisten vuosikymmenien rakennustekniikoita ja arkkitehtuuria.

Planering av tidtabell, kostnader och arbetsplats för småhus

Det här examensarbete gjordes åt Seasong Travels Oy. I arbetet gjordes en kostnadsplan, tidtabell och dispositionsplan för en stugby på Norrkullalandet. Arbetet börjades med att bekanta sej med byggbranschens facklitteratur och ta reda på vilka faktorer som påverkar byggprojektets slutliga kostnader och tidtabell. På basen av områdets litteratur valdes kostnadsberäkningssättet att utföras med hjälp av Talo-80 nomenklatur och göra en byggnadsdelskalkyl. I arbetets undersökningsskede delades stugorna upp enligt Talo-80 nomenklatur i enskilda byggnadsdelar, varefter byggnadsdelarna prissattes. En tidtabell gjordes när alla byggnadsdelar var uppdelade och med hjälp av områdets litteratur räknades den effektiva byggtiden ut. Dispositionsplanen gjordes genom att studera områdets facklitteratur och själva byggplatsen.

Sijaisvanhemmuuteen kasvamisen prosessi

Opinnäytetyöni on osa Sosiaali- ja terveysministeriön alaista Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämishanketta. Perhehoidon tuki- ja sosiaalityön painopistettä pyritään siirtämään kriisityöstä ja korjaavasta työstä laadukkaaseen ennaltaehkäisevään työhön. Tämän opinnäytetyön tutkimustehtävä oli kerätä tietoa sijaisvanhemmuuteen kasvamisesta, erityisesti siitä muutoksesta, minkä ensimmäinen sijaislapsi tuo vanhemmuuteen ja perheeseen. Pyrin löytämään jotain erityistä, juuri sijaisvanhemmuuteen kuuluvaa vanhemmuutta, sekä niitä asiantiloja, jotka tukevat suotuisaa kehitystä tai koettiin erityisenä haasteena. Aineistoni koostuu neljän perheen alkutaipaleen tunnelmista sijaisperheeksi kasvamisen prosessissa. Perheet sijaitsevat fyysisesti kolmessa eri kunnassa Etelä-Suomessa ja Hämeessä. Kaikissa perheissä oli ainakin yksi biologinen lapsi, joten vanhemmuus sinänsä ei ollut uusi asia. Sijoitushetkellä sijoitettavat lapset olivat iältään 1,5 vuodesta 4 vuoteen. Käytin tutkimusmenetelmänä puoli-strukturoituja teemahaastatteluja. Jotta muutos vanhemmuudessa tavoitetaan, haastattelut toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen haastattelukierroksen perheisiin tein 1 - 2,5 kuukautta sijoituksesta ja toinen vierailu perheisiin toteutui 8 kuukautta - 1 vuosi myöhemmin. Merkityksellisiä tuloksia ovat sijaisvanhempien kokema pelko lapsen menettämisestä ja sen vaikutus kiinnittymiseen, biologisten lasten haasteellinen asema sijaisperheessä ja sijaisperheen tuen riittämättömyys erityisesti sijoituksen alussa. Sijaisvanhemmuutta pidetään vaativampana kuin biologista vanhemmuutta, joka sujuu usein intuitiolla. Sijaislapsen kanssa uskotaan vaadittavan kasvatustietoisuutta, jolloin oman toiminnan vaikutuksia lapseen mietitään enemmän. Tulokset tukevat kehittämishankkeen tavoitetta sijoituksen alkuvaiheen tiiviimmän tuen tarpeesta. Tukea saattavat tarvita myös sijaisperheen biologiset lapset, mikä tulee tiedostaa ja huomioida entistä paremmin. Sijaisperheen kiintymyssuhteet ja niiden erityiset haasteet on monimutkainen ja merkityksellinen asiakokonaisuus, jota pidän tärkeänä jatkotutkinmuksen kohteena.

Kun jäljelle jäi häpeä ja tyhjä olo : suunnitelma vertaistukisivustosta naisille joilla on todettu kohdunkaulan solumuutoksia

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä suunnitelma internetissä tapahtuvasta vertaistuesta naisille, joilla on todettu kohdunkaulan solumuutoksia. Suunnitelman tueksi opinnäytetyössämme selvitimme mitä vertaistuki on ja mitä ovat vertaistuen periaatteet. Nämä ja teoriaosuus kohdunkaulan solumuutoksista, lääketieteellisistä toimenpiteistä ja vertailua erilaisista vertaistuen tarjoajista ovat löydettävissä opinnäytetyömme kirjallisuuskatsauksesta. Lähtökohtana työllemme oli Stadia ammattikorkeakoulun yhteistyösopimus lääkeyhtiö Sanofi Pasteur MSD:n kanssa. Oppilaitoksemme oli rajannut työelämälähtöisen opinnäytetyömme käsittelemään papilloomavirusta. Opinnäytetyöprosessimme alkoi teemahaastatteluja tekemällä, joiden pohjalta innovaatiomme vertaistuesta sai alkunsa. Haastattelemamme naiset toivat esiin runsaasti erilaisia psyykkisiä tuntemuksia ja tietämättömyyttä solumuutosten toteamisen jälkeen. Naiset kuvasivat häpeää, pahaa mieltä ja yksinäisyyttä asian käsittelyssä, tämän kuultuamme olimme vakuuttuneita siitä, että vertaistuki olisi auttanut näitä naisia. Vertaistuki on tutkitusti hyvä keino auttaa, lisätä tietoa ja siten nopeuttaa toipumista erilaisissa kriiseissä. Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö. Se on suunnitelma internet sivustosta ilman sen teknistä toteutusta. Sivustolla tulee olemaan tietoa solumuutoksista ja sen hoitomuodoista, kysy ja vastaa palsta, linkkejä ammattilaisille sekä vertaistukialue, jota suunnitelmamme mukaan valvotaan. Toiveenamme on, että opinnäytetyömme tulevaisuudessa toteutettaisiin. Internetsivusto olisi mahdollista toteuttaa osana opinnäytetyötä tai projektia. Sivujen ylläpitäjänä yhteistyössä koulun kanssa toimisi esimerkiksi jokin lääkeyhtiö. Odotamme sivujen toteuttamista ja toivomme, että niiden suunnittelussa ja valvonnassa noudatettaisiin niitä eettisiä ohjeita ja suunnitelmia, joita työssämme olemme tuoneet esiin.

Raskaan kaluston tiedonkeruujärjestelmä sulautettuna Java-ohjelmistona

Tämä insinöörityö tehtiin Sesca Logistics IT Oy:lle osana Tekesin VAMOS-hanketta. Logistiikan alan yritysten resursseja on kuluttanut puutteellinen ja hidas tietojen kulku toimiston ja ajoneuvon välillä. Perinteisesti ajoneuvosta tarvittujen tietojen kerääminen on tapahtunut kynällä paperille, ja tiedonkulku on perustunut puhelinyhteyteen toimiston ja ajoneuvon kuljettajan välillä. Työn tavoitteena oli toteuttaa automaattinen tietojenkeruu ajoneuvosta sekä ajoneuvon sisältämistä laitteista. Reaaliaikainen raskaan kaluston tiedonkeruujärjestelmä mahdollistaa ajoneuvoista automaattisesti kerättyjen tietojen helpon seurannan Internetin välityksellä. Työssä suunniteltiin raskaan kaluston ajoneuvotietokoneen sulautettu ohjelmisto sekä palvelinpään ohjelmisto ajoneuvosta lähetettyjen tietojen vastaanottamiseen. Työ aloitettiin arkkitehtuurisuunnittelulla, jonka tuloksena hahmotettiin järjestelmän olellisimmat komponentit sekä valittiin sopivimmat protokollat komponenttien väliseen tiedonsiirtoon Internet-verkossa. Ajoneuvotietokoneen ohjelmisto toteutettiin sulautettuna ohjelmistona Java ME -teknologialla, jossa hyödynnettiin UML-mallinnusta sekä tunnettuja suunnittelumalleja (design patterns). Palvelinpään tietojen vastaanottoohjelmisto toteutettiin Java SE -teknologialla. Työn lopputuloksena syntyi reaaliaikanen ja hajautettu tietojärjestelmä logistiikan alan tarpeisiin. Tietojärjestelmä kykenee tuottamaan reaalaikaista tietoa ajoneuvon sijainnista sekä ajoneuvon CAN-väylän sisältämistä tiedoista. Lisäksi tietojärjestelmä mahdollistaa tienhoitoajoneuvojen aurojen ja suolasirottimen seurannan. Tietojärjestelmän avulla yritykset voivat seurata kustannustehokkuuttaan ja saada nopeammin yksityiskohtaisempia tietoja ajoneuvojen tilasta.

Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito. - Osio 6: hammashoitopalvelut, niiden sisältö ja saatavuus

Opinnäytetyömme Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito on osa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen hammashuollon ja Vanhainkotien ja palveluasumisen asiakkaiden yhteistä hammashoidon kehittämishanketta. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia sekä Helsingin sosiaaliviraston vanhusten palveluiden vastuualueen yksikkö. Projektin tavoite on kehittää ja yhdenmukaistaa Helsingin kaupungin palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa olevien asukkaiden suun terveydenhoitokäytänteitä lisäämällä hoitohenkilöstön valmiuksia motivoida ja kannustaa asukkaita päivittäisessä suunhoidossa. Tavoitteena on myös aktivoida asukkaita oman suunsa hoitoon asukkaiden hyvän olon edistämiseksi ja toimintakyvyn kohtentamiseksi. Projekti toteutettiin nk. toiminnallisena opinnäytetyönä. Teoriaosuudet sisälsivät seuraavat sisältöteemat: ikääntyminen ja suu, vanhuksen tyypillisimmät suun sairaudet ja suun kuivuus, vanhuksen yleissairauksien ja suusairauksien vastavuoroinen yhteys, ikääntyneen hyvä ravitsemus, vanhuksen päivittäinen suunhoito sekä hammashoitopalveluiden sisältö ja saatavuus. Teoriaan pohjautuen suuhygienistiryhmämme SD05K1 suunnitteli koulutuksen Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito ja koulutti kaikkien Helsingin kaupungin palvelutalojen henkilökunnan. Koulutustilaisuuksiin osallistui myös palvelutalon asukkaita. Koulutustilaisuudet järjestettiin 2-3 henkilön tiimeissä. Tiimimme vastuualue on Hammashoitopalveluiden sisältö ja saatavuus. Hammashoitopalveluiden sisältö -osuudessa käsittelemme hammashoidon tarjoavaa henkilökuntaa sekä hammashoidossa tehtäviä eri toimenpiteitä. Hammashoitopalveluiden saatavuus -osuus käsittelee julkisen ja yksityisen hammashuollon toimipaikkoja, joista hammashoitopalveluita voi hakea sekä sitä, kenelle palvelut on tarkoitettu ja mitä taloudellisia helpotuksia hammashoitopalveluiden käyttäjän on mahdollista hakea. Palvelutaloissa pitämissämme opetustilaisuuksissa havaitsimme, että suun hoitoa koskevalle asiantuntemukselle on tarvetta. Hyvä suun terveys liittyy olennaisena osana yksilön yleisterveyteen, ja sen ylläpitäminen vaatii hoitohenkilökunnalta vankkaa tietopohjaa käytännön toteuttamisen tueksi.

Moottoreiden ylijännitesuojaus taajuusmuuttajakäytössä

Tämä insinöörityö tehtiin Konecranes Heavy Lifting Oy:n sähkölaitetehtaalle. Työn tavoitteena oli löytää valmiita suodatinratkaisuja nostureissa käytettävien oikosulkumoottoreiden ylijännitesuojaukseen PWM-taajuusmuuttajakäytöissä, sekä tutkia ratkaisuja kokeellisesti mittauksilla. Työssä tutkittiin PWM-taajuusmuuttajakäytöissä ilmeneviä oikosulkumoottoreiden ylijänniteongelmia sekä olemassa olevia suodatinratkaisuja ylijänniterasituksien välttämiseksi. Ongelmaa ja suodattimia tutkittiin teoreettisesti sekä kokeellisesti nosturikäyttöjen kannalta. Kokeelliset mittaukset suoritettiin mittauslaboratoriossa kuormittamalla oikosulkumoottoria kuormapenkissä erimittaisilla moottorikaapeleilla, simuloiden nosturikäytöille ominaisia tilanteita. Työssä esitellään moottoreiden ylijänniterasituksiin johtavia ongelmatekijöitä nosturikäytöissä ja sovelletaan siirtojohtoteoriaa taajuusmuuttajakäyttöön. Työssä esitetty teoria, käytäntö sekä mittaustulokset pätevät myös muihin taajuusmuuttajakäyttöihin. Työn alussa on esitelty tyypillisen siltanosturin rakenne ja taajuusmuuttajan toimintaperiaate. Tämän jälkeen ylijännitteen muodostuminen moottorilla on selitetty siirtojohtoteorian avulla. Lopuksi on tutkittu mittausten avulla nosturin sähkökäyttöihin soveltuvia du/dt-suodattimia ja moottorinsuojaukseen suunniteltua kuristinta. Mittaustuloksia on verrattu standardien antamiin ohjearvoihin ja arvioitu tutkittujen suodattimien toimintakykyä. Työn tuloksena saatiin uutta tietoa oikosulkumoottoreiden ylijännitesuojauksesta nosturikäytöissä sekä nostureissa mahdollisesti käytettävistä suodatinratkaisuista. Tuloksena saadun tiedon pohjalta voidaan arvioida mahdollisten suodattimien käyttötarvetta nostureissa. Työstä tehtyä testausraporttia voidaan käyttää tukena tulevissa jatkotutkimuksissa ja se mahdollistaa jatkotutkimuksen keskittämisen tehokkaasti.

Arinan hydraulisen käytön tuotekehitys ja kunnonvalvolvonta

Tämän insinöörityön aiheen tarjosi Wärtsilä Biopower Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli BioGrate-arinan hydrauliikan tuotekehitys ja käyttölaitteiston kunnonvalvonnan tehostaminen. Arinan käyttölaitteiston toiminnasta ei saatu aikaisemmin muuta tietoa laitoksen valvontajärjestelmään kuin hydraulisten käyttösylinterien liike induktiivisista rajakytkimistä. Arinakehä saattoi pysähtyä käyttölaitteiston mekaanisen vian vuoksi. Tätä ei pystytty välittömästi havaitsemaan, koska hydrauliikka jatkoi normaalisti toimintaansa. Teoriassa käyttösylinterin paineen pitäisi työliikkeen aikana nousta vain virtausvastusten ja omien sisäisten kitkavastusten verran, jos sylinterillä ei ole ulkopuolista kuormaa. Tutkimukset käyttösylinterien painetasoista laitoksen toiminnan aikana tehtiin kahdella paikkakunnalla Suomessa. Mittauksissa käytettiin kannettavaa mittauslaitteistoa ja tilapäisesti asennettuja paineenmittauspisteitä. Myönteisten mittaustulosten perusteella suunniteltiin kiinteän painemittauslaitteiston tuotteistamista markkinoitavaksi voimalaitostarjouksien yhteyteen. Ensimmäinen paineenmittauslaitteiston kiinteä asennus on tehty Amel 1 BioPower-laitokseen Belgiassa. Tuotekehitystä vaativia kohteita olivat käyttösylinterien kiinnitys ja männänvarsien tiivistyksen kestävyyden parantaminen. Tutkimuksen kohteena oli myös hydrauliikkasylinterien korvaaminen sähköisillä karamoottoreilla. Arinakäytön työntötangoille tehtiin nurjahdustarkastelu. Näihin tuotekehityskohteisiin löytyi uusia rakenneratkaisuja, jotka vaativat lisää käytännön testaustyötä. Karamoottorit eivät olleet soveliaita tähän käyttökohteeseen. Työntötankojen lujuuslaskennalla saavutettu mitoitus ja oikea materiaalivalinta varmistavat osien kestävyyden.

Sisäperämoottoriveneen varaohjausjärjestelmän tuotekehitys

Tämä insinöörityö tehtiin mielenkiinnosta veneilyturvallisuuden kehittämistä kohtaan sekä kokeiluksi, onko helppokäyttöisen sekä yksinkertaisen varaohjausjärjestelmän toteutus mahdollista työn pohjana käytettyä venettä varten. Teoriaosuudessa käydään läpi erilaiset veneen runkomallit sekä niiden käyttämät voimanlähteet. Tarkoituksena on selvittää, mitä eroa erilaisilla moottoriratkaisuilla on ja minkälaisissa veneissä niitä käytetään. Kyseessä on sisäperämoottoriveneeseen tehtävä työ, minkä vuoksi kyseiseen venetyyppiin perehdytään tarkemmin. Työssä käydään myös läpi veneissä käytetyt ohjausjärjestelmät sekä niiden erot. Suunnittelutyö alkoi määrittämällä vaatimukset sekä tavoitteet varaohjausjärjestelmälle sekä varaohjauslaitteelle. Tämän jälkeen mallinnettiin Catia 3D -ohjelmalla vaatimusten pohjalta syntynyt varaohjauslaite. Piirustuksista tehtiin malli, jonka muokatusta versiosta valmistutin varsinaisen varaohjauslaitteen. Varaohjauslaite on osa, joka sopii suurimpaan osaan sisäperämoottoriveneistä. Se muodostaa myös koko varaohjausjärjestelmän perustan, joten suunnittelutyö tehtiin sen ehdoilla. Varaohjauslaitteen valmistamisen jälkeen suunniteltiin ja toteuttikin sen ympärille varaohjausjärjestelmä. Varaohjausjärjestelmä perustuu veneessä olevien köysien hyväksikäyttöön veneen ohjauksessa. Varaohjausjärjestelmä testattiin käytännössä ja se osoittautui toimivaksi kokonaisuudeksi. Jatkokehitysosiossa pohditaan säädettävän sekä lukitustapilla varustetun varaohjauslaitteen etuja ja haittoja työssä tehtyyn osaan verrattuna. Pohdittavana oli mahdollisten asiakkaiden kiinnostus tuotetta kohtaan.

Sähkölaitekorjaamon sähkösuunnittelu ja sähköturvallisuus

Tämä insinöörityö tehtiin Metos Oy Ab:n Keravan tehtaalle. Lähtökohtana työssä oli se, että sähkölaitteiston dokumentaatiot olivat vanhentuneet. Työn tarkoituksena oli selvittää ja suunnitella kirjallisuuden avulla standardien mukainen sähköistys ja työturvallisuus sähkölaitekorjaamolle. Tavoitteeksi asetettiin, että sähkölaitekorjaamon sähköistys ja sen dokumentointi olisi selkeää sekä työskentely muutosten jälkeen olisi sujuvaa ja mutkatonta. Työn toisena osana oli toteuttaa ja suunnitella selkeät ohjeet sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksista. Työssä suunniteltiin SFS-standardeja apuna käyttäen sähkölaitekorjaamon sähköistys siten, että se toteuttaa sähkötyöturvallisuus vaatimukset. Sähkölaitekorjaamolle on annettu omat vaatimuksensa standardeissa. Sähköistyksen lisäksi korjaamolle suunniteltiin standardien mukainen suojaus staattiselta sähköltä (ESD). Samalla yrityksen dokumen-taatio sähköisten komponenttien osalta saatettiin standardien vaatimalle tasolle. Työssä annetaan ohjeita sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksia varten. Tämän lisäksi työssä opastetaan tekemään laitteiston mittauksia testauspaikalla. Työn tuloksena saatiin toteutettua yhdessä urakoitsijan kanssa sähkölaitekorjaamo, joka vastaa SFS-standardien vaatimuksia ja ohjeistuksia. Yritykselle toimitettiin tarvittavat tasopiirustukset ja ryhmäkeskusten pääkaavioiden piirustukset. Urakoitsija teki laitteistolle käyttöönottotarkastukset ja täytti vaadittavat pöytäkirjat, jotka myös toimitettiin yritykselle. Tämän lisäksi ohjeistettiin sähkölaitekorjaamon henkilökunta toimimaan uudessa korjaamossa. Vian sattuessa uuden sähkölaitekorjaamon suojaus toimii standardien mukaisesti ja suojaus staattiselta sähköltä poistaa ison osan staattisen sähkön aiheuttamista ongelmista.