Lapin joukkoliikenteen palvelutaso 2012-2016

Joukkoliikennelaki ja Palvelusopimusasetus velvoittavat joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Tässä työssä on määritetty Lapin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2012–2016. Palvelutasomäärittely palvelee joukkoliikenteen suunnittelua ja kehittämistä sekä toimii lähtökohtana liikenteen hankinnalle. Määrittely on tehty yhteysvälikohtaisesti. Määritelty palvelutaso on tavoitteellinen ja luokat joustavat alueellisten tarpeiden mukaan. Tavoitteet on asetettu talviajan näkökulmasta ja kesäaika vaikuttaa palvelutasoa laskevasti. Palvelutason määrittelyssä on otettu huomioon myös matkailuliikenne ja sen edellyttämät matkaketjut. Palvelutasotavoitteet päivitetään viiden vuoden välein, mutta tarvittaessa jo aikaisemmin suunnitelmakaudella. Tavoiteltavaan palvelutasoon ei ole mahdollista edetä kerralla, vaan palvelutaso toteutuu käytettävissä olevien rahoitusresurssien puitteissa. Lapissa on Lapin ELY-keskuksen lisäksi kaksi itsenäistä toimivaltaista viranomaiskaupunkia, Rovaniemi ja Kemi, jotka määrittelevät alueensa palvelutason omien tarpeidensa perusteella. Kaukoliikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelytyö on jatkuva prosessi, joka tehdään yhteistyössä alueella toimivien toimivaltaisten viranomaisten, kuntien, maakuntaliittojen sekä palvelujen tuottajien kanssa. Joukkoliikenteen palvelutaso liittyy kiinteästi maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun sekä kuntien palvelujen ja lakisääteisten henkilökuljetusten järjestämiseen. Jatkossa palvelutason toteutumisen seuranta liitetään osaksi Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaa.

Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue

Pohjois-Savon kolmas monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitteluhanke toteutettiin vuonna 2011 Iisalmen reitin latvoilla Kiuruveden alueella. Kartoitusalue valittiin ensisijaisesti järvien heikentyneen tilan, rehevöitymisongelmien ja karjavaltaisen maatalouden takia. Yleissuunnittelun tarkoituksena oli löytää alustavasti kohteita, joihin kosteikkoja voitaisiin perustaa tai ennallistaa mahdollisimman vähäisin toimenpitein. Kohteiden toteutukseen on mahdollista hakea maatalouden ei-tuotannollisten investointien tukea ja hoitoon ympäristötuen erityistukea. Kaikki tässä yleissuunnitelmassa esitetyt toimenpidesuosituksen ovat vapaaehtoisia ja maanomistaja päättää itse mahdollisesta toteutuksesta. Aikaisemmin alavilla seuduilla kosteikkoja oli varsin yleisesti, mutta peruskuivatusten yhteydessä peltojen läheisyydessä olleet kosteikot usein kuivatettiin tai täytettiin maalla. Monivaikutteiset kosteikot edistävät maatalouden vesiensuojelua pidättämällä pelloilta huuhtoutuvia ravinteita ja kiintoainesta, luovat vaihtelua maisemaan ja lisäävät luonnonmonimuotoisuutta luoden uusia elinympäristöjä eliöille. Kosteikoilla on myös tärkeä merkitys virkistyskohteina ja monesti ne voivat toimia myös riistakosteikkoina. Kesän maastokartoituksissa arvioitiin noin 40 kohteen soveltuvuus monivaikutteisen kosteikon perustamispaikaksi. Osa arvioiduista kohteista oli kartoitettu jo aikaisemmin Iisalmen reitin vesistöt kuntoon- hankeessa. Näiden kohteiden osalta arviointeja täydennettiin tarpeen mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kartoituksessa ei juuri löytynyt luontaisia kosteikkopaikkoja, sillä suurin osa kohteista sijaitsee viljelykäytössä olevalla pellolla tai ojitetulla puustoisella suolla. Kohteiden toteuttaminen on usein mahdollista mutta työlästä, sillä monet kohteet vaativat massiivikaivua. Arvioiduista kohteista 36 voisi soveltua kosteikon perustamispaikaksi. Näiden kohteiden osalta yleissuunnitelmassa on esitetty kohdekohtaisia perustietoja, joita voidaan hyödyntää päätettäessä kosteikon perustamisesta ja myös varsinaisen hankesuunnitelman valmistelussa. Kosteikkokohteiden valuma-alueelta ja kosteikkopaikan läheisyydestä kartoitettiin luonnon monimuotoisuus kohteita, kuten perinnebiotooppeja ja metsäsaarekkeita. Näiden kohteiden arvokkaiden ominaispiirteiden ylläpitäminen vaatii aktiivista hoitoja ja raportissa onkin esitetty mahdollisia hoitotoimenpiteitä, joiden avulla kohteiden arvoa voitaisiin nostaa. Kartoitusalueelta arvioitiin noin 40 luonnon monimuotoisuuskohdetta. Ne ovat metsäsaarekkeita, pellon ja metsän välisiä reunavyöhykkeitä, vanhoja latoja ympäristöineen, puukujanteita sekä yksittäisiä maisemapuita. Kohteet ovat maatalouden erityistuen tukiehdot täyttäviä tai maisemallisesti arvokkaita.

Hankinnan toimintamallin kehittäminen

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (POP ELY) käynnisti alkuvuodesta 2010 hankintatoimen kehittämisprojek-tin. Projektin tavoitteena oli kartoittaa hankintatoimen nykytila elinkeino-, liikenne- ja ympäristövastuualueilla, määritellä POP ELYn yhtei-nen hankintatoimen tahtotila vuodelle 2015 sekä laatia tahtotilaan etenemisen toimenpidesuunnitelma vuosille 2011–2015. Kehittämis-työn taustalla on kesällä 2007 käynnistetty aluehallinnon uudistamishanke (ALKU). Kehittämisprojektissa kuvattiin POP ELYn hankintatehtävien nykytila, yhteisen tahtotilan määritelmä vuodelle 2015 sekä toimenpide-suunnitelma. Nykytilakartoituksessa selvitettiin vastuualueiden käyttämät hankintamallit, -tavat ja -laajuudet, hankintoihin käytettävät resurssit, vastuualueiden ulkoa hankkimat, itse tuotetut ja keskitetyt palvelut sekä sähköisen hankinnan laajuus. Hankintatoimen tahtoti-lan määrityksessä esiteltiin tahtotilaan etenemisen ja erilaisten näkökulmien kautta minkälainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskus vuonna 2015. Projektissa kuvattiin myös toimenpidesuunnitelma vuosille 2011–2015, joista tarkemmin tarkas-teltiin vuoden 2011 aikana toteutettavaksi aiottavien asioiden toimenpidesuunnitelmaa. Projektin yhteydessä tehtiin riskinarviointi, jonka tavoitteena oli tunnistaa tahtotilaan etenemisen ja toimenpidesuunnitelman toteuttamisen riskejä. Laajemmassa työpajassa tunnistetuista riskeistä neljälle merkittävimmälle riskille annettiin toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Työn tuloksena saatiin kattava kuvaus POP ELYn nykytilasta. Nykytilakuvauksen pohjalta määritellyn hankintatoimen tahtotilan mukaan POP ELYllä on vuonna 2015 yhtenäinen hankintatoimi, jossa ovat avainasemassa yhteinen toimintajärjestelmä, viranomaistoiminnan kehittäminen ja työntekijöiden jaksamisesta ja motivaatiosta huolehtiminen. Toimenpidesuunnitelmaan liitettiin 12 toimenpidettä pienryh-mineen, jotka vastaavat toimenpiteiden toteutumisesta. POP ELYn hankintatoimen kehittäminen kytkeytyy valtakunnalliseen hankintatoimen kehittämistyöhön, jonka on määrä valmistua touko-kuussa 2011. Valtakunnallisen työn jalkauttamisesta johtuen POP ELYn hankintatoimen kehittämistyön tahtotilan viimeistely ja lopullinen toimenpidesuunnitelma valmistuvat loppuvuodesta 2011.

Etelä-Savon aluetalouskatsaus 2012

Etelä-Savon aluetalouskatsaus 2012 esittelee maakunnan tilaa ja viimeaikaista kehitystä. Katsaus on yksi työkaluista maakunnan kehityksen seurannassa ja tulevaisuuden ennakoinnissa. Vuosittain laadittavan katsauksen teossa on hyödynnetty viimeisimpiä saatavilla olevia tilastoaineistoja. Keskeisen osan katsausta muodostavat Tilastokeskukselta hankitut yritysten liikevaihtoa, vientiä ja henkilöstömäärän kehitystä kuvaavat indeksisarjat Etelä-Savon kannalta keskeisiltä toimialoilta ja yritysryhmistä. Indeksisarjojen tiedot yltävät vuoden 2011 maaliskuulle saakka. Maakuntatasoisen tiedon ohella katsauksessa tarkastellaan henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitystä myös Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnissa. Katsauksen ovat koonneet Etelä-Savon ELY-keskuksen TENHO –hankkeen ennakointiasiantuntijat. Etelä-Savon kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi vuonna 2011 maan keskimääräistä nopeammin. Päätoimialoista suhteellisesti eniten kasvoivat teollisuus ja palvelut. Teollisuuden osalta kasvua ryydittää yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän tuntuva supistuminen taantuman aikana. Reippaasta kasvusta huolimatta teollisuudessa ei ole edelleenkään saavutettu taantumaa edeltävää tasoa. Liikevaihdolla mitattuna palvelutoimialat kasvoivat 9,4 prosentilla vuonna 2011, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Trendisarjatarkastelu osoittaakin palveluiden olevan suhteellisesti parhaimmassa kasvussa. Kaupanalan liikevaihto on kehittynyt päätoimialoista hitaiten, vuodesta 2010 vuoteen 2011 yhteensä 7,5 prosenttia. Suhteellisesti suurin liikevaihdon kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2011 on tapahtunut teollisuuden toimialalla niin henkilöstömäärällä (10,7 %) kuin liikevaihdollakin (11,6 %) mitattuna. Kasvu on ollut myös korkeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Teollisuuden henkilöstömäärän kehitys on ollut ylivoimaisesti voimakkainta muihin toimialoihin verrattuna, mitä osaltaan selittää alan suurin henkilöstömäärän pudotus taantumavuonna 2009.Rakennusalalla kasvu on ollut päätoimialoista voimakkainta koko 2000-luvun ajan, mutta taantuma supisti myös rakentamisen volyymia. Vuonna 2011 kasvu näyttäisi jääneen hitaammaksi.