1000 resultados para Uusi jako : miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Suomalainen konepajateollisuus on haasteiden edessä ja selviytymisen vuoksi on tehtävä muutoksia. Tässä tutkimuksessa ratkaisuksi kilpailukyvyn parantamiseen esitetään palveluliiketoiminnan omaksumista osaksi konepajojen strategioita. Palveluliiketoiminnan omaksuminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista ja erityisesti konepajateollisuudessa, missä asenteet ovat hyvinkin perinteiset ja syvällä, muutoksen läpivieminen voi olla vaikeaa. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa konepajateollisuuden käyttöön palvelukonsepti, jonka avulla lisätään kilpailukykyä ja tarjotaan asiakkaalle enemmän lisäarvoa. Tutkimuksen keskeisenä aiheena on palveluliiketoiminta ja kuinka se soveltuu teollisuuteen ja erityisesti konepajateollisuuteen. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään lean toimintamallin keinoja sekä DFMA:ta osana palvelukonseptia. Tutkimus perustuu pääasiallisesti kirjallisuuteen. Tutkimuksen tuloksena rakennettiin case-yritykselle palvelukonsepti, joka soveltuu prototuotteiden valmistukseen. Konsepti on sovellettavissa muihinkin vastaaviin yrityksiin, mutta perustuu vahvasti case-yrityksen ydinosaamiseen. Tulevaisuudessa on hyvin selvää, että pelkällä ydintuotteella ei pysty ylläpitämään kilpailukykyä. Asiakkaalle on pystyttävä tarjoamaan lisäarvoa, joka määritellään aina asiakkaan näkökulmasta ja se on pystyttävä osoittamaan. Konepajojen onkin kehitettävä asiakasymmärrystään ja muututtava tuotekeskeisistä asiakaskeskeisiksi.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimukseni käsittelee keskiajan nousua historian tärkeäksi periodiksi 1700-luvun Englannissa näkökulmanaan Thomas Wartonin (1726–1790) kirjoitukset. Warton oli Oxfordin yliopistossa toiminut oppinut antikvaari. Wartonin pääteos History of English Poetry (1774–1781) ei nimestään huolimatta ollut moderni kirjallisuushistoria vaan 1000–1500-luvun kirjoitettua kulttuuria laajasti käsitellyt vernakulaariin kirjallisuuteen pohjautunut esitys. Warton ja hänen lähipiiriinsä kuuluneet tutkijat tarjoavat erityisen mahdollisuuden tarkastella, miten käsitys keskiajasta omana aikakautenaanmuodostui 1700-luvun lopulla. Tutkin Wartonin ja hänen aikalaistensa toisen vuosituhannen alusta kirjoittamia arvioita Michel de Certeaun historiografisen operaation käsitteen avulla. Se koostuu kolmesta vaiheesta: Alue määrittelee sosiaaliset riippuvuussuhteet ja vaikuttimet, jotka ohjaavat tutkimusta. Käytäntö viittaa siihen, miten historioitsija valitsee materiaalinsa ja muokkaa siitä historiankirjoituksena hahmottuvan kokonaisuuden. Lopuksi kirjoitus konkreettisena ja fyysisenä ilmiönä luo illuusion lopullisuudesta ja huonosti sopivien osien yhteenkuuluvuudesta. de Certeaun teoria soveltuu paremmin vanhemman historiankirjoituksen ja oppineisuuden tarkasteluun kuin historiantutkimuksen narratiiveja analysoivat teokset, koska se kontekstualisoi laajemmin historiankirjoitukseen vaikuttavat ilmiöt. Thomas Warton ja muut 1700-luvun puolivälin oppineet määrittelivät keskiajan fiktiivisten tekstien avulla. Warton tutustui tarkasti romansseihin ja kronikoihin. Erityisen suuri merkitys keskiajan hahmottamisen kannalta oli Geoffrey Monmouthilaisen kronikalla Historia regum britanniae, joka esitteli Englannin myyttisen varhaisen historian yhdistämällä Rooman ja oman kansallisen perinteen. Geoffreyn kronikan avulla Warton huomasi keskiaikaisten tarinoiden laajan vaikutuksen; hän kirjoitti erityisesti kuningas Arthuriin liittyneiden kertomusten merkityksestä, joka jatkui aina 1500-luvulle asti. Näin Warton löysi antiikin perinteelle haastajan keskiaikaisesta kulttuurista. Wartonin tapa esitellä keskiaikaa perustui osittain valistusajan sulavasti kirjoitetuille universaalihistorioille, osittain oppineelle luettelomaiselle esitystavalle. Käytännössä Wartonin pitkät johdantotutkielmat kuitenkin johdattavat lukijaa keskeisiin teemoihin. Niitä ovat mielikuvituksen väheneminen uusimmassa kirjallisuudessa ja toisaalta hienostuneisuuden ja tiedon kasvu. Warton ei missään vaiheessa kerro, liittyvätkö nämä teemat yhteen, mutta tulkintani mukaan ne liittyivät. Warton ajatteli kirjallisuuden menettäneen olennaisen mielikuvituksen samaan aikaan, kun yhteiskunta oli kehittynyt. Tämä auttaa hahmottamaan koko kirjallisuuden historiaa: Warton etsi alkuperäistä mielikuvitusta niin antiikin Kreikasta, Orientista kuin muinaisesta Skandinaviasta. History of English Poetry ei pohtinut vain kirjallisuuden ja yhteiskunnan suhdetta, sillä Warton ajatteli voivansa tutkia keskiajan yhteiskuntaa kronikoiden ja romanssien avulla. Hänen käsityksensä feodalismista, hovien elämästä ja keskiaikaisista tavoista perustuivat niihin. Warton ei huomannut, että hänen käyttämänsä lähteet olivat tietoisia kirjallisia konstruktioita vaan hän piti niitä totuudenmukaisina kuvauksina. Toisaalta Wartonin tulkintaan heijastuivat myös 1700-luvun käsitykset yhteiskunnasta. Keskiajan lähteiden kuvaukset ja 1700-luvun ideaalit vaikuttivat lopulta siihen, millaiseksi populaari kuva keskiajasta kehittyi.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Teollisuusteknologia -yksikkö