Tutkimusaineiston kuvailu ja avoimen tieteen palvelut

Esitys ATT-osaajakoulutuksessa 22.10.2015

Digitalisaatio ja kuljettajakoulutusyrittäjyys

Digitalisaation myötä myös liikenteestä tulee yhä älykkäämpää. Valtiovalta purkaa sääntelyä ja sallii digitaalisten menetelmien laajempaa käyttöä. Kuljettajakoulutusta pidetään toimialana kuitenkin hyvin konventionaalisena. Diplomityön tarkoituksena on tutkia, mitä digitalisaatio tarkoittaa kuljettajakoulutusyritysten liiketoimintamalleille. Empiiristä aineistoa saatiin teemahaastatteluin ja aineistoa analysoitiin laadullisin menetelmin. Työssä esitellään alan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat sekä tulevaisuuden skenaariot. Digitalisaatio aiheuttaa merkittäviä muutoksia kuljettajakoulutusalan yrityksille. Auto ei ole enää entisenlainen statussymboli eikä rahan käytön kohde. Digitaaliajan ihmiset eivät aina kaipaa fyysistä liikkumista, kun vielä kivijalkakaupatkin vähenevät. Ajokorttia ei useinkaan koeta välttämättömäksi aikuistumisriitiksi. Uusi teknologia voi kuitenkin radikaalisti parantaa alan yritysten suorituskykyä: palvelut muuttuvat ajasta ja paikasta riippumattomiksi sekä skaalautuviksi. Kuluttajien kannalta digitalisaatio puolestaan parantaa asiakaslähtöisyyttä. Alan liiketoimintamallien kehittymiseen vaikuttaa neljä taustavoimaa: digitalisaatio, perinteet, sääntely ja yrittäjyys. Liiketoimintamalli sisältää opetukselliset ydintoiminnot, sisäiset prosessit, liiketoiminnan tukitoiminnot ja arvoehdotuksen asiakkaalle. Liiketoiminnan kehittäminen vastaamaan digitalisaation vaatimuksia edellyttää proaktiivista innovaatiostrategiaa. Siihen perustuvien innovaatiomenetelmien avulla yritys voi kehittää liiketoimintamalliaan digitalisaation tarjoamien ja tiedon asymmetriasta kumpuavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Kansalliskirjaston palvelut digitoijalle

Esitys Tieteellisten seurain valtuuskunnan 26.1.2016 järjestämässä Tieteellisen kirjallisuuden digitointipäivässä.

Museossa lapsikin on asiakas. Museo Aboa Vetus & Ars Novan koululaisryhmille tarjoamat pedagogiset palvelut.

Tutkimus tarkastelee, millaiset edellytykset museo tarjoaa koulujen identiteettityölle sekä millaisia museopedagogisia palveluja ammatillisesti hoidettu museo tarjoaa koululaisryhmille. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa kouluille suunnattujen museopedagogisten palvelujen monipuolisuus ja monimuotoisuus sekä tuoda esiin niin palvelujen tuottajan, ammatillisesti hoidetun museon kuin palvelujen käyttäjien, luokanopettajien ja oppilaiden näkökulmat. Olen rajannut tutkimusaiheeni koskemaan vain museon peruskouluille tarjoamia museopedagogisia palveluja säilyttääkseni tutkimuksen sopivan kokoisena ja hallittavana kokonaisuutena. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii omaksuvan, monumentalisoivan ja historioivan identiteettityön teoria. Tutkimuksen tapaustutkimuskohteena toimii Turussa sijaitseva historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova. Tapaustutkimuskohteeksi valittiin museo, jolla oli jo useampi toimintavuosikymmen takanaan. Kohteen valinnassa oli tärkeää myös se, ettei tutkimuskohteeksi valittava museo tai sen tarjoamat museopedagogiset palvelut olleet minulle työympäristönä entuudestaan tuttuja. Näin ollen pystytyin tutkimaan museon tarjoamia palveluja ulkopuolisena ja puolueettomana tahona. Työni kannalta keskeisiä metodeja aineiston kokoamiseksi olivat haastattelu, havainnointi ja kysely. Tutkimukseni aineistona käytän museo Aboa Vetus & Ars Novan palveluja esittelevien esitteiden ja kotisivuosioiden lisäksi itse tuottamaani tutkimusaineis-toa. Tähän kuuluvat kahden nykyisen ja yhden entisen Aboa Vetus & Ars Nova -museon henkilökunnan jäsenen haastattelut, kolmen museossa vierailleen koululaisryhmän museo-opastuskierroksen havainnointi, näiden koululaisryhmien opettajien lyhyet haastattelut sekä oppilailla teettämäni anonyymi kysely. Aineiston kokoaminen tapahtui kevättalven 2015 aikana. Tutkimukseni tulosten mukaan museot ovat erinomaisia paikkoja koulujen identiteettityön kannalta. Museopedagogiikalla on nykyisin monenlaisia muotoja, joita museot hyödyntävät yleisötyössään. Tapaustutkimuskohteena toimineen museon koululaisille suunnatut pedagogiset palvelut on suunniteltu alkujaan niin, että suuria muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Museo markkinoi palvelujaan opettajille lähinnä sähköisiä markkinointiväyliä käyttäen ja osallistumalla sekä järjestämällä opettajille suunnattuja tapahtumia. Opettajat olivat tyytyväisiä museon tarjoamiin luokkaretkipaketteihin ja oppilaat kokivat pääasiassa museovierailun positiiviseksi.

Museossa lapsikin on asiakas. Museo Aboa Vetus & Ars Novan koululaisryhmille tarjoamat pedagogiset palvelut

Tutkimus tarkastelee, millaiset edellytykset museo tarjoaa koulujen identiteettityölle sekä millaisia museopedagogisia palveluja ammatillisesti hoidettu museo tarjoaa koululaisryhmille. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa kouluille suunnattujen museopedagogisten palvelujen monipuolisuus ja monimuotoisuus sekä tuoda esiin niin palvelujen tuottajan, ammatillisesti hoidetun museon kuin palvelujen käyttäjien, luokanopettajien ja oppilaiden näkökulmat. Olen rajannut tutkimusaiheeni koskemaan vain museon peruskouluille tarjoamia museopedagogisia palveluja säilyttääkseni tutkimuksen sopivan kokoisena ja hallittavana kokonaisuutena. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii omaksuvan, monumentalisoivan ja historioivan identiteettityön teoria. Tutkimuksen tapaustutkimuskohteena toimii Turussa sijaitseva historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova. Tapaustutkimuskohteeksi valittiin museo, jolla oli jo useampi toimintavuosikymmen takanaan. Kohteen valinnassa oli tärkeää myös se, ettei tutkimuskohteeksi valittava museo tai sen tarjoamat museopedagogiset palvelut olleet minulle työympäristönä entuudestaan tuttuja. Näin ollen pystytyin tutkimaan museon tarjoamia palveluja ulkopuolisena ja puolueettomana tahona. Työni kannalta keskeisiä metodeja aineiston kokoamiseksi olivat haastattelu, havainnointi ja kysely. Tutkimukseni aineistona käytän museo Aboa Vetus & Ars Novan palveluja esittelevien esitteiden ja kotisivuosioiden lisäksi itse tuottamaani tutkimusaineis-toa. Tähän kuuluvat kahden nykyisen ja yhden entisen Aboa Vetus & Ars Nova -museon henkilökunnan jäsenen haastattelut, kolmen museossa vierailleen koululaisryhmän museo-opastuskierroksen havainnointi, näiden koululaisryhmien opettajien lyhyet haastattelut sekä oppilailla teettämäni anonyymi kysely. Aineiston kokoaminen tapahtui kevättalven 2015 aikana. Tutkimukseni tulosten mukaan museot ovat erinomaisia paikkoja koulujen identiteettityön kannalta. Museopedagogiikalla on nykyisin monenlaisia muotoja, joita museot hyödyntävät yleisötyössään. Tapaustutkimuskohteena toimineen museon koululaisille suunnatut pedagogiset palvelut on suunniteltu alkujaan niin, että suuria muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Museo markkinoi palvelujaan opettajille lähinnä sähköisiä markkinointiväyliä käyttäen ja osallistumalla sekä järjestämällä opettajille suunnattuja tapahtumia. Opettajat olivat tyytyväisiä museon tarjoamiin luokkaretkipaketteihin ja oppilaat kokivat pääasiassa museovierailun positiiviseksi.

Viimeisimmän finanssikriisin vaikutukset Helsingin Pörssin kulutuspalveluita tuottaviin yrityksiin

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on analysoida miten vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sen aiheuttama taloudellinen epävarmuus ovat vaikuttaneet Nasdaq OMX Helsingin pörssiin listattujen kulutuspalveluita tuottavien yritysten suorituskykyyn. Näiden yritysten suorituskykyä analysoitiin tarkemmin tarkastelemalla kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden tunnuslukuja aikavälillä 2008-2014. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia muutoksia suorituskyvyn suhteen tutkitulla aikavälillä oli tapahtunut kulutuspalveluita tuottavien yritysten keskuudessa. Muutoksia analysoitiin sekä kokonaisuutena että yrityskohtaisesti. Lisäksi tutkittiin, miten kulutuspalveluryhmän sisäiset toimialat olivat selviytyneet finanssikriisistä. Käsiteltävää yritysryhmää analysoitiin tunnuslukuanalyysiä hyödyntäen. Saatujen tulosten mukaan finanssikriisillä ei ollut suurta vaikutusta käsiteltävien yritysten maksuvalmiuteen tai vakavaraisuuteen. Kannattavuuden tunnusluvut sen sijaan heikkenivät merkittävästi koko ryhmän osalta finanssikriisin vaikutuksesta. Yrityskohtaiset erot olivat tutkimuksessa melko suuria. Etenkin mediayhtiöiden tunnusluvut heikkenivät merkittävästi tutkitulla aikavälillä. Mediayhtiöiden huonoon suoriutumiseen liittyy finanssikriisin lisäksi muitakin tekijöitä. Median digitalisoituminen on aiheuttanut useille yrityksille ongelmia liiketoiminnan kannattavuuden ylläpitämisessä. Monet tutkituista yrityksistä ovat kuitenkin pystyneet kääntämään liiketoimintansa kannattavampaan suuntaan vuoden 2013 jälkeen. Johtopäätöksenä voidaankin vetää, että viimeisin finanssikriisi oli vaikutuksiltaan merkittävä ja pitkäkestoinen.

A Business Incubator, Accelerator, or Coworking Space? Case Health Innovation Village at GE

Health Innovation Village at GE is one of the new communities targeted for startup and growth-oriented companies. It has been established at the premises of a multinational conglomerate that will promote networking and growth of startup companies. The concept combines features from traditional business incubators, accelerators, and coworking spaces. This research compares Health Innovation Village to these concepts regarding its goals, target clients, source of income, organization, facilities, management, and success factors. In addition, a new incubator classification model is introduced. On the other hand, Health Innovation Village is examined from its tenants’ perspective and improvements are suggested. The work was implemented as a qualitative case study by interviewing GE staff with connections to Health Innovation Village as well as startup entrepreneurs and employees’ working there. The most evident features of Health Innovation Village correspond to those of business incubators although it is atypical as a non-profit corporate business incubator. Strong network orientation and connections to venture capitalists are common characteristics of these new types of accelerators. The design of the premises conforms to the principles of coworking spaces, but the services provided to the startup companies are considerably more versatile than the services offered by coworking spaces. The advantages of Health Innovation Village are that there are first-class premises and exceptionally good networking possibilities that other types of incubators or accelerators are not able to offer. A conglomerate can also provide multifaceted special knowledge for young firms. In addition, both GE and the startups gained considerable publicity through their cooperation, indeed a characteristic that benefits both parties. Most of the expectations of the entrepreneurs were exceeded. However, communication and the scope of cooperation remain challenges. Micro companies spend their time developing and marketing their products and acquiring financing. Therefore, communication should be as clear as possible and accessible everywhere. The startups would prefer to cooperate significantly more, but few have the time available to assume the responsibility of leadership. The entrepreneurs also expected to have more possibilities for cooperation with GE. Wider collaboration might be accomplished by curation in the same way as it is used in the well-functioning coworking spaces where curators take care of practicalities and promote cooperation. Communication issues could be alleviated if the community had its own Intranet pages where all information could be concentrated. In particular, a common calendar and a room reservation system could be useful. In addition, it could be beneficial to have a section of the Intranet open for both the GE staff and the startups so that those willing to share their knowledge and those having project offers could use it for advertising.

Citrix-terminaalipalvelujen perusteet ja hyödyt yritykselle - esimerkkinä Aurinkomatkat Oy

Tämän insinöörityön lähtökohtana on lähestyä Citrix-tekniikkaa ja sen tuomia hyötyjä ja mahdollisuuksia Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab:n kannalta. Työssä tarkastellaan Citrix-tekniikkaa, joka luo pohjan Citrix-tuotteiden toiminnalle. Keskeisenä aiheena toimii ICA-protokolla, jonka ympärille nivoutuu järjestelmän tehokkuus. Työssä tuodaan esille tyypillisiä Citrix-arkkitehtuurisia ratkaisuja eri etäyhteydenluonti tavoilla. Perustekniikan lisäksi työssä käydään läpi Citrix-tuotteita, joiden kautta selviävät tämän päivän Citrixin tarjoamat palvelut. Jotta ero Windowsin tarjoamien etäyhteysratkaisujen välillä selvenee, on järkevää vertailla Windows-terminaalipalveluita Citrix-terminaalipalveluihin. Lähtökohtaisesti vertailen RDP-protokollaa ICA-protokollaan, jossa selviää ICA:n kyvykkyys monipuolisempiin palveluihin. Aurinkomatkojen suunta on kohti mobiilimpaa ympäristöä, koska matkatoimistojen henkilöstö on jatkuvasti liikkeessä. Tarkastelen ICA-käyttöliittymän käyttöönottoa älypuhelimessa ja tarkastelen muutamia laitevaihtoehtoja. Työn lopussa tutkitaan, kuinka langaton verkko kannattaisi toteuttaa Aurinkomatkojen uudessa ympäristössä tulevaisuutta ajatellen. Citrix-teknologia tuo uusia mahdollisuuksia Aurinkomatkoja ajatellen. ICA-käyttöliittymä tukee lähes kaikkia tämän päivän järjestelmiä. Se istuu hyvin Nokian uusiin älypuhelimiin, toimii hyvin selainpohjaisena ja asentuu kätevästi työkoneisiin sekä kannettaviin. Tarvittaessa yhteyden Citrix-palveluhin saa myös VPN-yhteydellä, josta muutkin sisäverkon palvelut ovat käytettävissä. Citrixin vastaus kustannustehokkuuteen, sen tuomiin mahdollisuuksiin ja käytettävyyteen ilmenee Aurinkomatkoille vasta vuoden tai kahden kuluttua. Tällä hetkellä tärkeimmät sovellukset, kuten käytössä oleva varausjärjestelmä, ovat tuottaneet ongelmia etäohjelmajakeluna. Kun vanha ympäristö saadaan toimimaan Citrixin kautta uudessa ympäristössä, kapenee Aurinkomatkojen hybridi-ympäristö keskitetympään järjestelmään. Tämä tuo aivan uusia mahdollisuuksia Aurinkomatkojen IT-infrastruktuurille. Työ toteutui suurimmaksi osaksi kirjallisuustutkimuksena.

"Ja se joutu lepäämään, ja sit se oli ihan terve." : myöhäisleikki-ikäisen lapsen selviytyminen kivusta ja pelosta sairaalassa

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää myöhäisleikki-ikäisen lapsen selviytymistä kivusta ja pelosta sairaalassa. Opinnäytetyö on osa viisivuotista hanketta Kulttuuri lapsen ja pelon lievittäjänä, jossa ovat mukana Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, HUS -piirin Lasten ja nuorten sairaala sekä Turun yliopiston hoitotieteen laitos. Opinnäytetyön aineisto kerättiin saduttamalla kymmentä myöhäisleikki-ikäistä, 4-6 -vuotiasta lasta sairaalassa. Aineisto koostui sekä saduista että lasten kanssa käydyistä keskusteluista ja tutkijapäiväkir-janomaisista huomioista sadutuksen aikana. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönana-lyysiä. Tutkimustulosten mukaan myöhäisleikki-ikäinen lapsi selviytyy kivusta ja pelosta sairaalassa sekä ulkoisten ja sisäisten voivarojensa että tosiasioiden kieltämisen avulla. Ulkoisiin voimavaroihin lukeutuvat lapsen lähipiiri, lohduttavat elementit, koti sekä rutiinit. Lapsen sisäiset voimavarat muodostuvat toiminnasta, tunteenilmaisuista, myönteisestä asennoitumisesta, omien voimavarojen tunnistamisesta, tiedon halusta ja havaintojen tekemisestä. Lapsi käyttää selviytyäkseen myös tosiasioiden kieltämistä, joka ei ole selviytymiskeino sinänsä, mutta helpottaa lapsen sen hetkistä pahaa oloa. Vaikuttaa siltä, että selviytyäkseen kivusta ja pelosta sairaalassa lapsi tarvitsee läsnäoloa, toimintaa, lohtua, rohkaisua ja tietoa. Lapsen yksilöllisyyden ja sitä kautta tarpeiden erilaisuuden huomioiminen auttaa häntä löytämään omia voimavarojaan selviytyäkseen. Lapsen toipuminen on verrattavissa voimaantumiseen, minkä vuoksi olisi suotavaa tutkia lapsen voimaantumista sairaalaympäristössä. Jatkossa voitaisiin tutkia myös sitä, voisiko sadutus olla yksi lapsen kivun ja pelon lievitysmenetelmä sairaalassa.