Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013

Ympäristön tilan seuranta perustuu lainsäädäntöön. Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä velvoittaa ELY-keskuksia seuraamaan pinta- ja pohjavesien tilaa niin, että vesien tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kuva. Seurantatiedon perusteella tulee voida suunnitella tarvittavia toimenpiteitä vesien tilan parantamiseksi ja arvioida niiden vaikuttavuutta. Uudenmaan pintavesien tilaa on seurattu säännöllisesti 1960-luvulta lähtien. Vesien tilan seurantaan sisältyy kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia muuttujia sekä hydrologista seurantaa. Tässä raportissa esitetään vuosien 2012 ja 2013 vesien tilan seurantatuloksia Uudeltamaalta. Raportissa kuvataan mm. hydrologisia olosuhteita, järvien happitilannetta ja rehevyystasoa, jokien ravinnepitoisuuksia ja niiden mereen kuljettamaa ravinnekuormitusta sekä rannikkovesien vedenlaatua ja kasviplanktonlajistoa. Lisäksi kerrotaan pintavesien ekologisesta luokittelusta. Raportissa on käsitelty vain pientä osaa Uudenmaan ELY-keskuksen vesistöseurantojen tuloksista. Kaikki alueen järvien, jokien ja rannikkovesien vedenlaadun seurantatulokset löytyvät internetistä osoitteesta www.ymparisto.fi/oiva.

Suorituskykymittariston rakentaminen ja kehittämisen haasteet öljyliiketoiminta-alan logistisessa organisaatiossa

Yrityksen oman toiminnan ja tehokkuuden analysointi mittaamalla sen suoritus-kykyä on yritysjohdolle oiva keino saada parempi tietoisuus resurssikäytöstä ja strategian toteutumisesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteinen taloudellisen tiedon seuranta ei itsessään riitä liiketoiminnan kattavassa seuran-nassa. Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa suorituskykymittaristo öljyliiketoiminta-alan logistiseen organisaatioon siten, että mittaristo täyttää organisaation mittaamisen päämäärät mahdollisimman tehokkaasti. Suorituskykymittariston osa-alueet ra-kennettiin kohdeorganisaation kriittisten menestystekijöiden perusteella luotujen näkökulmien avulla. Kohdeorganisaation erityspiirteenä oli toiminta osana toimi-tusketjua, johon kuuluivat öljytuotteiden varastointi ja hallittu logistinen operointi perustuen alan standardeihin. Rakennettu suorituskykymittaristo keskittyi turvalli-suus-, kustannustehokkuus- ja tuotehallintatekijöihin tähtäimenä organisaation strategiset tavoitteet. Tutkimus jakaantui teoria- ja empiriaosuuteen. Teoriaosassa tarkasteltiin suoritus-kyvyn mittaamisen merkitystä, suorituskykymittariston rakentamista ja suoritus-kyvyn mittaamisen keskeisiä haasteita. Empiriaosuudessa kerrottiin kohdeorgani-saation erityispiirteet ja kuvattiin suorituskykymittariston kehittäminen kohdeor-ganisaatiossa. Käytetyn tapaustutkimusmenetelmän avulla nostettiin esiin suori-tuskyvyn mittaamisen haasteita ratkaisuineen. Kohdeorganisaation suorituskyvyn mittaamisesta kerätty tieto päädyttiin koosta-maan kerran kuukaudessa päivitettävälle tuloskortille organisaation controllerin toimesta. Tuloskortin rakentamis- ja kehitystyö toteutettiin kahden vuoden aikana. Sen tärkeimmät mittarit pohjautuivat turvallisuuden, kustannustehokkuuden ja käyttöomaisuuden kriittisiin menestystekijöihin, jotka heijastuivat organisaation strategiasta. Tuloskortista saatiin toimiva työkalu johdon käyttöön. Tutkimuksen jatkokehityskohteiksi jäivät tuloskortin kevyempi kuukausipäivitys ja ennustemit-tareiden kehittäminen strategian seurannan tueksi.

Aikoja entisiä

Suomalainen kansanlaulu.

Valentinin rukous

Soitinnus: lauluääni, orkesteri.

Kaipaava

Kansanlaulu, Suomi.

Verkkotaistelu 2020 : taustatutkimus Maavoimien taistelun kuvat 2020 tutkimukseen

Verkkotaistelu 2020 kirjoitettiin vuonna 2002 ennakoimaan asioita, joita ei ollut tapahtunut. Vuonna 2012 kirja päätettiin kirjoittaa uudelleen lisäämällä ajankohtaista ja ennen muuta reflektoimalla edellisen kanssa. Kybertaistelu 2020 (https://www.doria.fi/handle/10024/103034) on 75-prosenttisesti uutta alkaen otsikosta, mutta vanha rakenne näkyy yhä. Viime vuosina olemme saaneet kuulla ja lukea erilaisista hakkerointitapauksista ja - yrityksistä. Lähes päivittäin ilmenee myös uusia viruksia, joiden avulla pyritään tunkeutumaan niin yritysten kuin yksityishenkilöiden tietojärjestelmiin ja tietokoneisiin tai vain aiheuttamaan mahdollisimman paljon tuhoa ja haittaa. Verkossa on käynnissä koko ajan kaksintaistelu hyökkääjien ja puolustajien välillä. Taistelukenttä 2020-tutkimushankketta käynnistettäessä havaittiin, että samalla tarjoutuu oiva tilaisuus tutkia verkkosotaa myös hieman laajemmin. Tutkimus päätettiin toteuttaa yhtenä Taistelukenttä 2020 tutkimushankkeen toisen vaiheen osatutkimuksista, jossa esitetään erilaisia taistelukenttien kuvia. Tutkimus liittyy hieman väljemmin koko tutkimushankkeeseen kuin toisen vaiheen muut viisi taistelukenttien kuvaa. Verkkotaistelu 2020:ssa tavoitteena oli ennen kaikkea kartoittaa näkemyksiä verkkosodankäynnistä. Eri kurssien opetuksen yhteydessä on havaittu, että oppilaiden on hieman hankala hahmottaa kaikkia informaatiosodankäynnin ja verkkosodankäsitteitä ja niiden liittymistä toisiinsa. Tästä syystä tutkimuksen alussa esitetään katsaus verkkosodan käsitteen kehittymisestä. Verkkosodassa sodankäynnin perimmäinen kohde on tieto. Tästä syystä työssä tuodaan esille myös perusteita tiedosta ja tiedon merkityksestä. Tutkimuksen kahdessa pääluvussa esitetään, miten verkkohyökkäyksiä voitaisiin toteuttaa ja miten niitä vastaan voidaan puolustautua. Johtuen tutkimuksen luonteesta ei artikkeleissa varmastikaan kyetään kattamaan koko aihealuetta. Tämän julkaisun painoarvoa lisää se, että artikkeleiden kirjoittajiksi on saatu arvostettuja siviilipuolen asiantuntijoita ja tutkijoita. Kirjoituksissa esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Toivon, että tämä julkaisu herättää keskustelua ja ajatuksia.

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila 2014

Vuosi 2014 oli poikkeuksellisen lämmin ja hydrologisilta olosuhteiltaan erikoinen. Vuosi oli Suomessa toiseksi lämpimin vuodesta 1900 alkaneen mittaushistorian aikana. Helsingin Kaisaniemessä vuoden keskilämpötila oli 1,4 astetta tavanomaista korkeampi. Talvi oli lyhyt, lauha ja vähäluminen. Kevättulvat jäivätkin väliin monissa etelärannikon vesistöissä. Suurimmat virtaamat jokivesistöissä mitattiin vuoden alussa ja vuoden lopussa. Jokien kuljettamat ainemäärät olivat vuonna 2014 pienempiä kuin muutamana aiempana vuonna hydrologisista oloista johtuen. Järvien happitilanne lopputalvella 2014 oli hyvä aiempiin vuosiin verrattuna johtuen lauhasta talvesta ja lyhyestä jääpeitekaudesta. Kesäaikainen klorofyllipitoisuus oli järvissä keskimäärin suurempi kuin aikaisempina vuosina. Uudenmaan rannikkomerialueella ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Merialue on edelleen rehevöitynyt ja pohjien happitilanne on monin paikoin heikko. Sinilevätilanne oli kesällä 2014 sisävesillä melko rauhallinen. Lounaisilla merialueilla havaittiin poikkeuksellisen voimakkaita sinileväkukintoja. Tässä raportissa on käsitelty vain pientä osaa Uudenmaan ELY-keskuksen vesistöseurantojen tuloksista. Kaikki alueen järvien, jokien ja rannikkovesien veden laadun seurantatulokset löytyvät internetistä osoitteesta: www.ymparisto.fi/oiva Tietopalvelun käyttö on maksutonta, mutta se vaatii rekisteröitymisen. Rekisteristä löytyy mm. vedenlaatutuloksia sekä pohjaeläin- ja kasviplanktontuloksia.