Patient-perceived health-related quality of life during recovery after total hip arthroplasty – a 6-month follow-up study

Potilaiden käsitys terveyteen liittyvästä elämänlaadusta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisenä toipumisaikana – kuuden kuukauden seurantatutkimus Tässä kaksivaiheisessa seurantatutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden käsitystä terveyteen liittyvästä elämänlaadusta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisenä toipumisaikana. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena oli sekä kuvailla potilaiden kokemuksia potilaana olosta, saamastaan hoidosta ja terveyspalveluorganisaatiosta että analysoida aikaisempien tutkimusten perusteella leikkauksen tuloksia potilaan kannalta. Toisessa vaiheessa tarkoituksena oli arvioida potilaiden kokemaa elämänlaatua leikkauksen jälkeen, ja sitä vaikuttivatko primaaritulokset (fyysinen toimintakyky, kipu, ahdistus) tai taloudelliset seuraukset (potilaiden itsensämaksamat kustannukset, palvelujen käyttö) terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdolliset kriittiset ajankohdat tai tekijät, jotka saattavat hidastaa toipumista ja siten huonontaa potilaiden elämänlaatua. Tätä tietoa voidaan käyttää hoitotyössä kun suunnitellaan sopivaa hoitoa ja tukea toipumisajalle. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa primaarileikkaukseen tulevat potilaat (n = 17) kuvailivat teemahaastatteluissa kokemuksiaan kahdesti leikkauksen jälkeen. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Lisäksi 17 tutkimusartikkelista analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla leikkauksen tuloksia potilaalle, tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ja käytetyt tutkimusmetodit. Toisessa vaiheessa primaari- tai revisioleikkaukseen tulevat potilaat (n = 100) arvioivat leikkauksen tuloksia kuuden kuukauden ajan leikkauksen jälkeen: terveyteen liittyvää elämänlaatua, primaarituloksia ja taloudellisia seurauksia. Aineisto kerättiin erilaisilla mittareilla: Sickness Impact Profile, Finnish Version, Stait-Trait Anxiety Inventory, ja Numeric Rating Scale. Lisäksi käytettiin tätä tutkimusta varten tehtyjä kyselylomakkeita: Fyysinen toimintakyky-mittari, Palvelujen käyttö-mittari ja Kustannusmittari. Tutkimuksen toiseen vaiheen tulokset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu parani ja kipu lievittyi leikkauksen jälkeen ja fyysinen toimintakyky lisääntyi toipumisaikana. Positiivisista muutoksista huolimatta potilaat kokivat ahdistusta samassa määrin kuin ennen leikkaustakin. Palvelujen käyttö vaihteli toipumisajan kuluessa ja potilaiden maksamissa kustannuksissa oli suuria vaihteluita. Fyysisen toimintakyvyn lisääntyminen ja kivun lieveneminen paransivat terveyteen liittyvää elämänlaatua. Sen sijaan huonompi elämänlaatu toipumisaikana oli yhteydessä suurempaan palvelujen käyttöön, kun taas kustannuksilla ei ollut yhteyttä elämänlaatuun. Potilaiden ominaispiirteet tulisi ottaa enemmän huomioon suunniteltaessa sopivaa leikkauksenjälkeistä hoitoa ja tukea. Potilaat tarvitsevat yksilöllisiä ohjeita, sillä monet taustatekijät (esim. ikä, sukupuoli, preoperatiivinen kipu, siviilisääty, ja leikkaustyyppi) vaikuttavat toipumiseen.

Kalkkilaastin ajoitusmenetelmä - arvio epäuskottavuudesta vahvistuu

Kirjoitus on vastine Åsa Ringbomin vastineeseen TT-lehdessä 5/2004

Didaktinen matematiikka II

Kirjoitus on vastine Timo Tossavaisen kirjoitukseen TT -lehdessä 3/2004 ja viittaa kirjoittajan omaan artikkeliin TT -lehdessä 2/2004

Wien, Cambridge, Königsberg: filosofisia tapahtumia 1929-1930

Kirjoittaja on Oulun yliopiston aatehistorian professori. Kirjoittajalta on aiemmin julkaistu Tieteessä tapahtuu -lehdessä Wienin piiriä sivuavat artikkelit "Eino Kaila ja tie Wienin piiriin" (TT 2/ 2002), "Kaila ja kahden tunnistamistavan ero" (TT 4/2002), "Realisti Wienin piirin väittelyissä" (TT 7/2002) ja "Positivismin kriitikosta positivistiksi"(TT 8/2002).

Evoluutiopsykologien ja kaksostutkijoiden poliittisista motiiveista

Artikkeli on vastine perinnöllisyystieteilijä Petter Portinin vastineeseen kirjoittajan artikkelista TT -lehdessä 3/2004.

Ihmisapinoiden älykkyys ja testit

Kirjoittaja kiittää Markku Javanaista TT-lehdessä 5/2004 olleesta artikkelista "Gorillan älykkyysosamäärä 70-95" -tieteellinen myytti?

Moraalinen valinta ei selity luonnonvalinnalla

Vastine TT -lehden artikkeliin 1/2004, jossa Heikki Sarjama, J.P. Roos ja Hannu Virtanen kritisoivat kirjoittajan artikkelia TT -lehdessä 8/2003

DNA ja koulukirjat vielä kerran

Kirjoitus on lisäys professorien Olli Halkan ja Veikko Sorsan artikkeleihin TT -lehdessä 2 ja 3/2004.

Siihen aikaan kun DNA lukion biologian kirjoihin tuli

Vastine Olli Halkan kirjoitukseen TT -lehdessä 2/2004

Darwinismista kielitieteessä

Vastine Anna Rotkirchin kirjoitukseen TT 1/2004

Kivikirkkojen ajoittamisen vaikeus

Vastine Henrik Liliuksen arvostelemaan Markus Hiekkasen teokseen Suomen kivikirkot keskiajalla (2003) TT -lehdessä 1/2004.

DNA ja Helsingin geneetikot

Vastine TT -lehden numerossa 8/2003 olleeseen Jani Rydmanin kommenttiin Pekkan Nuortevan Luonnon tutkijassa olleeseen artikkeliin

Se ei edelleenkään pyöri

Vastine Sami Pihlströmin artikkeliin "Heidegger ja suomalainen analyyttinen filosofia" (TT 2/2004)

Taitavaa manipulointia

Vastine Osmo Tammilason kirjoitukseen "Geenit, ympäristö ja käyttäytyminen" TT -lehdessä 1/2004