Reizen door Zweeden en Finland, tot aan de uiterste grenzen van Lapland, in de jaaren 1798 en 1799 : door Joseph Acerbi. Uit het engelsch. ... Eerste deel[-vierde en laatste deel].

Digital reproduction, The National Library of Finland, Centre for Preservation and Digitisation, Mikkeli

Travels through Sweden, Finland, and Lapland, to the North Cape, in the years 1798 and 1799 : by Joseph Acerbi. In two volumes. Illustrated with seventeen elegant engravings. Vol. I[-II].

Vol. I: Portrait of Joseph Acerbi. Painted by P. Violet, engr. by P. W. Tomkins.

Reizen door Zweeden en Finland, tot aan de uiterste grenzen van Lapland, in de jaaren 1798 en 1799 : door Joseph Acerbi. Uit het engelsch. ... Eerste deel[-vierde en laatste deel].

Digital reproduction, The National Library of Finland, Centre for Preservation and Digitisation, Mikkeli

Reizen door Zweeden en Finland, tot aan de uiterste grenzen van Lapland, in de jaaren 1798 en 1799 : door Joseph Acerbi. Uit het engelsch. ... Eerste deel[-vierde en laatste deel].

Digital reproduction, The National Library of Finland, Centre for Preservation and Digitisation, Mikkeli

Suomalaiset tutkijat osana kansainvälistä Pius XI -tutkimusverkostoa

Tutkimushanke: Uskonto, politiikka ja nationalismi : Vatikaanin ulkopolitiikka ja kansalliset jännitteet maailmansotien välisessä Euroopassa.

Tykistön tulenkäytön kehittyminen VI Armeijakunnan taisteluissa jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941

Tässä tutkimuksessa tutkitaan vertailevalla arkistotutkimuksella VI Armeijakunnan tykistön tulenkäytön kehittymistä Korpiselän hyökkäyksessä sekä Tuulosjoen ja Syvärin ylimenohyökkäyksissä 1941. Päätutkimuskysymyksenä on, miten ja miksi hyökkäysten tukeminen epäsuoralla tulella kehittyi jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana? Alatutkimuskysymyksiä ovat, kuinka hyökkäyksiä tuettiin epäsuoralla tulella, miksi hyökkäyksissä käytettiin epäsuoraa tulta keskitetysti ja sijoitettiinko patteristot tulentehon kannalta oikeisiin paikkoihin. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaista aselajien välinen yhteistoiminta oli, lähinnä jalkaväen ja kenttätykistön osalta, huomioitiinko edellisten hyökkäysten toteuttamista ja otettiinko oppia muista taisteluista, lähinnä eri yhtymien alueilla, esimerkiksi keräämällä niistä tietoa hyökkäysvaiheen kuluessa. Tässä tutkielmassa käytetään tärkeimpinä lähteinä Sota-arkistossa olevia sotapäiväkirjoja ja joukko-osastojen esikuntien arkistoja. Julkaistuja kirjoja, muistelmia ja kirjasarjoja (Jatkosodan historia osat 1-3 ja Kenttätykistön historia osat 1 ja 2) käytetään tutkimuksessa pääasiallisesti tukena. Tutkimus on lähinnä kenttätykistötaktinen ja taistelutekninen. Karjalan Armeija hyökkäsi 10.7.1941 VI Armeijakunnan alueella Korpiselkään. VI Armeijakunta jatkoi hyökkäystä kohti Syväriä aina 24.7. saakka, jolloin Karjalan Armeija pysäytti hyökkäyksen Tuulosjoen pohjoispuolelle. 4.9.1941 VI Armeijakunta hyökkäsi Tuulosjoen yli ja jatkoi hyökkäystä Syvärille. Karjalan Armeija tarvitsi sillanpääaseman Syvärin joen eteläpuolelta. Sillanpääasema mahdollisti hyökkäyksen jatkamisen myöhemmässä vaiheessa. Syväri ylitettiin kokonaisuudessaan 5.10. kuluessa ja sillanpääaseman saavuttamisen jälkeen joukot ryhmittyivät puolustukseen. Tutkimuksessa ilmeni, että kenttätykistön käyttö hyökkäyksen tukena kehittyi jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana pääasiallisesti henkilöiden ammattitaidon kehittymisen myötä. Edellisistä hyökkäyksistä otettiin oppia vain armeijakunnan sisällä. VI Armeijakunnan alueella kehitys oli suurta etenkin maalitiedustelun ja ampumatarvikkeiden käytön osalta, mukaan lukien tulenteho. Päämajan joukoilta keräämät sotakokemukset olivat joukkojen käytössä vasta hyökkäysvaiheen jälkeen. Tämä johtui lähinnä hyökkäysvaiheen lyhyestä kestosta.

Ester ja Oskar Parkkinen : Päivälliset Kaivohuoneella 14. VI. 1926 klo 7.30

Ruokalista

VI Porvoon-kilpailu pyöräilyssä 13-14.5.1931

15 x 24 cm

Suomen olympialaispyöräilijöiden ensimäiset valintakilpailut 8.VI.1924

12 x 18 cm

VIII pohjoismaiset ratsastuskisat Helsingissä 16-20. VI. 1937

16 x 24 cm

VIII nordiska ryttartävlingarna i Helsingfors 16-20.VI.1937

16 x 24 cm

Kansanhuoltoministeriön puhelinluettelo 30.VI.1947

17 x 25 cm

Huru kan vi öka kvinnornas intresse för valen?

13 x 20 cm