Key factors in transforming university internationalization into commercial activity in Finland. Case of University of Turku

Globalization, developments in ICT, emergence of knowledge society and other changes have reformed the environment for international higher education during the past few decades. Consequently, higher education sector has moved towards more marketing-oriented system, and universities have started to undertake commercial activities as part of their internationalization. This development has emerged to Finland as well, which forms the basis for this study. The purpose is to examine commercialization in Finnish university landscape and to investigate the ways Finnish university could capitalize its international activities and educational knowledge for export. The research question of the study is: What are the key factors in transforming university internationalization into commercial activity in the Finnish university landscape? The main problem is further divided into three sub-questions: 1) How can a university internationalize; 2) what are the motivational factors behind university internationalization and commercialization; and 3) how can higher education be developed into export services and products? The research was conducted as a qualitative case study of University of Turku. Methods used for gathering and examining data were interviewing and document analysis. Primary data was collected through four individual semi-structured interviews, which were conducted face-to-face. Secondary data that included reports, articles and electronic materials such as university web pages, was used to complement the primary data. The results were analyzed by theming the data into three broader categories of internationalization activities; drivers and motivations and; education export activities. After the data was organized in themes, analysis continued by comparing different parts of data and finding patterns that would explain the phenomenon in Finnish universities. According to the empirical data, University of Turku is currently on the growth state of internationalization with strategies such as internationalization of curriculum, establishment of international research groups, mobility of students and academics, international networking and support services. Commercialization phenomenon is still rather new to the case university, but it has already developed educational products and services for export. The study concludes that university internationalization cannot be directly transformed into commercial activities in the Finnish context, but the universities need to be active in actually creating educational products. The key factors found in this study include: 1) the Finnish government policies behind the current hype of export education; 2) the potential and knowledge capacity of universities for exports; 3) need for additional profits; 4) further internationalization through commercial activities; 5) recognizing and exploiting the specific areas of strength and 6) establishing of cooperative partnerships for better products.

Perinteisen kustannuslaskennan ja toimintolaskennan soveltuvuus ICT-palveluja tuottavassa yrityksessä

Diplomityö tehtiin julkisomisteiseen osakeyhtiöön, joka tuottaa julkiseen terveydenhuoltoon ja kuntien toimintaan liittyviä tieto- ja viestintäteknologian sekä lääketieteellisen tekniikan (ICMT) palveluja. Työn tavoitteena oli rakentaa yritykseen perinteisen kustannuslaskennan ja toimintolaskennan mallit, joita vertaamalla pyrittiin löytämään soveliain kustannuslaskentaratkaisu ICT-alalle. Tätä tavoitetta tuettiin haastattelututkimuksella suomalaisiin ICT-toimialan yrityksiin, heidän käytössään olevista kustannuslaskennan ja hinnoittelun menetelmistä. Teoriaosuudessa esitetään kustannustenlaskenta ja hinnoittelumenetelmiä ja käydään läpi niiden periaatteet sekä soveltuminen ICT-sektorille. Empiirisessä osuudessa kuvataan perinteisen kustannuslaskentamallin rakentaminen sekä toimintolaskentaprojektin eteneminen kohdeyrityksessä. ICT-toimialalle suoritettavan haastattelututkimuksen avulla kartoitetaan suomalaisten kärki ICT-yritysten kustannustenlaskentamenetelmiä ja toimitapoja, sekä käytössä olevia hinnoitteluperiaatteita. Perinteinen kustannuslaskennan menetelmä osoittautui tutkimuksessa soveltuvimmaksi kohdeyrityksen käyttöön. Haastattelututkimuksen tulokset tukivat tätä perinteisen kustannuslaskennan käyttöä. Pääosalla haastatteluun osallistuneista yrityksistä oli käytössään kustannusperustainen laskentajärjestelmä. Yleisin laskentamenetelmä suomalaisissa ICT-alan yhtiöissä oli katetuottolaskenta. Hinnoittelu perustui niin ikään ensisijaisesti tuotekustannusten laskentaan.

Limittelymenetelmän hyödyntäminen verkkovaihtosuuntaajassa: LCL-suotimen mitoitus

Teollisuudessa yleinen trendi on saada entistä tehokkaampia, halvempia, hyötysuhteeltaan parempia ja fyysisiltä mitoiltaan pienempiä sähkökäyttöjä. Luonnollisesti nämä vaatimukset ovat samoja myös taajuusmuuttajilla. Näiden vaatimusten välillä täytyy aina tehdä kompromisseja ja kehittää uusia menetelmiä. Monissa teollisuuden sähkökäytöissä tarvitaan verkkovaihtosuuntaajaa syöttämään tehoa generaattorilta tai jarrutettavalta moottorilta sähköverkkoon. Verkkovaihtosuuntaajassa käytännössä tarvitaan aina LCL-suodin, joka on fyysisesti järjestelmän suurin ja kallein yksittäinen komponentti, ja luonnollisesti suuritehoinen laite vaatii suuren LCL-suotimen. LCL-Suotimen fyysinen koko on kääntäen verrannollinen kytkentätaajuuteen. Tässä diplomityössä esitellään interleaving eli limittelymenetelmä, jonka avulla pystytään kasvattamaan verkkovaihtosuuntaajan ekvivalenttista kytkentätaajuutta ja pienentämään virran värettä sekä kokonaisharmonista säröä. Menetelmästä aiheutuu myös merkittävä haaste, kiertovirrat, joiden suodatusta tutkitaan kahdella eri menetelmällä. Käytetyt suodatustavat ovat LCL-suodin, jossa on lisäksi CM-kuristin ja LCL-suodin, jossa käytetään solujen välistä muuntajaa, ICT:tä. Työ suoritettiin teoriatutkimuksena ja simuloimalla. Tulokset osoittavat, että molemmat suodatustavat voivat toimia todellisessa sovelluksessa. Kuitenkin vain ICT:n omaava suodin on selkeästi vastaavan kokoista kaksitasoista verkkovaihtosuuntaajan suodinta pienempi. Tutkimus osoittaa myös sen, että tutkitussa sovelluskohteessa pelkkä fyysinen suodin ei riitä suodattamaan kiertovirtoja, vaan säätimeen täytyy tehdä myös muutoksia.

ICT-varautumisen analyysi ja kehittäminen julkisen sektorin virastossa

Lainsäädäntö velvoittaa valtionhallintoa huolehtimaan riittävästä ICT-varautumisesta, jotta yhteiskunnan kriittiset toiminnot ovat turvattu normaaliolojen lisäksi normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. ICT-varautumisen vaatimukset on määrätty VAHTI ICT-varautumisen vaatimukset - ohjeessa. ICT-varautuminen on riskienhallintaan perustuvaa toimintaa, joka liittyy keskeisesti organisaation kokonaisturvallisuuteen, tietohallintoon ja yleiseen varautumiseen. Tutkielman teoriakatsauksessa perehdytään riskienhallintaan ja kokonaisturvallisuuteen painottaen ICT-varautumisen kannalta tärkeitä osa-alueita tietoturvallisuutta ja IT-riskienhallintaa. Kohdeorganisaation ICT-varautumisen toimintajärjestelmää varten kartoitetaan ICT-varautumisen viitekehys. Empiirisessä osiossa toteutetaan tapaustutkimuksena kohdeorganisaation ICT-varautumisen nykytilan suppea analyysi ja laaditaan kehittämisehdotelmana toimintamalli ICT-varautumisen organisoimiseksi ja käyttöönottamiseksi. Tutkielman tuotoksena kohdeorganisaatiolla on systemaattinen organisaation eri tasot huomioiva toimintamalli ICT-varautumisen toteuttamiseksi.

New and Emerging Challenges of the ICT-Mediated Health and Well-Being Services

This monograph dissertation looks into the field of ICT-mediated health and well-being services. Through six chapters that extend the work done in the reviewed and published articles, the dissertation focuses on new and emerging technologies, and to impact of their use on the beneficiary; the individual who eventually derives advantage from the services. As the field is currently going through major changes particularly in the OECD countries, the focus is on shortterm developments in the field and the analysis on the long term developments is cursory by nature. The dissertation includes theoretical and empirical elements. Most of the empirical elements are linked to product development and conceptualization performed in the national MyWellbeing project that ended in 2010. In the project, the emphasis was on conceptualization of a personal aid for the beneficiary that could be used for managing information and services in the field of health and well-being services. This work continued the theme of developing individual-centric solutions for the field; a work that started in the InnoElli Senior program in 2006. The nature of this thesis is foremost a conceptual elaboration based on a literature review, illustrated in empirical work performed in different projects. As a theoretical contribution, this dissertation elaborates the role of a mediator, i.e. an intermediary, and it is used as an overarching theme. The role acts as a ‘lens’ through which a number of technology-related phenomena are looked at, pinned down and addressed to a degree. This includes introduction of solutions, ranging from anthropomorphic artefacts to decision support systems that may change the way individuals experience clinical encounters in the near-future. Due to the complex and multiform nature of the field, it is impractical and effectively impossible to cover all aspects that are related to mediation in a single work. Issues such as legislation, financing and privacy are all of equal importance. Consideration of all these issues is beyond the scope of this dissertation and their investigation is left to other work. It follows from this that the investigation on the role is not intended as inclusive one. The role of the mediator is also used to highlight some of the ethical issues related to personal health information management, and to mediating health and well-being related issues on behalf of another individual, such as an elderly relative or a fellow member of a small unit in the armed forces. The dissertation concludes in a summary about the use and functions of the mediator, describing some potential avenues for implementing such support mechanisms to the changing field of ICT-mediated health and well-being services. The conclusions also describe some of the limitations of this dissertation, including remarks on methodology and content.

Handshake ecosystem for Educational Contents between Institutional Repository and OER based Repository

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Open innovation model for a large company in the ICT industry: Case Ericsson LMF

Open innovation paradigm states that the boundaries of the firm have become permeable, allowing knowledge to flow inwards and outwards to accelerate internal innovations and take unused knowledge to the external environment; respectively. The successful implementation of open innovation practices in firms like Procter & Gamble, IBM, and Xerox, among others; suggest that it is a sustainable trend which could provide basis for achieving competitive advantage. However, implementing open innovation could be a complex process which involves several domains of management; and whose term, classification, and practices have not totally been agreed upon. Thus, with many possible ways to address open innovation, the following research question was formulated: How could Ericsson LMF assess which open innovation mode to select depending on the attributes of the project at hand? The research followed the constructive research approach which has the following steps: find a practical relevant problem, obtain general understanding of the topic, innovate the solution, demonstrate the solution works, show theoretical contributions, and examine the scope of applicability of the solution. The research involved three phases of data collection and analysis: Extensive literature review of open innovation, strategy, business model, innovation, and knowledge management; direct observation of the environment of the case company through participative observation; and semi-structured interviews based of six cases involving multiple and heterogeneous open innovation initiatives. Results from the cases suggest that the selection of modes depend on multiple reasons, with a stronger influence of factors related to strategy, business models, and resources gaps. Based on these and others factors found in the literature review and observations; it was possible to construct a model that supports approaching open innovation. The model integrates perspectives from multiple domains of the literature review, observations inside the case company, and factors from the six open innovation cases. It provides steps, guidelines, and tools to approach open innovation and assess the selection of modes. Measuring the impact of open innovation could take years; thus, implementing and testing entirely the model was not possible due time limitation. Nevertheless, it was possible to validate the core elements of the model with empirical data gathered from the cases. In addition to constructing the model, this research contributed to the literature by increasing the understanding of open innovation, providing suggestions to the case company, and proposing future steps.

Biodiesellaitteiston hankintaprosessi

Tämän diplomityön tavoitteena on ollut selvittää opetuskäyttöön tulevan biodiesellaitteis-ton hankintaprosessi sekä toteuttaa laitteiston hankinta ja käyttöönotto. Ensiksi on pereh-dytty Euroopan Unionin ja Suomen kansallisiin uusiutuvien polttoaineiden käytön tavoit-teisiin. Toiseksi on perehdytty julkisten hankintojen hankintaprosessiin ja koulutuskun-tayhtymän hankintamenettelyyn. Tarjousmenettelyn päätteeksi on valittu vaihtoesteröinti-menetelmään perustuva kasvi- tai kalaöljyä raaka-aineena käyttävä biodiesellaitteisto, jonka toimintaan ja tuotantoprosessiin on perehdytty opetuksellisesta näkökulmasta. Työssä on kiinnitetty erityistä huomioita työturvallisuuteen ja biodiesellaitteiston käyttöturvalli-suuteen.

Suorituskyvyn johtaminen ja IT-strategian suuntaaminen; Case: ICT-alan yritys

Yrityksen tietohallintoon kohdistuu tänä päivänä paljon vaatimuksia. Vaatimukset kohdistuvat tietohallinnon merkitykseen liiketoiminnan tukijana ja suorituskyvyn edistäjänä. ICT-toimialan rooli palveluiden tuottajana ja Suomen taloudellisen kas-vun tukijana ovat merkittävät. Tämän diplomityön tavoite on selvittää mikä on tietohallinnon rooli ja merkitys osana yrityksen suorituskykyä ja miten sitä tulisi kehittää. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu yleisistä suorituskyvyn johtamisen malleista, suorituskyvyn joh-tamisen malleista tietohallinnossa sekä IT-strategian suuntaamisen malleista ja suuntaamisen vaikutuksesta yrityksen suorituskykyyn. Tutkimuskysymys on: miten strategian suuntaamista tulisi kehittää jotta tietohallinto pystyisi edistämään yrityk-sen suorituskykyä? Tutkimusstrategia on case-tutkimus ja empiirinen aineisto on hankittu teemahaastatteluilla. Case-tutkimuksen tulosten mukaan strategian suuntaamisen arvioinnin mallin valit-seminen on tärkeää. Strategian suuntaamisen kaikki näkökulmat tulee ottaa huomi-oon. Esimerkiksi osaaminen, kommunikaatio, kumppanuudet ja ihmisten käyttäy-tyminen saattavat jäädä ns. kovien näkökulmien varjoon. Strategian suuntaamisessa tulee kiinnittää huomiota suuntaamiseen kaikilla organisaatiotasoilla. Toiminnalli-sen tason merkitys tulee myös huomioida. Strategian suuntaamista kehitettäessä tulee arvioinnissa ottaa huomioon eri liiketoimintayksiköiden arvioinnit, koska ne saattavat poiketa vahvasti toisistaan ja siten vääristää kehittämiskohteiden valitse-mista.

Johtamisen, kommunikaation ja organisaation oikeudenmukaisuuden vaikutus sitoutumiseen ICT-alan organisaatiossa ja sitouttamisen keinot

Organisaatioon sitoutuminen on organisaation kannalta kriittinen ilmiö. Sen nähdään vähentävän henkilöstön vaihtuvuutta ja aineettoman pääoman katoa organisaatiosta. Tässä työssä tutkittiin erään valtionhallinnon laitoksen henkilöstön organisaatioon sitoutumisen tasoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa organisaatioon sitoutumista tarkasteltiin johtamisen, kommunikaation ja organisaation oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kaikkia tutkittavia tekijöitä tarkasteltiin sekä globaalista, että lokaalista näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin ainoastaan globaalin tason vaikuttajilla olevan merkittävä vaikutus organisaatioon sitoutumisessa, ainoana poikkeuksena lokaali oikeudenmukaisuus. Organisaatioon sitoutumisen havaittiin perustuvan sitoutumisen tunneperäiseen elementtiin, velvollisuudentunnon ja jatkuvuusperäisen komponentin jäädessä heikommiksi. Merkittävä havainto oli tutkimuksissa havaittujen demografisten vaikuttajien korreloivan joko ainoastaan heikosti tai ei lainkaan organisaatioon sitoutumiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kriittisten asiantuntijoiden ja perusasiantuntijoiden sitoutumisen eroja. Kriittisten asiantuntijoiden havaittiin olevan heikommin sitoutuneita ja sitoutumisen tekijöiden globaalin tason vaikutuksen olevan merkittävästi vahvempi heihin, kuin perusasiantuntijoihin. Perusasiantuntijoiden havaittiin kiinnittyvän lokaaleihin tekijöihin, joilla on heikompi, tai ei juurikaan vaikutusta organisaatioon sitoutumiseen. Vaikuttavimmiksi organisaatioon sitoutumista vahvistaviksi tekijöiksi tunnistettiin johtamisen ja kommunikaation laadukkuus, ja organisaation osoittama oikeudenmukaisuus.

Learning information technology business in a changing industry landscape. Introducing Team Entrepreneurship in Renewing Bachelor Education in Renewing Bachelor Education in Information

Speed, uncertainty and complexity are increasing in the business world all the time. When knowledge and skills become quickly irrelevant, new challenges are set for information technology (IT) education. Meta-learning skills – learning how to learn rapidly - and innovation skills have become more essential than single technologies or other specific issues. The drastic changes in the information and communications technology (ICT) sector have caused a need to reconsider how IT Bachelor education in Universities of Applied Sciences should be organized and employed to cope with the change. The objective of the study was to evaluate how a new approach to IT Bachelor education, the ICT entrepreneurship study path (ICT-ESP) fits IT Bachelor education in a Finnish University of Applied Sciences. This kind of educational arrangement has not been employed elsewhere in the context of IT Bachelor education. The study presents the results of a four-year period during which IT Bachelor education was renewed in a Finnish University of Applied Sciences. The learning environment was organized into an ICT-ESP based on Nonaka’s knowledge theory and Kolb’s experiental learning. The IT students who studied in the ICT-ESP established a cooperative and learned ICT by running their cooperative at the University of Applied Sciences. The students (called team entrepreneurs) studied by reading theory in books and other sources of explicit information, doing projects for their customers, and reflecting in training sessions on what was learnt by doing and by studying the literature. Action research was used as the research strategy in this study. Empirical data was collected via theme-based interviews, direct observation, and participative observation. Grounded theory method was utilized in the data analysis and the theoretical sampling was used to guide the data collection. The context of the University of Applied Sciences provided a good basis for fostering team entrepreneurship. However, the results showed that the employment of the ICT-ESP did not fit into the IT Bachelor education well enough. The ICT-ESP was cognitively too tough for the team entrepreneurs because they had two different set of rules to follow in their studies. The conventional courses engaged lot of energy which should have been spent for professional development in the ICT-ESP. The amount of competencies needed in the ICT-ESP for professional development was greater than those needed for any other ways of studying. The team entrepreneurs needed to develop skills in ICT, leadership and self-leadership, team development and entrepreneurship skills. The entrepreneurship skills included skills on marketing and sales, brand development, productization, and business administration. Considering the three-year time the team entrepreneurs spent in the ICT-ESP, the challenges were remarkable. Changes to the organization of IT Bachelor education are also suggested in the study. At first, it should be admitted that the ICT-ESP produces IT Bachelors with a different set of competencies compared to the conventional way of educating IT Bachelors. Secondly, the number of courses on general topics in mathematics, physics, and languages for team entrepreneurs studying in the ICTESP should be reconsidered and the conventional course-based teaching of the topics should be reorganized to support the team coaching process of the team entrepreneurs with their practiceoriented projects. Third, the upcoming team entrepreneurs should be equipped with relevant information about the ICT-ESP and what it would require in practice to study as a team entrepreneur. Finally, the upcoming team entrepreneurs should be carefully selected before they start in the ICT-ESP to have a possibility to eliminate solo players and those who have a too romantic view of being a team entrepreneur. The results gained in the study provided answers to the original research questions and the objectives of the study were met. Even though the IT degree programme was terminated during the research process, the amount of qualitative data gathered made it possible to justify the interpretations done.

Ei-henkilöityvän organisatorisen luottamuksen merkitys YT-neuvotteluja läpikäyvän kuntaomisteisen ICT-palveluyhtiön toiminnassa

Tutkimuksessa tarkasteltiin mikä on ei-henkilöityvän organisatorisen luottamuksen merkitys yrityksen toiminnassa ja voidaanko ei-henkilöityvää organisatorista luottamusta jälleenrakentaa ja kehittää yrityksessä, joka parhaillaan käy YT-neuvotteluita. Tutkimusongelmaa lähestyttiin ei-henkilöityvän organisatorisen luottamuksen viitekehyksen kautta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena kuntaomisteisessa ICT-palveluyhtiössä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelukyselylomakkeella ja vastaukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella yrityksen henkilöstön kokemalla ei-henkilöityvällä organisatorisella luottamuksella yritystä kohtaan on yhteys työntekijöiden työmotivaation, työtehokkuuteen ja sitoutumiseen ja vaikutus yrityksen toimintaan. Luottamuksen jälleenrakentaminen ja kehittäminen organisaatiossa edellyttävät toimenpiteitä yrityksen johdolta.

Företagsamhet i skola och utbildning : lärares tankar om förutsättningarna att nå målen i temaområdet Deltagande, demokrati och entreprenörskap

Developing students’ enterprise and proactive approaches to life have been goals of Finnish public education since its introduction. Still, education in Finland today is criticized for not reaching these goals and for overlooking the development of students’ enterprise. The role of enterprise education is ambivalent. On the one hand, enterprise education is advocated as the solution to many of the alleged problems in public education; on the other hand, the pedagogical ideas that enterprise education builds on appear to coincide with the contemporary understanding of “good education.” The thesis discusses what sets enterprise education apart from other types of education and teaching. Notably, the pedagogical foundations for enterprise education are not necessarily solid or sufficiently explored. Thus, the overall aim of the thesis is to explore the conditions for developing enterprise in education. Sloyd, as a school subject that promotes handicraft-based education, has long been attributed as having the potential to develop students’ character and person; similarly, it is also identified as being well suited for developing student enterprise. Enterprise education is not specific to sloyd, however. In fact, developing enterprise is a cross-curricular goal for basic education. In a subject-focused educational structure and culture, the development of an enterprising mindset in students is a common concern for all teachers. Thus, an understanding of the conditions for enterprise education must not be limited to one school subject; rather, the nature of the phenomenon requires a cross-curricular approach. Altogether, the conditions for enterprise education appear to be in need of further research. In addition to a subject-focused structure, other influencing factors that are mentioned in discussions on enterprise education include the need for a more enterprising working culture in school. Importantly, another key factor is the individual teacher’s pedagogical philosophy, which constitutes the frame of reference that informs how he or she understands and interprets his or her profession. Notably, the conditions for enterprise education are poor unless a teacher’s pedagogical philosophy emphasizes a focus on enterprise. The empirical research uses a hermeneutical approach and focuses on exploring teachers’ views on the conditions for reaching the national goals related to students’ enterprise. The interview study was conducted among class and subject teachers around Swedish-speaking Finland. The study shows that teachers view themselves as the most important factor for a focus on enterprise. Teachers have also identified a vast number of contextual factors that influence, support, or counteract a focus on enterprise. Structure, culture, resources, and curriculum, as well as numerous societal factors, all interact to affect the conditions for enterprise education. The prevailing culture of subject focus poses a challenge to enterprise education. At the same time, however, a focus on enterprise can be seen as a natural tendency in grades one to six. Indeed, teachers of all grade levels interpret the development of a proactive approach to life as one of education’s core values. Altogether, the thesis offers a deepened and nuanced understanding of the conditions for enterprise education. While the public education system in Finland seems to have some favourable basic conditions for enterprise education, multifaceted challenges must be faced if the national goals related to enterprise are to be reached.

ICT - Tietojärjestelmäympäristön siirto

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tietojärjestelmäympäristön siirtoprojektin toteutukseen liittyviä ongelmia ja etsiä niihin ratkaisuja. Tutkimuksen lopputuloksen perusteella on tarkoitus tehdä ehdotus tietojärjestelmäympäristön siirtoprojektin mahdollisesta prosessikuvauksesta. Kunnollisen prosessikuvauksen avulla tietojärjestelmäympäristön siirtoprojektin toteutus helpottuu huomattavasti, koska on olemassa selkeät ohjeet siitä, mitä kaikkea on otettava huomioon siirtoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Asiakkaan vaatimukset ovat oleelliset tässä työssä, joten tässä työssä prosessikuvaus suunnitellaan eri osapuolten näkökulmasta, joita tässä työssä ovat sekä Hallinnon tietotekniikkakeskus (Haltik) että sen asiakkaat.