Förteckning öfver böcker, hvilka komma att försäljas å Auktionskammaren i Helsingfors den [ ] 1847

Imprimatur: G. Rein.

”Darwinin bulldoggi” - Thomas Huxley evoluutioteorian puolustajana 1859–1863

Tämän tutkielman tarkoitus on tuoda esiin Thomas Huxleyn merkitys evoluutioteorian leviämiselle ja yleiselle hyväksynnälle vuosien 1859–1863 aikana. Pääasiallisina alkuperäislähteinä käytän sekä Darwinin että Huxleyn kirjeenvaihtoa sekä lukuisia lehtiartikkeleita. Työni ensimmäisessä luvussa käsittelen miten Huxley toimi ”Darwinin Bulldoggina” evoluutioteorian julkaisun jälkeen. Tuon esiin, miten Huxley puolusti lehtiarvosteluillaan Darwinin Lajien synty -teosta ja miten Huxley toimi Darwinin puolestapuhujana Oxfordin debattina tunnetussa väittelyssä kesäkuussa 1860. Huxley kirjoitti Darwinin Lajien synnystä useita lehtiarvosteluja pian sen julkaisun jälkeen. Näillä arvosteluilla Huxley toi teorialle uskottavuutta ja tunnettavuutta ja lisäsi keskustelua aiheesta. Oxfordin debatti muistetaan Huxleyn ja Oxfordin piispa Samuel Wilberforcen kohtaamisena. Tämä debatti toi entisestään evoluutioteorialle julkisuutta ja viimeistään laajensi kiistan tiedepiirien ulkopuolelle, kun vaikutusvaltainen piispa osallistui väittelyyn. Työn toisessa luvussa käsittelen Huxleyn panosta itsenäisenä tiedemiehenä evoluutioteorian eteenpäinviemisessä. Tuon esiin, miten Huxleyn kiistat Richard Owenin kanssa vaikuttivat evoluutioteorian hyväksymiseen, ja mikä oli Evidence as to Man’s Place in Nature -teoksen merkitys evoluutioteorialle. Owenin ja Huxleyn välille kehkeytyi vuosikausia kestänyt julkinen kiista apinan aivojen anatomiasta. Lopulta Huxley todisti Owenin olleen väärässä, ja se oli kova kolaus Owenin uralle. Lisäksi kiista toi evoluutioteorialle lisää uskottavuutta, sillä Huxley lopulta todisti ihmisten ja apinoiden aivojen samankaltaisuuden. Hän toi nämä samankaltaisuudet selkeästi esiin teoksessaan Evidence as to Man’s Place in Nature vuonna 1863. Tässä teoksessa Huxley siis esitti ensimmäisiä todisteita evoluutioteoriasta. Se oli myös ensimmäinen teos mikä käsitteli ihmisen suhdetta evoluutioteoriaan, sillä Darwin oli vältellyt tätä aihetta Lajien synnyssä. Näillä keinoin Huxley siis toi evoluutioteorialle runsaasti lisää julkisuutta, ja esitti jo ensimmäisiä todisteita teorian paikkansapitävyydestä. Tutkimuksen perusteella on selvää, että Huxleyllä oli merkittävä rooli evoluutioteorian hyväksynnässä.

”The Best is Yet to Be” – Ensimmäisen maailmansodan perustelu ja tarkoitus pastori William Edward Sellersin teoksissa (1915, 1917)

Tutkielma tarkastelee millä tavoin pastori William Edward Sellers perustelee ensimmäistä maailmansotaa kahdessa sodan aikana julkaisemassa teoksessaan. Sellersin tekstit selventävät Britannian nonkomformististen kirkkojen kantaa sotaan. Lisäksi ne toimivat esimerkkinä siitä minkälaisten teemojen ympärillä keskustelua käytiin sodan ajan Britannian kotirintamalla. Tutkielma perustuu Sellersin teoksiin With our Fighting Men (1915) ja With our Heroes in Khaki (1917). Sellersin teokset ovat monin tavoin konventionaalisia käsitellessään sotaa ja sen tapahtumia, hänen teoksistaan on kuitenkin löydettävissä selkeä tarkoitus. Sellersin teosten sanoma on, että sota oli traaginen tapahtuma, jolla oli tärkeä tarkoitus. Sota oli Jumalan tahto ja kristillisen maailman puolustamista. Sodan perustelu ja tarkoituksellisuus nivoutuvat Sellersillä muutoksen ajatukseen. Hänen mukaansa sodassa keskeistä oli sotilaiden laajamittainen kristillinen herääminen ja sen seuraukset. Sota loi uudenlaisia ”oikeita” ja parempia kristittyjä ja uudisti myös kristinuskoa ekumenian kautta. Sodassa tapahtuvat muutokset olivat Sellersin mukaan edellytys sodan voittamiselle, mutta myös tie uuteen maailmaan. Miehen ja uskon uudistuminen oli tärkeää ja tulisi Sellersin mukaan muokkaamaan sodan kautta koko Britannian yhteiskuntaa. Sota oli osa Jumalan suunnitelmaa ja keino Britannian uskonnolliseen uudistumiseen. Sodassa kaatuneet sotilaat olivat välttämätön uhraus tämän uuden maailman puolesta. Tutkielmassa tulee esille, kuinka Sellersin tekstit perustelevat sotaa luoden sille uskonnollisia, fatalistisia ja apokalyptisiä merkityksiä. Tutkielma vahvistaa väitettä konservatiivisten kristillisten tahojen patrioottisesta tematiikasta ja nonkomformistien toiveista laajan uskonnollisen heräämisen suhteen. Se toimii esimerkkinä siitä, millä tavoin konservatiiviset kristilliset tahot toivoivat sodan tuovan muutoksen modernisoituvaan ja maallistuvaan Britanniaan.