Terveystiedon tietoportaalin ja sähköisen palvelun käytettävyystestaus

Tässä työssä arvioidaan terveydenhuollon sähköisten palveluiden käytettävyyttä. Tavoitteena on selvittää kuinka Hyvis.fi tyyppisen sivuston käytettävyyttä voidaan parantaa käyttäjän näkökulmasta. Käytännön työnä suoritettiin heuristinen arvio Hyvis.fi sivustolle ja sen kilpailijoiden ratkaisuille. Näin pyrittiin selvittämään syitä miksi Hyvis.fi sivuston käytettävyys ei ole yhtä hyvä kuin kilpailijoilla. Tuloksista selvisi, että todennäköisin syy on monimutkainen ja epälooginen dialogi käyttäjän kanssa. Sivuston rakenne ei ole yhtä yksinkertainen ja yhdenmukainen, kuin muissa testatuissa sivustoissa. Jatkossa on tehtävä käytettävyystestausta selvittääkseen, mitkä toiminnot ovat eniten ja vähiten käytettyjä. Eniten käytetyt toiminnot on tuotava paremmin esille käyttäjille ja vähiten käytetyt piilottaa tai poistaa täysin. Hyvis.fi sivuston tapauksessa huono dialogi vaikuttaa niin vakavalta ongelma, että muut käytettävyysongelmat johtuvat osittain siitä.

Elinkautisvankien sosiaaliset verkostot, sosiaalinen tuki ja elämänhallinta

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida elinkautisvankien sosiaalisia verkostoja, sosiaalista tukea ja elämänhallinnan eli koherenssin tunnetta vankilaympäristössä. Tarkoituksena oli kartoittaen ja kuvaillen tutkia kyseisten tekijöiden sisältöjä ja merkityksiä tutkittavien subjektiivisesta näkökulmasta käsin. Toisaalta myös sosiaalisten verkostojen, sosiaalisen tuen ja koherenssin tunteen mahdollisien yhteyksien tutkiminen kuului tutkimuksen päätavoitteisiin. Tutkimusstrategialtaan kyseessä oli monitapaustutkimus. Tutkimuksen kolmentoista (N = 13) tapauksen eli osanottajan sosiaalisia verkostoja tutkittiin Klefbeckin työryhmän kehittämällä verkostokartalla. Sosiaalista tukea lähestyttiin sen itsenäisen merkityksen ohella myös Weissin sosiaalisen yhteisyyden näkökulmasta Social Provision Scale-mittaria käyttäen. Tutkittavien elämänhallinnan tunnetta mitattiin Antonovskyn 13-osaisella koherenssin tunteen mittarilla. Tutkimukseen sisältyi myös erityisesti tutkittavien verkostokartan ympärille rakentuva teemahaastattelu. Tässä tutkimuksessa siis käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Laadullisen tutkimusosion analyysi toteutettiin lähinnä kvantifioinnilla sekä teemoittelulla ja määrällisessä osiossa hyödynnettiin tilastollisia analyysejä SPSS-ohjelmaa käyttäen. Tutkimustulokset osoittivat tutkittavien olleen heterogeeninen joukko, mutta kaiken kaikkiaan heidän sosiaaliset verkostonsa olivat pieniä. Sosiaalisen tuen ja koherenssin tunteen suhteen noin puolella tutkittavista meni hyvin ja toisella puolella huonommin. Tutkimustulokset tukivat osittain tutkimushypoteesia sosiaalisten verkostojen yhteydestä sosiaaliseen tukeen, johon myös tutkittavien koherenssin tunne oli yhteydessä. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärryksen lisääminen tärkeästä aihealueesta ja tutkimus tuottikin arvokasta tietoa sekä yksilönäkökulmasta että koko yhteiskunnan kannalta. Laajemmilla otannoilla suoritettavat tämän aihealueen lisätutkimukset ovat kuitenkin tarpeellisia.

Ydinvoimalaitosten merivesipumput

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan ydinvoimalaitosten jäähdytyspiirien merivesipumppuja. Merivesipumput tuottavat voimalaitoksen lauhduttimen jäähdytykseen vaaditun virtauksen. Työn tavoitteena on luoda kokonaiskuva ydinvoimalaitosten merivesipumpuista sekä ydinvoimalaitoksen jäähdytyspiiristä. Työssä esitellään pumppujen yleisimmät toiminta-arvot sekä dimensiottomat tunnusluvut. Ydinvoimalaitoksen jäähdytyspiirin rakenne sekä lauhdutin käsitellään yleisellä tasolla. Työssä selvitetään ydinvoimalaitoksen merivesipumpuiksi soveltuvia pumpputyyppejä kirjallisuuden perusteella sekä esitellään tunnettujen pumppuvalmistajien ydinvoimalaitosten merivesipumpuiksi tarjoamia pumppumalleja. Suomen ydinvoimalaitosten merivesipumppuihin tutustutaan julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. Työssä esitetään myös laskelmia yleisesti saatavilla olevien toiminta-arvojen sekä arvioitujen arvojen perusteella.

Simulation model of wind turbine gearbox and lubrication system

As increasing efficiency of a wind turbine gearbox, more power can be transferred from rotor blades to generator and less power is used to cause wear and heating in the gearbox. By using a simulation model, behavior of the gearbox can be studied before creating expensive prototypes. The objective of the thesis is to model a wind turbine gearbox and its lubrication system to study power losses and heat transfer inside the gearbox and to study the simulation methods of the used software. Software used to create the simulation model is Siemens LMS Imagine.Lab AMESim, which can be used to create one-dimensional mechatronic system simulation models from different fields of engineering. When combining components from different libraries it is possible to create a simulation model, which includes mechanical, thermal and hydraulic models of the gearbox. Results for mechanical, thermal, and hydraulic simulations are presented in the thesis. Due to the large scale of the wind turbine gearbox and the amount of power transmitted, power loss calculations from AMESim software are inaccurate and power losses are modelled as constant efficiency for each gear mesh. Starting values for simulation in thermal and hydraulic simulations were chosen from test measurements and from empirical study as compact and complex design of gearbox prevents accurate test measurements. In further studies to increase the accuracy of the simulation model, components used for power loss calculations needs to be modified and values for unknown variables are needed to be solved through accurate test measurements.

Tuotteistettu palvelu toimintolaskentajärjestelmän käyttöönottoon

Diplomityön tavoitteena oli kehittää tuotteistettu palvelu toimintolaskentajärjestelmän käyttöönottoon. Käyttöönotolla tarkoitettiin tässä työssä laskennan käyttöönottoa, eli laskentamallin rakentamista toimintolaskentajärjestelmään. Työ tehtiin Solenovo Oy:n toimeksiannosta ja tutkimusmenetelmänä käytettiin toimintatutkimusta. Työ koostuu teoreettisesta viitekehyksestä ja empiirisestä osuudesta. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu kolmesta eri aihepiiriä käsittelevästä luvusta. Ensimmäinen käsittelee toimintolaskentaa ja erityisesti sen vahvuuksia, heikkouksia, käyttöönottoa, sekä eroja ja yhtäläisyyksiä verrattuna perinteiseen kustannuslaskentaan. Seuraavana käsitellään palveluita ja niiden kehittämistä. Palvelun kehittämismenetelmistä käsitellään tähän työhön valittu menetelmä service blueprint, sen rakenne ja kehittäminen. Kolmas teoreettisen viitekehyksen osa-alue on palveluiden tuotteistaminen, mikä tarkentui tässä työssä erityisesti asiantuntijapalveluiden tuotteistamiseen. Työn päätuloksena saavutettiin työn tärkein tavoite, eli kehitettiin tuotteistettu palvelu toimintolaskentajärjestelmän käyttöönottoon. Palvelu kehitettiin service blueprint-menetelmää hyödyntäen ja tuotteistettiin soveltuvilta osin. Koska kyseessä oli täysin uusi palvelu, tuotteistaminen painottui tuotteistamisen suunnitteluun ja sisäiseen tuotteistamiseen. Työn aikana määriteltiin palvelun vaatimukset ja sisältö modulointia hyödyntäen, ohjeistus palvelun toteutusta varten, arvioitiin palvelun eri vaiheisiin sisältyviä riskejä ja haasteita, sekä määriteltiin palvelun jatkokehitystarpeet.

IT-toimittajan valinta pk-yrityksissä

Työssä tutkitaan pk-yritysten IT-toimittajan valintaan liittyviä tekijöitä. Tutkimuksella on kolme tavoitetta, jotka ovat tutkia tekijöitä, jotka liittyvät pk-yrityksen IT-toimittajan valintaan, mitkä tekijät ovat tärkeimmät IT-toimittajan valinnassa ja kuinka valinta IT-toimittajasta tehdään. Työ on tapaustutkimus, joka koostuu teoreettisesta kirjallisuusselvityksestä ja empiirisestä tapaustutkimuksesta. Empiirisen aineiston hankintaan on käytetty kvalitatiivista menetelmää. Tutkimustavoitteiden saavuttamiseksi suoritettiin kymmenen teemahaastattelua tutkimukseen mukaan valittujen kymmenen pk-yritysten kanssa. Haastattelut analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä, jossa käytettiin kirjallisuusselvityksen pohjalta valittuja kuutta eri näkökulmaa. Näkökulmiksi valittiin ostokäyttäytyminen, liiketoimintahyödyt, organisaation vaikutus, IT-toimittajasta koettu arvo, yrityksen IT-valmiudet ja IT-toimittajan ominaisuudet. Tutkimuksen perusteella IT-toimittajan valintaan liittyviä tekijöitä ovat yrityksen toimiala, ikä ja koko; organisaation resurssit, rakenne ja IT-osaaminen; IT-toimittajan tarjooma, ominaisuudet ja myyntitaidot; henkilökohtaiset suhteet, kuulopuheet ja sattumat. Tärkeimmiksi tekijöiksi IT-toimittajan valinnassa nousivat toimittajan nopeus reagoida asiakkaan tarpeisiin ja toimittajan luotettavuus. IT-toimittajat valitaan pk-yrityksissä vaihtelevasti joko kilpailuttamalla, tuttavuussuhteen, kuulopuheen tai tuntuman perusteella. IT-toimittajan valinnan tärkeys tulee korostumaan tulevaisuudessa pk-yrityksissä, jotka tulevat kukin toimialakohtaisesti kohtaamaan digitalisaation tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Pk-yritysten tulisi keskittyä löytämään IT-toimittaja, joka auttaa heitä tulevaisuudessa kehittämään IT:tä yhä enemmän tukemaan heidän liiketoimintaa ja luomaan uusia mahdollisuuksia.

Prodrug strategies of antiviral nucleotides: Studies on enzymatically and thermally removable phosphate protecting groups

Antiviral nucleosides are compounds that are used against viruses, such as human immunodeficiency virus (HIV) and hepatitis C virus (HCV). To act as therapeutic agent, the antiviral nucleoside needs to be phosphorylated to nucleotide in the body in three consecutive phosphorylation steps by cellular or viral enzymes. The first phosphorylation to the nucleoside monophosphate is often inefficient and leads to poor antiviral activity. The antiviral efficacy can be improved by applying a prodrug strategy and delivering the antiviral nucleoside directly as its monophosphate. In prodrug strategies of antiviral nucleotides, the negative charges on the phosphate moiety are temporarily masked with protecting groups. Once inside the cell, the protecting groups are removed by enzymatic or chemical processes. Many prodrug strategies apply biodegradable protecting groups, the removal of which is triggered by esterase enzymes. Several studies have, however, demonstrated that the removal rate of the second and subsequent esterase labile protecting groups significantly slows down after the first protecting group is removed due to the negative charge on the phosphodiester intermediate, which disturbs the catalytic site of the enzyme. In this thesis, esterase labile protecting group strategies where the issue of retardation could be avoided were studied. Prodrug candidates of antiviral nucleotides were synthesized and kinetic studies on the chemical and enzymatic stability were carried out. In the synthesized compounds, the second protecting group is cleaved from the monophosphate some other mechanism than esterase triggered activation or the structure of prodrug requires only one protecting group. In addition, esterase labile protecting group which is additionally thermally removable was studied. This protecting group was cleaved from oligomeric phosphodiesters both enzymatically and thermally and seems most attractive of the studied phosphate protecting groups. However, the rate of the thermal removal still is too slow to allow efficient protection of longer oligonucleotides and needs optimization. Key words: antiviral, nucleotide, prodrug, protecting group, biodegradable

Vihreän IT:n menetelmiä ja niiden vaikutukset ympäristölle ja yrityksille

Vihreä IT on informaatioteknologia-alan suuntaus, jonka tarkoituksena on muokata informaatioteknologian eri osa-alueita mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaviksi. Tässä tutkielmassa käydään läpi muutamia suurimpia vihreän IT:n osa-alueita liittyen energiankulutukseen ja laitteiden elinkaareen. Parannukset näissä alueissa eivät edesauta pelkästään ympäristön hyvinvointia, vaan ne tarjoavat esimerkiksi yrityksille mahdollisuuden taloudelliseen hyötyyn. Suuret datakeskukset aiheuttavat suuren osan informaatioteknologia-alan energiantarpeesta. Suunnittelemalla datakeskusten rakenne järkevästi ja uudistamalla vanhaa laitteistoa saadaan aikaan energiansäästöä. Uuden sukupolven serverit kuluttavat vähemmän energiaa kuin edeltäjänsä ja ovat tehokkaampia, eikä niiden huoltoon ja ylläpitoon kulu ylimääräisiä resursseja. Pilvipalveluiden yleistyminen on johtanut siihen, että yritysten ei välttämättä enää edes tarvitse investoida omiin datakeskuksiin tai servereihin, sillä kaikki tarvittavat palvelut saadaan pilvipalveluiden tarjoajilta tarvittaessa. Erilaisten laitteiden elinkaari koostuu yleensä aina seuraavista vaiheista: suunnittelu, valmistus, kuljetus, käyttö sekä kierrätys tai hävittäminen. Jokainen näistä vaiheista aiheuttaa omanlaistaan kuormitusta ympäristölle. Suurimman osuuden luo kuitenkin laitteiden käytöstä aiheutuva valtava energiantarve. Jokaiseen elinkaaren vaiheeseen voidaan tehdä parannuksia, joiden avulla laitteesta saadaan mahdollisimman ympäristöystävällinen sen koko elinaikansa ajaksi. Ympäristöhyötyjen lisäksi vihreästä IT:stä hyötyvät myös yritykset. Yritysten IT-laitteiston uusiminen ja monet energiansäästösovellukset esimerkiksi tietokoneissa tuovat suuren säästön vuosittaisiin sähkökuluihin. Yritykset voivat halutessaan luoda erillisen vihreän IT:n strategian, jonka perusteella omia toimintoja aletaan muuttaa ympäristöystävällisemmiksi. Jos tämä tehdään oikein ja vihreät tavoitteet saavutetaan, voi yritys saada tästä huomattavaa etua markkinointiinsa ja tavoittaa näin uusia asiakkaita.

Maisterikurssin opiskelijoiden käsityksiä johtamisen opiskelusta maisterikurssilla

Tutkielmassa selvitettiin sotatieteiden maisterikurssi 4 johtamisen opiskelijoiden käsityksiä johtamisen syventävien opintojen opiskelusta. Ilmiötä tarkasteltiin vakituiseen upseerin virkaan opiskelevien oppilasupseerien näkökulmasta. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli kuvata miten opinnot tukevat johtajana kehittymistä sekä tuoda esille niitä opintojaksoilla käytettyjä oppimismenetelmiä, jotka opiskelijat näkevät tehokkaimmiksi oppimisen ja johtajana kehittymisen kannalta. Lisäksi kuvattiin opiskelijoiden käsityksiä siitä, miten opinnot vastaavat työelämän tarpeita. Työn tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden käsityksiin perustuvia havaintoja ja tuottaa kehitysideoita johtamisen opinnoista. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli: Millaisia ovat maisteriopiskelijoiden käsitykset johtamisen pääaineopinnoista? Pääkysymykseen haettiin vastausta seuraavien alatutkimuskysymysten avulla: 1) Miten opinnot tukevat johtajana kehittymistä? 2) Millaiset oppimismenetelmät opiskelijat näkevät tehokkaimmiksi? 3) Kuinka opiskelijat kokevat opintojen vastaavan työelämän tarpeita? Tutkimus koostui empiirisestä kyselytutkimuksesta sekä sitä tukevasta teoreettisesta osasta. Teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin johtamisen ja oppimisen takana vaikuttavia teorioita sekä johtamisen syventävien opintojen teoreettista oppimisympäristöä. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tarkasteltiin aihetta johtamisen opiskelijoiden käsitysten kautta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenografisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat johtamisen syventäviä opintoja suorittavat sotatieteiden maisterikurssin 4 maasotalinjan oppilasupseerit. Kyselyllä kerätyn aineiston analysointi toteutettiin fenomenografisen analyysimallin mukaisesti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että johtamisen opiskelu kehittää opiskelijoiden asiantuntijavalmiuksia sekä asiantuntijatehtävissä vaadittavia tiedonkäsittelytaitoja. Johtamisen opintojen sisältö ja rakenne ovat pääsääntöisesti asiaankuuluvia, sekä opinnoissa käytettävät opetus- ja oppimismenetelmät nykyaikaisia ja oppimista tukevia. Myös johtamisen oppimisympäristöä voidaan sanoa avoimeksi ja oppimista tukevaksi. Johtajana kehittymisen kannalta opinnoilla on varsin vähäinen merkitys. Opintojen suurimmat heikkoudet ovat niiden teoriapainotteisuus ja käytännön etäisyys.

Puolustusvoimat 2030-luvun Suomessa

Tässä tutkielmassa on selvitetty suomalaisen yhteiskunnan tilaa vuonna 2030 ja pyritty löytämään tekijöitä, jotka vaikuttavat myös Puolustusvoimien toimintaan tavalla tai toisella. Työ on valittu sotatekniikan aihepankista ja sen on sinne esittänyt Maavoimien esikunta. Tutkimusta on mahdollista käyttää strategisen suunnittelun taustamateriaalina. Tutkimuksen pääkysymys on: ”Millainen on Suomi vuonna 2030?” Tutkimuksessa on käytetty PESTE -analyysia, joka tekee tutkimuksesta poikkitieteellisen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty toimintaympäristön muutosten tarkastelua, joka on yksi tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä. Tämä on toteutettu asiakirjatutkimuksena, sekä poimimalla uutisvirrasta tarkasteltavien asioiden kehityksistä kertovia artikkeleita. Tutkimuksen ensimmäisessä pääluvussa esitetään Puolustusvoimat tarkastellen sille laissa määritettyjä tehtäviä. Luvut 3-7 ovat PESTE -analyysin alalukuja, joissa siis käsitellään poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, teknologisia ja ekologisia muutosvoimia. Johtopäätöksissä pohditaan tulevaisuuden kehitysnäkymiä sekä pohditaan jatkotutkimusaiheita. Johtopäätöksissä ei tutkimuksen pääkysymyksestä huolimatta vastata suoraan, millainen Suomi on vuonna 2030, koska olisi suoranainen ihme, mikäli vastaus olisi oikea. Sen sijaan johtopäätöksissä kuvataan selkeiltä näyttäviä kehityskulkuja ja pohditaan kuinka Puolustusvoimat voi näihin varautua. Selkeimpiä tulevaisuuden näkymiä Puolustusvoimien näkökulmasta on kybervaikuttamisen lisääntyminen ja siihen liittyvien teknologioiden käyttöönotto. Myös informaation hallinta nousee jatkossa entistä merkittävämpään rooliin. Kotimaassa tuotettavien polttoaineiden käytöllä voitaisiin parantaa huoltovarmuutta, sekä tukea kotimaista teollisuutta. Valtion heikko taloustilanne ei juuri tällä hetkellä vaikuta merkittävästi Puolustusvoimien rahoitukseen, mutta pidemmällä aikavälillä se voi aiheuttaa ongelmia. Yhteiskunnan rakenne ja arvomaailma ovat muutoksessa, mikä heijastuu mahdollisesti yhteiskunnan kriisinsietokykyyn. Arktisen alueen merkitys kasvaa ja vaikuttaa moniin tekijöihin, ja siinä piilee niin uhkia kuin mahdollisuuksia. Poliittisista tekijöistä ehkä keskeisin on Suomen liittoutumiskysymys. Lisäksi monet poliittiset muutosvoimat voivat vaikuttaa tulevaisuuteen merkittävästi, mutta niiden vaikutuksia ei tässä tutkimuksessa arvioitu.

Content marketing performance measurement system in the context of customer acquisition

This thesis examines how content marketing is used in B2B customer acquisition and how content marketing performance measurement system is built and utilized in this context. Literature related to performance measurement, branding and buyer behavior is examined in the theoretical part in order to identify the elements influence on content marketing performance measurement design and usage. Qualitative case study is chosen in order to gain deep understanding of the phenomenon studied. The case company is a Finnish software vendor, which operates in B2B markets and has practiced content marketing for approximately two years. The in-depth interviews were conducted with three employees from marketing department. According to findings content marketing performance measurement system’s infrastructure is based on target market’s decision making processes, company’s own customer acquisition process, marketing automation tool and analytics solutions. The main roles of content marketing performance measurement system are measuring performance, strategy management and learning and improvement. Content marketing objectives in the context of customer acquisition are enhancing brand awareness, influencing brand attitude and lead generation. Both non-financial and financial outcomes are assessed by single phase specific metrics, phase specific overall KPIs and ratings related to lead’s involvement.

”Ich bin alles anderes als ein Freund von Prostitution.” Eine linguistische Analyse über Selbst- und Fremddefinition in einem Diskussionsforum

Tämä sivuainetutkielma tarkastelee, miten keskustelufoorumin käyttäjät tunnistavat ja määrittelevät erilaisia sosiaalisia viiteryhmiä erimielisyystilanteissa. Työ pohjautuu sosiaalipsykologisiin käsitteisiin omasta ja vieraista viiteryhmistä, jotka voidaan ilmaista eksplisiittisesti tai implisiittisesti. Viiteryhmiin viittausta analysoitiin keskustelunanalyyttisen konseptin jäsenkategoria avulla. Tarkasteltavana oli saksalaisen naistenlehden Brigitte Community -keskustelupalstalta löytyvän keskusteluketjun 50 ensimmäistä viestiä. Keskustelunaiheena oli vastakkainasettelu kumppaninen salaisen rakastajan ja kumppanin salaisen bordellissa käymisen välillä. Tämän sivuaineen tutkielman taustalla vaikuttavat useammat teoreettiset lähtökohdat, jotka yhdistettiin ja joita muokattiin aineistoon sopivaksi. Jotta eri viiteryhmien määritelmiä pystyttiin analysoimaan keskustelunanalyyttisin keinoin, piti huomioida sellaiset perinteiset käsitteet, kuin vuoroparit ja keskustelun rakenne. Vuoropareja käsiteltiin näkökulmasta, jonka mukaan asynkronisessa tietokonevälitteisessä viestinnässä vallitsee illuusio vuoropareista. Keskustelun katsottiin koostuvan kokonaisuutena lomittaisista ja toisiinsa nivoutuneista keskustelukentistä. Analyysiin sisällytettiin kenttiä, jotka koostuivat vähintään kolmesta vuorosta ja muodostivat selkeän erimielisyyden. Erimielisyyden määrittely pohjautuu Muntiglin ja Turnbullin (1998) malliin. Tulokset osoittivat, että asynkronisen median käyttäjillä on monimuotoisia keinoja määritellä sekä oma että vieras viiteryhmä. Oman viiteryhmän määrittelyssä ilmeni ainoastaan harvoja esimerkkejä monitahoisemmista rakenteista, mutta vieraiden viiteryhmien määrittelyssä mahdollisuudet olivat moninaisemmat. Tulokset vihjaavat, että toisinaan erimielisyydet saattavat johtua vieraiden viiteryhmien eriävistä määritelmistä eriävien omien viiteryhmien sijaan.

Teleskooppipuomin valmistuksen kehittäminen

KESLA 2110T -autonosturin siirtopuomin teleskooppimainen rakenne koostuu kolmesta sisäkkäin menevästä puomista. Näiden puomien muodonmuutokset ja mittavaihtelut ovat kriittisiä seikkoja siirtopuomin kokoonpantavuuden kannalta. Liian suuret muodonmuutokset ja mittavaihtelut aiheuttavat ylimääräistä työtä siirtopuomien kokoonpanossa, mikä lisää tuotteen läpimenoaikaa ja valmistuskustannuksia. Työssä pyrittiin selvittämään valmistusprosessin kriittisimmät osat kokoonpantavuuden kannalta sekä varmistamaan niiden vaikutus mittauksin. Valmistusprosessin ongelmakohtia selvitettiin ensin haastattelemalla tuotannon työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Saatujen tuloksien perusteella suunniteltiin tarkoituksenmukaiset mittausjärjestelyt, joilla valmistusprosessin ongelmakohdat voidaan todeta. Mittaukset suoritettiin kahdelle viiden siirtopuomin koesarjalle ja samalla kehitettiin valmistusprosessia. Puomien mittauksissa keskityttiin kokoonpanon kannalta kriittisiin mittoihin. Mittatuloksia arvioidaan toleranssien, standardien ja prosessien suorituskyvyn parametrien avulla. Työssä selvitettiin myös rullamuovauksen soveltuvuutta puomien valmistusmenetelmäksi sekä välyksen vaikutusta kokoonpantavuuden kehittämiseksi. Mittauksissa havaittiin mittavirheiden kertautuvan valmistusprosessin varrella. Kokoonpantavuuden kannalta kriittisimmät virheet ovat puomien alakotelon V-pohjan toislaitaisuus sekä puomien kieroutuminen hitsausvaiheessa. Puomien korkeus- tai leveysvaihteluilla ei ole suurta merkitystä, sillä niitä voidaan kompensoida liukupaloja säätämällä.

Language-specific aspects of reading acquisition: the case of Russian

We have investigated Russian children’s reading acquisition during an intermediate period in their development: after literacy onset, but before they have acquired well-developed decoding skills. The results of our study suggest that Russian first graders rely primarily on phonemes and syllables as reading grain-size units. Phonemic awareness seems to have reached the metalinguistic level more rapidly than syllabic awareness after the onset of reading instruction, the reversal which is typical for the initial stages of formal reading instruction creating external demand for phonemic awareness. Another reason might be the inherent instability of syllabic boundaries in Russian. We have shown that body-coda is a more natural representation of subsyllabic structure in Russian than onset-rime. We also found that Russian children displayed variability of syllable onset and offset decisions which can be attributed to the lack of congruence between syllabic and morphemic word division in Russian. We suggest that fuzziness of syllable boundary decisions is a sign of the transitional nature of this stage in the reading development and it indicates progress towards an awareness of morphologically determined closed syllables. Our study also showed that orthographic complexity exerts an influence on reading in Russian from the very start of reading acquisition. Besides, we found that Russian first graders experience fluency difficulties in reading orthographically simple words and nonwords of two and more syllables. The transition from monosyllabic to bisyllabic lexical items constitutes a certain threshold, for which the syllabic structure seemed to be of no difference. When we compared the outcomes of the Russian children with the ones produced by speakers of other languages, we discovered that in the tasks which could be performed with the help of alphabetic recoding Russian children’s accuracy was comparable to that of children learning to read in relatively shallow orthographies. In tasks where this approach works only partially, Russian children demonstrated accuracy results similar to those in deeper orthographies. This pattern of moderate results in accuracy and excellent performance in terms of reaction times is an indication that children apply phonological recoding as their dominant strategy to various reading tasks and are only beginning to develop suitable multiple strategies in dealing with orthographically complex material. The development of these strategies is not completed during Grade 1 and the shift towards diversification of strategies apparently continues in Grade 2.

Elektromagneettinen raidetykki

Elektromagneettinen raidetykki on tulevaisuuden ase, joka on tällä hetkellä kehitysvaiheessa. Magneettisen propulsiovoiman ansiosta tykki kykenee saavuttamaan merkittävän pitkiä ampumaetäisyyksiä hyödyntämällä pelkästään sähköä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää elektromagneettisen tykin yleisrakenteet ja toiminta. Tutkimuksen pääkysymys ja sen alakysymykset ovat: - Mikä elektromagneettinen tykki on, ja miten se toimii? - Millainen on elektromagneettisen raidetykin rakenne? - Mitkä ovat elektromagneettisen raidetykin mahdolliset käyttösovellukset? Tutkimus on tekniikan työlle tyypillinen kvalitatiivinen, kartoittava kirjallinen selvitys. Työssä kerättiin aiheesta aiemmin tuotettua tietoa. Koska kyseisestä asejärjestelmästä ei ole vielä tehty tutkimusta, joka kokoaisi ja käsittelisi aseen rakenteita ja toimintatapaa yleisellä tasolla ja suomeksi, on tämä tutkimus ensimmäinen laatuaan. Tutkimuksen johtopäätöksistä voidaan huomata, että asejärjestelmä poikkeaa hyvin paljon perinteisistä ruudilla toimivista tykeistä. Elektromagneettinen raidetykki on tulevaisuuden ase, joka saattaa mullistaa taistelukentän tarkkuudellaan, kantamallaan ja tuhovoimallaan.