Cardiovascular health and fitness after childhood acute lymphoblastic leukaemia

The last few decades have turned childhood acute lymphoblastic leukaemia (ALL) from a virtually incurable disease to a disease with 80–90% survival rates. However, this has not come without a cost. Various late effects of the treatment are nowadays well acknowledged, and the survivors have increased cardiovascular (CV) morbidity and mortality. While the treatment of ALL may have direct toxic effects on various organ systems, lifestyle factors affect the CV risk of the survivors as well. Data on CV health and fitness after treatment with common Nordic protocols since 1986 has been scarce. This thesis aimed to study CV health and fitness and the effects of a 3-month exercise intervention in 16–30-year-old long-term survivors of childhood ALL. Fitness was poor especially in female survivors. One third reported ≤1h of moderate physical activity (PA) weekly. While the levels of other CV risk factors were similar in survivors and controls, attenuations in vascular endothelium and cardiac function were found when using advanced echocardiographic methods. The exercise programme improved fitness, insulin resistance, endothelial function as well as measures of cardiac function. While the results do not allow definite conclusions on whether the subclinical signs of cardiac and vascular endothelial dysfunction are due to the treatment of ALL or sedentary lifestyle/poor fitness after treatment, the results are interesting and emphasize the effects of PA in this population. The results indicate beneficial effects of PA on the heart health in ALL survivors and suggest that they should be encouraged to physically active lifestyle.

Soluväliaineen vaikutus eturauhassyöpäsolujen lääkeaineherkkyyteen

Syöpäkasvaimen mikroympäristön tiedetään vaikuttavan syövän etenemiseen ja invasoitumiseen. Mikroympäristössä syöpäsolujen aktivoimat fibroblastit tuottavat liukoisia tekijöitä ja muokkaavat soluväliainetta siten, että mikroympäristö muuttuu syövän etenemisen kannalta edulliseksi. Tätä dynaamista ympäristöä pidetään yhtenä syynä eturauhassyövän lääkeresistenttiyden kehittymiseen. Mikroympäristön arvellaan myös ylläpitävän kantasolunkaltaista solupopulaatiota, joka eturauhassyövässä tunnistetaan α2β1-integriinin ja CD44-glykoproteiinin korkeiden ilmentymistasojen sekä samanaikaisen CD133-glykoproteiinin ilmentymisen perusteella. Erikoistyössä tutkittiin, miten eturauhaskudoksesta eristettyjen fibroblastien tuottama soluväliaine vaikuttaa DU145- ja PC3-eturauhassyöpäsolujen lääkeaineherkkyyteen. Fibroblastien tuottaman soluväliaineen, tyypin I kollageenin, fibronektiinin tai poly-L-lysiinin päällä kasvavat eturauhassyöpäsolut altistettiin doketakseli-syöpälääkkeelle ja eloonjääneet solut havaittiin kolorimetrisesti. Syövän kantasolujen tunnistamiseksi eloonjääneiden DU145-solujen α2-integriinin ja CD44:n ilmentymistasot analysoitiin virtaussytometrialla. Lopuksi määritettiin α2-integriinin ilmentymisen perusteella α2Matala- ja α2Korkea-alapopulaatioihin lajiteltujen DU145-solujen doketakseliherkkyys. Fibroblastien tuottaman soluväliaineen ei havaittu suojaavan eturauhassyöpäsoluja doketakselilta in vitro: lääkkeen sytotoksisuutta kuvaavat IC50-arvot olivat sekä soluväliaineella että yksittäisillä soluväliaineproteiineilla kasvaneilla DU145-soluilla 18–20 nM ja PC3-soluilla 20–29 nM. Lääkekäsittelystä eloonjääneet solut ilmensivät kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi enemmän α2-integriiniä ja CD44:ää (parittainen t-testi, P < 0.05). Vastaavasti α2Korkea-alapopulaatiossa CD44:n ilmentyminen oli lisääntynyt ja doketakselikäsittelystä eloonjääneiden solujen määrä hieman suurentunut. Tämä viittaa siihen, että vaikka suurin osa syöpäsoluista on soluväliaineesta riippumatta herkkiä doketakselille, pieni α2Korkea/CD44Korkea fenotyypin solupopulaatio jää henkiin ja voi mahdollisesti edistää doketakseliresistenttiyttä. Korkeasta α2-integriinin ilmentymistasosta huolimatta α2-integriinivälitteinen kiinnittyminen kasvualustaan ei ollut välttämätöntä α2Korkea/CD44Korkea eturauhassyöpäsolujen eloonjäämiselle. α2-integriinin ja lääkeresistenttiyden välisen yhteyden ymmärtämiseksi tulisi tutkimukset jatkossa kohdistaa α2-integriinin solunsisäisten viestinvälitysketjujen toiminnan selvittämiseen.

Accounting treatment for intangible assets acquired in a business combination under IFRS

The role of intangible assets and the amount of business combinations have increased significantly during the last decades which has caused the need to reform and harmonise the accounting treatment for acquired intangible assets. The aim of this study is to find out how the new accounting standard for business combinations, IFRS 3, has affected the accounting treatment for identifiable intangible assets and goodwill in the examined media companies between 2005 and 2014. The most significant reforms introduced by IFRS 3 have been goodwill impairment test and the fair value accounting for acquired intangibles. This study is conducted by using a descriptive analysis and the empirical data consists of financial statement information of listed Finnish and international media companies. The main objectives of IFRS 3 have been to reduce the amount of acquisition cost allocated to goodwill and allow companies to recognise new intangible assets separately from goodwill. The results of this study show that the amount of the acquisition cost allocated to goodwill has decreased during the examined period and due to the fair value accounting, business acquisitions have made new intangible assets visible that otherwise would have not met the recognition criteria under IAS 38. The application of IFRS has revealed a big amount of invisible assets in the balance sheets but at the same time this has reduced the comparability between companies.

Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoriaalisessa hallinnossa : suomalaisiin tapausesimerkkeihin perustuva reflektio

Lehden supplementin Arvioinnin teemanumero 2013 ovat toimittaneet: Liisa Horelli, Marketta Rajavaara ja Riitta Seppänen-Järvelä.

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKR-hankkeiden arvioinnin menetelmänä

Lehden supplementin Arvioinnin teemanumero 2013 ovat toimittaneet: Liisa Horelli, Marketta Rajavaara ja Riitta Seppänen-Järvelä.

Ammatillinen koulutus työntekijäkansalaisuuden rakentajana

Kirjallisuusarvostelu

Inhimilliset toimintamahdollisuudet oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kriteereinä

Uusia ikkunoita terapisoitumiskeskusteluun.

Tasa-arvotyö ja tasa-arvo

Kirjallisuusarvostelu

Työryhmäprosessi yliopiston johtamisen välineenä

Referee-artikkeli

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan jälkien jäljillä : vaikuttavuuspolkujen viitekehyksen ja indikaattorien kehittäminen ja analysointi

Lehden supplementin Arvioinnin teemanumero 2013 ovat toimittaneet: Liisa Horelli, Marketta Rajavaara ja Riitta Seppänen-Järvelä.