Sähkömagneettiset pyörimisnopeusanturit auton pyörässä

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan millaisia sähkömagneettisia antureita käytetään mittaamaan autojen pyörien pyörimisnopeutta. Työn tavoitteena on selvittää miten magneettiset sensorielementit toimivat antureiden osana auton pyörien pyörimisnopeusantureissa. Työ rajataan kolmen sensorielementin tarkasteluun, mitkä ovat Hall-. GMR- ja AMR - sensorielementit. Sensoreiden tarkastelu tehdään kirjallisuustutkimuksella ja lopuksi esitellään yksi sovellus anturin suojauksen näkökulmasta patenttiesimerkin avulla. Tuloksiksi saatiin, että sähkömagneettisessa anturisysteemissä on aina roottori ja sitä lukeva tunnistinelementti. Roottorin pyörimisliikkeen aiheuttamaa magneettikentän muutosta sensorissa käytetään pyörimisnopeuden mittaamiseen. Sensorielementit poikkeavat toisistaan rakenteeltaan sekä toimintatavaltaan. Hall - sensorielementti on mittausherkkyydeltään pienin ja GMR - sensorielementti suurin. AMR - sensorielementti on yleisimmin käytetty. Yhteistä niille on se, että ne tarvitsevat esimagnetoinnin toimiakseen. Anturin suojaamiseen käytetään kotelointia. Koteloinnilla saadaan suojattua anturisysteemi mekaanisilta rasituksilta sekä kemiallisilta rasitteilta ja ulkoisilta sähkömagneettisilta häiriöiltä. Lisäksi hyvällä koteloinnin suunnittelulla voidaan säästää tilaa.

Pirullisten ongelmien kompleksisuus sovitettuna suomalaisen julkisjohtamisen kenttään

Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen muutosprosessi: Kunnallistieteellisen aikakauskirjan teemanumero.

Ujostelemattomia ammatinharjoittajia ja vallan käyttäjiä

Kirjallisuusarvostelu

Prospects of Bitcoin diffusion

Currency is something people deal with every day in their lives. The contemporary society is very much revolving around currencies. Even though technological development has been rapid, the principle of currency has stayed relatively unchanged for a long time. Bitcoin is a digital currency that introduced an alternative to other digital currencies, and to the traditional physical currencies. Bitcoin is peer-to-peer, open source, and it erases the need of a third party in transactions. Bitcoin has since inception gained certain fame, but it has not established itself as a common currency in the world. The purpose of this study was to analyse what kind of potential does Bitcoin have to become a widely accepted currency in day-to-day transactions. The main research question was divided into three sub questions: • What kind of a process is the diffusion of new innovations? • What kinds of factors speak for the wider adoption of Bitcoin? • What kinds of factors speak against the wider adoption of Bitcoin? The purpose of the study was approached by having diffusion of innovations as the theoretical framework. The four elements in diffusion of innovations are, innovation, communication, time, and social system. The theoretical framework is applied to Bitcoin, and the research questions answered by analysing Bitcoin’s potential diffusion prospects. The body of research data consisted of media texts and statistics. In this study, content analysis was the research method. The main findings of the study are that Bitcoin has clear strengths, but it faces a large amount of uncertainty. Bitcoin’s strong areas are the transactions. They are fast, easy, and cheap. From the innovation diffusion perspective Bitcoin is still relatively unknown, and the general public’s attitudes towards it are sceptical. The research findings purport that Bitcoin has potential demand especially when the financial system of a region is dysfunctional, or when there is a financial crisis. Bitcoin is not very trusted, and the majority of people do not see a reason to start using Bitcoin in the future. A large number of people associate it with illegal activities. In general people are largely unaware of what Bitcoin is or what are the strengths and weaknesses. Bitcoin is an innovative alternative currency. However, unless people see a major need for Bitcoin due to a financial crisis, or dysfunctionality in the financial system, Bitcoin will not become much more widespread as it is today. Bitcoin’s underlying technology can be harnessed to multiple uses. Developments in that field in the future are something that future researchers could look into.

Energiaturvallisuus Baltian maissa – Energiajärjestelmien muutos uudelleenitsenäistymisestä nykypäivään

Pro gradu –tutkielma Energiaturvallisuus Baltian maissa – Energiajärjestelmien muutos uudelleenitsenäistymisestä nykypäivään käsittelee Viron, Latvian ja Liettuan energiatur-vallisuutta ja maiden energiajärjestelmissä tapahtuneita muutoksia maiden uudelleenit-senäistymisestä nykypäivään. Tutkielma sisältää myös tulevaisuuskatsauksen, jossa arvi-oidaan maiden energiajärjestelmien muutoksia ja energiaturvallisuuden tulevaisuutta alueella. Empiirisen analyysin lisäksi tutkielma tutustuttaa lukijan energiaturvallisuustutkimuksen problematiikkaan muun muassa energiaturvallisuuden tarkan määrittelyn vaikeuden kautta. Kirjallisuuskatsaus perehdyttää lukijan energiaturvallisuustutkimuksen historiaan ja kehitykseen 1900–luvun lopulla ja 2000–luvulla. Tutkielmassa on hyödynnetty erityisesti tutkijoiden Aleh Cherpin ja Jessica Jewellin laajaa tuotantoa energiaturvallisuustutkimuksen kentällä. Kyseisten tutkijoiden vuonna 2011 julkaisema energiaturvallisuusmalli toimii tutkielman empiirisen analyysin pohjana. Tutkielman aineistossa on hyödynnetty muun muassa kansainvälisten energia-alan orga-nisaatioiden raportteja, yritysten vuosikertomuksia, valtioiden tilastollista dataa sekä uutis- ja sanomalehtilähteitä. Työtä ohjasivat kaksi tutkimuskysymystä: Ensimmäisen tarkoituksena oli selvittää liit-tyivätkö Virossa, Latviassa ja Liettuassa tehdyt energiapoliittiset muutokset energiatur-vallisuuden parantamiseen Cherpin ja Jewellin energiaturvallisuusmalliin verrattaessa. Toiseen tutkimuskysymykseen ansiokas vastaus analysoi pyrittiinkö energiaturvallisuutta parantamaan maissa ensisijaisesti geopoliittisista syistä, vai ottivatko Baltian maat ener-giapoliittisissa päätöksissään myös tekniset ja taloudelliset energiaturvallisuuskysymyk-set huomioon. Analyysista voitiin johtaa seuraavanlaiset päätelmät: Kunkin Baltian maan energiapoliit-tiset päätökset toimivat pitkälti myös energiaturvallisuuden parantamisen kannalta siinä määrin, miten energiaturvallisuuden parantaminen voidaan Cherpin ja Jewellin mallin mukaan määritellä. Etenkin liittyminen Euroopan unioniin näytti lisäävän maiden ener-giaturvallisuutta. Energiaturvallisuutta on parannettu maissa kokonaisvaltaisesti, eikä geopolitiikka ole ollut yliedustettuna turvallisuusratkaisuissa.