Yliopisto- ja tutkimussektori performatiivisten konfliktien kenttänä

Referee-artikkeli

Tietokone työvälineenä : Seppo Mustosen haastattelu

Nimekkeen selitys: Haastateltavana Helsingin yliopiston tilastotieteen professori Seppo Mustonen, joka on luonut SURVO-järjestelmän, vuorovaikutteisen tietojenkäsittelysysteemin tilastollisten analyysien suorittamiseen.

Kristinusko ja moraalinen edistys

Kirjallisuusarvostelu

Maa- ja metsätalousalueiden monimuotoisuus ja kosteikot: Uskelanjoen alaosa

Uskelanjoen valuma-alueen alaosassa Salossa toteutettiin maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma. Suunnitelma kuuluu Uskelanjoen yleissuunnittelukokonaisuuteen, josta Uskelanjoen yläosa julkaistiin vuonna 2011. Suunnitelmassa kartoitettiin Uskelanjoen alaosan maa- ja metsätalousympäristöä, tarkasteltiin luonnon monimuotoisuuskohteita sekä päivitettiin aiemmin tehtyä rantapeltojen suojavyöhykesuositusarviointia. Hankkeen tarkoituksena oli löytää ei-tuotannollisella investointituella ja maatalouden erityisympäristötuilla toteutettavaksi ja hoidettavaksi soveltuvia kosteikkoja sekä luonnon monimuotoisuuskohteita. Kosteikkokartoituksessa käytettiin maastotyön apuna Suomen ympäristökeskuksen kosteikkomallia. Luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoituksessa alueen maiseman ja monimuotoisuuden tilaa tarkasteltiin yleispiirteisesti maastokäynneillä. Suunnitelmassa kartoitettiin lisäksi metsäalueiden mahdollisia kosteikkokohteita sekä sellaisia metsäkohteita, joita voidaan hoitaa tai suojella metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitoon suunnatun vapaaehtoisen METSO-ohjelman keinoin. Alueelta löytyi runsaasti luonnon monimuotoisuuskohteita, joiden perustamista ja hoitoa voidaan rahoittaa maatalouden omilla erityisympäristötukimuodoilla. Lisäksi alueelta löytyi useita kosteikkokohteita, joita voidaan toteuttaa kosteikkojen rakentamiseen tarkoitetulla maatalouden ei-tuotannollisella investointituella sekä ylläpitää monivaikutteisen kosteikon hoitotuella. Myös potentiaalisia METSO-kohteita löytyi suunnittelualueelta useita. Yleissuunnittelun päämääränä on suunnata vesiensuojelun ja monimuotoisuuden edistämiseen tarkoitettuja tukia oikeisiin kohteisiin sekä tarjota tarpeellista tietoa ja taustatukea, mikäli alueita suunnitellaan hoidettavan. Kohteiden mukanaolo suunnitelmassa ei velvoita maanomistajia mihinkään, mutta saattaa innostaa viljelijöitä ja metsänomistajia luontoarvojen ylläpitoon.

Subjectivity in the valuation : Case study on the Finnish biotechnology industry

The thesis combines valuation and behavioral economics literature, which is not common among the Finnish management accounting research. Furthermore, the valuation is studied in biotechnology context and those type of studies are rather rare as well. The thesis studies the valuation in the Finnish biotechnology industry. The concepts of behavioral finance are employed in the empirical part of the study to explore decision-makers’ behavior in valuation processes. The main interest of this study is to explore how subjectivity of a decision-maker affects the valuation in the biotechnology industry. The valuation is studied from two perspectives. First, what is the best valuation model for biotechnology companies suggested by the valuation literature? Second, how the valuation in biotechnology industry is done in practice and how the decision-makers subjectivity affects the valuation? The literature review aims at seeking the best valuation model. The real options were found to be the most suitable valuation model for biotechnology companies, especially in the early stages of product development. The real option’s ability to take the value of the inherent options into account results in theoretically most correct valuations. The only disadvantage is the model’s complexity when compared to other models, such as discounted cash flow models. The empirical part of the study consists of a case study, which examines the valuation practices of the Finnish biotechnology companies. When it comes to the valuation models used in practice, it was found that the companies were using rather simple valuation models, which was due to two reasons. First, the interviewees did not believe in the valuation models and second, they were familiar neither with the most sophisticated models nor with all the theoretical aspects of the models they were using. The material for the study was collected with theme interviews. Four CEO’s of highly successful Finnish biotechnology companies. Strong signs of the decision-makers’ subjectivity in valuation were observed. Most obvious were the signs of framing. Furthermore, herding, excessive optimism, and overconfidence were present. All the behavioral concepts observed most likely have a severe effect on the valuation. As a result, the valuation can easily become overly optimistic, which leads to overvalued investments and to continuation of already unprofitable projects. Framing had the strongest evidence. If the product being valued is framed successfully, the risk of overvaluation is high, thus a strong belief can justify almost any value.

Maa- ja metsätalousalueiden monimuotoisuus ja kosteikot: Luvia ja Eurajoki

Luvian ja Eurajoen kuntien alueella toteutettiin maa- ja metsätalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma 2009–2010. Hankkeessa etsittiin maatalousympäristöstä ja osin metsäalueilta erityisesti ei-tuotannollisella investointituella toteutettavaksi soveltuvia kosteikkoja ja ympäristötuen erityistuella hoidettavaksi soveltuvia luonnon monimuotoisuuskohteita. Samalla tarkasteltiin suojavyöhykkeiden tarvetta kaltevilla ja tulvahaitoista kärsivillä pelloilla. Alueelta löydettiin runsaasti luonnon monimuotoisuuskohteita sekä useita kosteikkokohteita, mutta maaston tasaisuus ja uomien reunoille ulottuva viljely rajoittaa monien kosteikkojen rakentamismahdollisuuksia. Useat kohteet ovat mukana erityisesti maisema- tai luonnon monimuotoisuussyistä, joten niiden toteuttaminen olisi ympäristön kannalta kuitenkin suotuisaa. Hankkeessa kartoitettiin erikseen myös metsäluonnon monimuotoisuuskohteita, joita maanomistaja voi halutessaan hoitaa tai suojella valtakunnallisen METSO-ohjelman keinoilla. Alueelta löytyi noin 40 selvää METSO-kohdetta.

Musiikin merkitys ja sen verbalisointi : kognitiivisen semantiikan näkökulma musiikkia koskevien metaforisten luonnehdintojen tulkintaan

Musiikin semantiikan ongelma ja kognitiivinen semantiikka ; Semantiikan tutkimus musiikkisemiotiikassa ; Metafora semanttisen merkityksen ilmaisijana ; Metafora kognitiivisessa semantiikassa ; Analyysiesimerkki ; Lopuksi.

Löytöretki portugalilaisuuteen

Kirjallisuusarvostelu

"Pohjoisen" tulevaisuus

Kirjallisuusarvostelu

Sivakka, Rasimäki ja maaseudun jatkuva murros

Kirjallisuusarvostelu