727 resultados para Koistinen, Pertti: Hoivan arvoitus


Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kasvihuonekaasutaselaskennassa selvitettiin Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen suuruudet vuodelta 2010. Päästölaskenta suoritettiin Etelä- ja Pohjois-Savon alueilta kunta- ja maakuntakohtaisesti kuntaliiton Kasvener-ohjelmalla. Etelä-Savon kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2010 yhteensä 1492 tuhatta tonnia (kt) CO2-ekv, joka oli noin 2% koko Suomen kasvihuone-kaasupäästöistä. Asukasta kohti laskettuna päästöt olivat 9,6 t CO2-ekv. Maankäyttösektorin nettonielu oli 1300 kt CO2-ekv vuonna 2010. Päästöt olivat siten 192 kt CO2-ekv suuremmat kuin nieluvaikutukset. Pohjois-Savon kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2010 yhteensä 3148 kt CO2-ekv. Asukasta kohden päästö oli 12,7 t CO2-ekv. Koko Suomen vuoden 2010 päästöistä Pohjois-Savon osuus oli 4%. Pohjois-Savon maankäyttösektorin nettonielu oli 2600 kt CO2-ekv vuonna 2010. Yhteen laskettuna päästöt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin nieluvaikutukset. Suomen vuoden 2010 laskennassa kulutusperusteiset kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 74600 kt CO2-ekv, joka oli 13,9 tonnia CO2-ekv asukasta kohden. Etelä-Savossa suurimmat kasvihuonepäästöjä tuottavat sektorit vuonna 2010 olivat liikenne (tie-, laiva, lento- ja raideliikenne) ja rakennusten lämmitys. Molempien sektoreiden osuudet olivat 30% maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Muun sähkönkäyttösektorin osuus oli 19%, joka sisältää mm. teollisuuden ja kotitalouksien sähkönkulutuksen lukuun ottamatta kotitalouksien sähkölämmitystä. Maatalouden osuus päästöistä oli 13% sisältäen sekä karjankasvatuksen että peltoviljelyn päästöt. Muiden polttoaineiden osuus oli 6%, joka sisältää teollisuuden käyttämien polttoaineiden ja työkoneiden polttoaineiden käytöstä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Jätehuollon osuus oli 1%. Teollisuuden prosessiperäisiä päästöjä syntyi vain hyvin vähäisiä määriä poltetun kalkin tuotannosta Kerimäellä. Pohjois-Savossa suurin kasvihuonepäästöjä tuottava sektori vuonna 2010 oli rakennusten lämmitys, joka tuotti 29% alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Muun sähkönkäyttösektorin osuus oli 22%, mikä sisältää mm. teollisuuden ja kotitalouksien sähkönkulutuksen lukuun ottamatta kotitalouksien sähkölämmitystä. Muiden polttoaineiden osuus oli 13%, joka sisältää teollisuusprosessien käyttämien polttoaineiden ja työkoneiden polttoaineiden käytöstä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Liikenteen (tie-, laiva, lento- ja raideliikenne) päästöt olivat 19% ja maatalouden osuus sisältäen sekä karjankasvatuksen että peltoviljelyn päästöt oli 15%. Teollisuuden prosessiperäisiä päästöjä (N2O) syntyi Siilinjärvellä typpihapon tuotannossa. Prosessiperäisten päästöjen ja jätehuollon osuus kokonaispäästöistä oli molemmista 1%.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on useimpia ihmisiä koskettava aihe. Suomessa kahden uran pariskunnat, joiden molemmilla puolisoilla on vaativa työura, ovat suhteellisen yleisiä. Tutkimusongelmanani olen tarkastellut, millaista on kahden uran pariskuntien työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Ensimmäinen alatutkimusongelmani käsittelee sitä, millaisia ovat muun elämän – kotitöiden, hoivan ja vapaa-ajan jaot – ja sukupuolen merkitys niille. Toinen alatutkimusongelmani on, miten kahden uran parit sovittavat uriaan yhteen sekä mikä on puolison merkitys ja tuki työuralle. Kolmantena alatutkimusongelmana pohdin, miten työtä ja muuta elämää pidetään yhtäältä erillisinä ja toisaalta yhdistyneinä. Teoreettisessa viitekehyksessä muun elämän jakojen suhteen tärkein on kotitöiden jaon symbolisiin merkityksiin ja lopputuloksen arviointiin kiinnittyvä teoriaperinne. Tärkeä teoreettinen käsite ja menetelmällinen työkalu on ambivalenssi, joka viittaa samanaikaisiin myönteisiin ja kielteisiin tunteisiin, esimerkiksi hoivan antamista kohtaan. Kahden uran yhteensovittamisen tarkastelussa erityisen tärkeä on puolison merkitystä ja tukea työuralle tarkasteleva tutkimus. Työn ja muun elämän erillään pitämistä ja yhteen kietoutumista koskeva kirjallisuus on kolmannen tutkimuskysymyksen kannalta merkityksellisin. Tutkimuksen kohderyhmänä on 10 pariskuntaa, joita on haastateltu yhdessä ja erikseen. Tutkimusaineiston muodostavat siis 20 yksilö- ja 10 parihaastattelua eli yhteensä 30 haastattelua. Haastattelut ovat olleet puolistrukturoituja / teemoiteltuja. Menetelmällinen lähestymistapa tutkimuksessa on ollut konstruktionistinen. Tällä tarkoitetaan, että sosiaalista todellisuutta rakennetaan kielen kautta. Aineistoa on analysoitu ensinnäkin sisällöllisten teemojen kautta diskursiivisen lähiluvun menetelmällä. Toiseksi on analysoitu haastattelutilanteessa syntyvää vuorovaikutusta. Kotitöiden, hoivan ja vapaa-ajan jakojen teemasta aineistosta on tunnistettavissa tasa-arvoistavia ja sukupuolittuneita puhetapoja sekä näiden kahden keskinäisen ristiriidan ja samanaikaisen läsnäolon synnyttämää ambivalenssia. Urien yhteensovittamispuheessa korostuu ristiriidattomuus kotityöpuheeseen verrattuna. Työ ja muu elämä rakentuvat puheessa yhtäältä erillisinä, toisaalta yhdistyneinä. Ansiotyön ensisijaisuus muihin elämänalueisiin nähden korostuu, mutta myös aikaa parisuhteelle priorisoidaan. Tasa-arvoisuus ei puheessa tarkoita välttämättä tasajakoa vaan suhteellisen tasa-arvoista työnjakoa muihin pariskuntiin verrattuna. Sukupuoli toisinaan näyttäytyy, toisinaan piiloutuu puheessa. Naispuolison aktiivisuus pariskunnan sosiaalisten aktiviteettien suhteen korostuu. Työn ja muun elämän tasapaino on yhteydessä puolisoiden väliseen emotionaaliseen siteeseen. Erillisyyden ja yhteisyyden tasapaino puolisoiden välillä limittyy puolisoiden väliseen koheesioon.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu