Piilevä verovelka avioero-osituksessa

Tässä pro gradu – tutkielmassa tutkin avioero-osituksessa ilmenevää piilevän verovelan ongelmaa. Tutkimusote on oikeusdogmaattinen. Tarkoituksena on esittää systemaattinen kuvaus piilevän verovelan vaikutuksista osituksen eri vaiheissa sekä tarjota ratkaisumalli esitettyihin ongelmiin. Omaisuus arvostetaan osituksessa pääsääntöisesti sen ositushetkiseen bruttoarvoon. Tämä tarkoittaa, että omaisuuden arvonnousuun kohdistuvaa, vielä realisoitumatonta veroa eli piilevää verovelkaa ei osituksessa huomioida. Mikäli omaisuutta kuitenkin myydään osituksen jälkeen, käytetty ositusarvo ei vastaa verotuksen jälkeistä omaisuuden nettoa. Tutkielman keskiössä on kysymys, voiko osituksen toimitushetken ajankohtana vielä syntymättömiä eli tulevaisuuteen liittyviä veroseuraamuksia ottaa osituksessa laskennallisesti huomioon ja toisaalta kuinka tällaisia syntymättömiä kuluja tulisi mahdollisesti kohdella. Tämä tarkoittaa käytännössä omaisuuden nettoarvostamisen soveltamisalan tutkimista. Piilevä verovelka on siis perheoikeudellinen ongelma, jonka syntyperä sijoittuu vero-oikeuteen. Osituksen perusratkaisuna on verovapaus, jota on tuettu jatkuvuusperiaatteella. Jatkuvuusperiaatteen myötä osituksessa saadun omaisuuden hankintamenon ja -ajan ratkaisee omaisuutta luovuttaneen henkilön saanto. Tämän vuoksi suoritettujen tasinkojen sisällä saattaa siirtyä verotettavaa arvonnousua ilman, että sitä huomioidaan osituksessa. Siirtyvä verovelka on kohdistetusti tasingonsaajan ongelma. Piilevän verovelan ajallinen tarkasteluväli sijoittuu pääsääntöisesti ositusperusteen sekä ositustoimituksen jälkeiseen aikaan. Tällöin velkojen kertymä on jo katkennut. Ajallisen siirtymän vuoksi tutkielmassa käsitellään myös verovelan kattamista. Piilevä verovelka sitoutuu puolisoiden omaisuuteen, mikä voi vaikuttaa sekä osituslaskelman lopputulokseen että tasingonvalintaan ja tasinkosuoritukseen. Tutkin ja vertailen erilaisia tapoja, joilla piilevää verovelkaa voidaan ottaa huomioon niin osituksen laskennallisessa kuin reaalisessa vaiheessa. Käsittelen sekä brutto- että nettoarvostamisen hyötyjä ja haittoja, sekä sitä, kuinka nämä mallit vaikuttavat osituksen lopputulokseen. Tutkielmani johtopäätös on se, että piilevä verovelka tulisi ottaa huomioon tietyissä rajatun käyttöpotentiaalin omaavissa omaisuuserissä sekä tilanteissa, joissa tasingonsaaja ei voi järkevän taloudenpitonsa puitteissa hyötyä tasinkona saamastaan omaisuudesta muuten kuin sen välittömästi realisoimalla. Molempia tilanteita yhdistää ositettavaan omaisuuteen liittyvä käyttökyvyn rajoittuneisuus.

Vapaaehtoisen henkilövakuutuksen eväämisen oikeudelliset erityiskysymykset

Nyky-yhteiskuntaa luonnehditaan vakuutusyhteiskunnaksi, sillä vakuutukset ovat läsnä lähes kaikessa sen toiminnassa.Vakuutusyhteiskunta on kuitenkin murroksen edessä, sillä vanheneva väestö, eri muuttoliikkeet ja yhä niukemmat taloudelliset resurssit rasittavat lakisääteistä sosiaaliturvaa jopa yli sen kantovoiman. Yhdeksi ratkaisuksi on kaavailtu vapaaehtoisten henkilövakuutusten suurempaa roolia lakisääteisen sosiaaliturvan taakan keventäjänä. Tutkielmassa on käsitelty lakisääteisen ja vapaaehtoisen vakuutusturvan työnjakoa solidarisuusperiaatteen valossa ja pyritty selvittämään, jos tämänhetkinen vakuutussopimuslaki (VSL 543/1994) turvaa eri osapuolien oikeudet muutosskenaarion toteutuessa. Tutkielmassa todetaan, että varsinkin ajankohtaisten yhdenvertaisuuskysymysten kohdalla tämänhetkinen lainsäädäntö mahdollistaa toiminnan, joka voi vakuutuksenottajien näkökulmasta olla kyseenalaista. Vastaisuudessa vakuutustoiminnan luonteen muuttuessa huomiota tulisi kiinnittää etenkin riskiarvioinnin, vastuunratkaisun ja valvonnan osa-alueille. Tutkielma käsittelee myös eri toimijoiden oikeuksien välistä tasapainoa – vakuutusyhtiöiden sopimusvapautta ja sen suhdetta sekä liiketaloudellisiin periaatteisiin että yhteiskuntavastuuseen. Vakuutusta käsitteenä tutkielma lähestyy perinteisellä oikeusdogmaattisella lähestymistavalla, mutta esillä on myös keskeinen keskusteleva oikeusfilosofinen puoli. Tutkielma käsittelee pääasiassa vakuutusoikeutta yhteiskunnallisesta ja sosiaalipoliittisesta näkökulmasta keskittyen lähes poikkeuksetta oikeustilaan Suomessa. Tutkielman tavoitteena on avata yleistä keskustelua vakuutusalan tulevaisuudesta sekä tuoda esiin kehityskohteita.

Alueellinen sähkökuormien kehitysennuste Rovaniemen Verkko Oy:n jakelualueella

Tämän työn tavoitteena on skenaarioiden avulla luoda pitkän aikavälin alueellinen sähkökuormien kehitysennuste Rovaniemen Verkko Oy:lle. Pitkän aikavälin kuormitusennusteet ovat välttämättömiä verkon kehittämisen pohjalle, jotta verkko voidaan mitoittaa vastaamaan kuormitusta pitkälle tulevaisuuteen tekniset ja taloudelliset vaatimukset huomioiden. Kuormitusennusteen onkin jatkossa tarkoitus toimia apuvälineenä verkon strategisessa kehittämisessä. Pohjana kuormitusennusteissa on tilastokeskuksen ja Rovaniemen kaupungin väestö- ja työpaikkaennusteet. Väestöennusteiden ja erilaisten rakentamistilastoiden avulla arvioidaan uudisrakentamisen määrä tulevaisuudessa. Uudisrakentamisen kuormitusvaikutuksiin päästään työssä määritettyjen paikallisten ja rakennustyyppikohtaisten sähkön ominaiskulutuksien avulla. Kuormituksien alueellinen sijoittautuminen arvioidaan kaavoituksen ja kaupungin maankäytön toteuttamisohjelman avulla. Työssä tutkitaan myös tulevaisuudessa sähkönkäytössä tapahtuvien useiden muutosten vaikutusta alueelliseen kuormitukseen. Näitä muutoksia ovat muun muassa sähköautojen, hajautetun tuotannon, lämpöpumppujen ja kysynnän jouston lisääntyminen. Myös rakennusten jatkuvasti parantuva energiatehokkuus aiheuttaa muutoksia sähkön kulutukseen.

CPFR- ja VMI -mallien hyödyntäminen toimittajayhteistyössä

Tässä kandidaatintyössä käsitellään yhteistyömalleja, CPFR:ää ja VMI:tä, sekä niiden hyödyntämistä toimittajayhteistyössä. Työn tavoitteena on antaa johdonmukainen käsitys mallien hyödyntämismahdollisuuksista, sekä niihin liittyvistä eduista ja parannettavista tekijöistä. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn alussa esitellään toimittajayhteistyön lähtökohdat, sekä CPFR- ja VMI - mallit. Työssä tutkitaan näiden mallien hyödyntämistä yrityscase -raporttien ja tieteellisten simulointitutkimusten pohjalta. Yhteistyömallien käyttöä tarkastellaan tarkemmin toimitusketjussa yleisesti ilmenevän piiskavaikutuksen vähentämiseen. Työssä arvioidaan lisäksi yhteistyömalleihin vaikuttavia keskeisiä tekijöitä. Yhteistyömallien hyödyt näkyvät käytännön tapausten perusteella erityisesti tiedonkulun parantumisena yritysten välisissä prosesseissa. Muita vaikutuksia ovat esimerkiksi toimitusketjun alhaisemmat kokonaiskustannukset ja palvelutason nousu. CPFR ja VMI torjuvat piiskavaikutusta tehokkaasti, mutta CPFR suoriutuu VMI:tä keskimääräisesti paremmin. Sekä VMI- että CPFR -mallista saavutettavat hyödyt kasvavat, kun toimitusketjun läpimenoajat ovat pitkiä, kapasiteetin käyttöaste on matala ja kysyntä heilahtelee voimakkaasti.