Kasvustrategia it-alan pk-yritykselle

Pienille ja keskisuurille yrityksille eli pk-yrityksille on olemassa useita kasvustrategioita. Nämä kasvustrategiat tähtäävät joko liiketoiminnan laajentamiseen, nykyisten resurssien hyödyntämiseen, uusien resurssien luotaamiseen tai liiketoiminnan supistamiseen. Valitsemaansa kasvustrategiaa noudattamalla yritys pyrkii pääsemään kasvutavoitteisiinsa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tieteellisen kirjallisuuden pohjalta arvioida kasvustrategioita ja valita niistä pienelle it-alalla toimivalle case-yritykselle sopivin. Sopivimmaksi havaitun kasvustrategian pohjalta case-yritykselle laaditaan räätälöity kasvustrategia. Kasvustrategian laatimiseen käytetään tieteellisen kirjallisuuden lisäksi empiirisenä menetelmänä tapaustutkimusta. Tapaustutkimus tehdään teemahaastatteluina kymmenelle yritykselle, joilla on liike-elämästä saatuja kokemuksia case-yritykselle valitusta kasvustrategiasta. Tutkimuksen tuloksena case-yritykselle sopivin kasvustrategia on verkostokasvustrategia. Verkostokasvustrategiaa noudattamalla case-yritys keskittyy omaan ydinosaamiseensa ja sen kehittämiseen ja hankkii tarvitsemansa muun osaamisen verkostokumppaneilta. Verkostoitumisen hyötyinä case-yritykselle on muun muassa pieni omien työntekijöiden tarve, tietotaidon saaminen, kilpailukyvyn paraneminen, markkinoinnin tehostuminen ja uusille markkinoille pääsyn helpottuminen. Verkostoitumisen haasteina case-yritykselle on sen sijaan muun muassa pienen yrityksen uskottavuusongelma, sopivien verkostokumppaneiden löytäminen ja epäluotettavat verkostokumppanit. Tutkimuksen johtopäätöksenä verkostoitumisesta saatavien hyötyjen nähdään kuitenkin olevan riskejä suuremmat case-yritykselle.

Rajamaata rahoittamassa. Maailmanpankin muuttuva Suomi-kuva kehitysrahoituksen kaudella 1948–1975

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Maailmanpankissa syntynyttä Suomi-kuvaa vuosina 1948–1975, jolloin Suomi sai kehitysrahoitusta. Otsikon rajamaata rahoittamassa viittaa maakuvaan, jossa keskeistä oli näkemys Suomesta raja-alueena idän ja lännen välissä. Tutkimus sisältää syntyneen Suomi-kuvan muutoksen lainojen myöntökaudella sekä keskeiset tiedot lainojen sisällöstä ja tavoitteista. Ensisijaisena lähdeaineistona on käytetty Maailmanpankin Suomea käsitelleitä raportteja sekä tutkimushaastatteluja. Tutkimus on esittämistavaltaan kronologinen ja temaattinen sekä ensimmäinen kokonaisvaltainen tutkimus Suomen vastaanottamasta kehitysrahoituksesta, joka pohjautuu Maailmanpankin aineistoihin. Tutkimus perustuu historiantutkimuksen lähdekritiikille ja maakuvatutkimuksen metodeille. Kehitysrahoituksen kaudella Suomi oli ulkomaankaupasta riippuvainen talous, jonka geopoliittinen asema oli Maailmanpankin näkemyksessä merkittävin syy vähäiseen luottamukseen kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Tutkimus erittelee Suomi-kuvan jatkuvia ja vaihtuvia teemoja, joita olivat epävarma kansainvälinen status, ennustamaton sisäpolitiikka, kiivas tulonjakotaistelu ja inflaatio-deflaatiokierre. Suomen maine tunnollisena lainanmaksajana on läsnä koko ajanjakson. Maailmanpankin raporteissa sosiaalipalvelujen laajentaminen oli taloudellinen ”ongelma”, kun heikot suomalaiset koalitiohallitukset eivät kyenneet vastustamaan kasvavia budjetteja. Maailmanpankki rahoitti laajasti suomalaista teollisuutta ja rakentamista. Ulkomaisella valuutalla ja pääomalla oli kova kysyntä ja tarve. Allokointi säilyi pitkään puuteollisuutta ja sitä tukevaa infrastruktuuria painottaneena. Vuoteen 1961 asti Maailmanpankissa vallitsi käsitys Suomen kehityksen tukemisen olevan tehokkainta puunjalostusteollisuuden välityksellä. Tämän jälkeen pienen ja keskisuuren teollisuuden lainoittaminen suomalaisten kehitysluottolaitosten välityksellä nousi prioriteetiksi, jolloin koulutetun väestön osuus korostui. Maailmanpankki loi aktiivisesti Suomeen uutta tutkimukseen perustuvaa yritysrahoituksen kulttuuria. Yleisesti Bretton Woods -järjestelmään kuuluminen oli merkittävää Suomen taloudelliselle kehitykselle. Tutkimus esittää tapausesimerkin kulloinkin vallalla olevan kehitysideologian käytännön soveltamisesta. Kehityksen teoriaa kuljetetaan maakuvan kronologian mukana. Tutkimus yhdistää aiheensa käsittelyssä taloudellista ja poliittista näkökulmaa; niiden periaatteiden keskinäinen ristiriitaisuus tekee kehityspolitiikasta hedelmällisen poliittisen historian tutkimusaiheen.