Meistä jäi taas jälki : miten Vienan pakolaiset etsivät paikkaansa, kertoivat kokemastaan ja tulivat kuulluiksi 1900-luvun Suomessa

Lectio praecursoria Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa 9.4.2011.

Miten feministinen teoria kudotaan?

Kirjallisuusarvostelu

Tutkivan oppimisen ja ongelmalähtöisen oppimisen hyödyntäminen tuotantotalouden opetuksessa

Työn tavoitteena on esittää erilaisia mahdollisuuksia tutkivan oppimisen hyödyntämiseen tuotantotalouden koulutusohjelmassa. Työssä esitetään näiden opetusfilosofioiden perusperiaatteet. Lisäksi tutkitaan tutkivan oppimisen tuottamia hyötyjä koulutusohjelmalle, opiskelijoille ja tuleville työnantajille. Mukaan on otettu muissa yliopistossa hyödynnettyjä tapoja, mutta myös kehitetty erityisesti tuotantotalouden erityispiirteet huomioivia sovellettuja menetelmiä. Lisäksi tarkastellaan tuotantotalouden koulutusohjelmassa tuotettua ongelmalähtöiseen opiskeluun perustuvaa kurssia ”Toimitusketjun johtamisen teoriatyöpaja”. Työssä esitetään myös suunnitelma uusimuotoiselle, tutkivaan oppimiseen nojautuvalle ”Kandidaatintyö- ja seminaari” –kurssille. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään oppimisen ja muistin toiminnan perusteisiin. Tämän jälkeen esitellään näille periaatteille rakentuneiden tutkivan oppimisen ja ongelmalähtöisen oppimisen lähestymistavat ja menetelmät opetuksessa. Teorian pohjalta esitetään konkreettisia ideoita tutkivan oppimisen hyödyntämiseen opetuksessa. Tutkimuksen kahdesta case –tapauksesta ensimmäisessä esitetään, miten opiskelijat kokevat ongelmiin perustuvalla kurssilla opiskelun. Toinen case esittää, kuinka uusimuotoinen Kandidaatintyö- ja seminaari –kurssi on luotu ja miten se tukee taitoja, joita he tulevat tarvitsemaan myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä.

Miten Pohjois-Kymen OP-Kiinteistökeskuksen tulisi toimia Kouvolan seudun Osuuspankin vision ja strategian mukaan

Osuuspankkiryhmä on valinnut markkinointistrategiakseen asiakassuuntautuneen palvelutavan. Pankin puolella uskotaan, että näin toimimalla on mahdollista saavuttaa pitkäaikainen asiakkuus ja sitä kautta saada kilpailuetua muihin pankkeihin nähden. Koska pankkimaailma, myös Osusspankkiryhmä, on etsinyt yhteistyökumppaneita esimerkiksi vakuutusyhtiöistä, tässä tutkimustyössä on käsitelty myös suhdemarkkinointia, joka on asiakassuhdemarkkinointia laajempi käsite. Valtakunnallisessa OP-Kiinteistövälitys -ketjussakin on valittu sama strategia kuin pankin puolella. Lisäksi alueet voivat tehdä oman strategian valtakunnallisen pohjalta. pohjois-Kymen OP-Kiinteistökeskus Oy on paikallisen pankin, Kouvolan Seudun Osuuspankin, omistama yritys, joten voidaan väittää, että kiinteistövälityksen varsinainen tehtävä on tukea konsernin liiketoiminnan ydintä, pankkitoimintaa. Tutkielmani tarkoitus on pohtia, miten Pohjois-Kymen OP-Kiinteistökeskuksen tulisi toimia pankin vision ja strategian mukaan, huomioituna se, että kiinteistövälitys on asiantuntija organisaatio ja sillä on oma valtakunnallinen strategia.

Juoksuhaudoista yhteiskuntaan : vuosien 1965–1975 sotilaallista maanpuolustusta ja puolustusvoimia koskevan joukkotiedotuksen diskursiivinen tarkastelu

Suomalainen yhteiskunta muuttui nopeasti 1960- ja 1970-luvuilla kansainvälistä esimerkkiä seuraten. Koulutustason kehittyminen, kaupungistuminen ja yhteiskunnan laaja organisoituminen lisäsivät tyytymättömyyttä vallitsevaa yhteiskuntarakennetta ja sen valtasuhteita ylläpitäviä eliittejä kohtaan. Teknologian kehittyminen mahdollisti myös radikaalien näkökulmien esittämisen joukkotiedotuksessa aiheuttaen laajaa ja mielipiteitä jakaneita keskusteluja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli täydentää sotilaallista maanpuolustusta ja puolustusvoimia koskevaa tutkimusta erityisesti vuosilta 1965–1975. Tutkimustehtävänä oli selvittää miten tuon ajanjakson yhteiskunnallista muutosta ja sen merkitystä tulkittiin julkisissa keskusteluissa sotilaallisen maanpuolustuksen ja puolustusvoimien kehittämisestä. Tutkimustehtävän kannalta keskeiseksi kohteeksi jäsentyivät julkisesta keskustelusta muodostetut diskurssijärjestykset. Päätutkimusaineiston muodostivat noin 35 000 joukkotiedotuksessa julkaistua uutista, pääkirjoitusta, artikkelia ja mielipidekirjoitusta, joita täydensin aikalaiskirjallisuudella, komiteamietinnöillä ja muilla arkistolähteillä. Tutkimuksen menetelmällinen viitekehys perustui relativistiseen maailmankatsomukseen, jonka mukaisesti sosiaalinen todellisuus on suhteellista, eikä yksiselitteistä totuutta ole olemassa. Tiedon ja totuuden muodostumiseen vaikuttaa merkittävästi ympäristö, jossa sitä tuotetaan. Aineiston analysoinnin menetelmä perustui kriittiseen diskurssianalyysiin, jonka keskeisenä tavoitteena oli selvittää mittavien yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia tiedotusvälineiden muuttuvien diskursiivisten käytäntöjen avulla. Keskeisenä tavoitteena oli diskurssijärjestyksien muodostaminen tekstien lingvistisen analysoinnin tuella ja niiden yhdistäminen laajempaan sosiokulttuuriseen käytäntöön. Tutkimuksessa päädyin siihen, että tarkasteltavalla ajanjaksolla oli viisi merkittävää diskurssikokonaisuutta. Muodostin ne useisiin eri teemoihin keskittyneistä keskusteluista. Virallisen turvallisuuspolitiikan diskurssissa pyrittiin määrätietoisesti määrittämään sotilaallisen maanpuolustuksen ja puolustusvoimien asema turvallisuuspolitiikan keskeisimmän osan, ulkopolitiikan, tukevana osana. Tässä diskurssissa ilmenivät historiallisen muistin ja maantieteellisen aseman lisäksi sotilaspolitiikkaa määrittävät valtiosopimukset, sodankuvan muutos, puolustusvoimien tehtävät sekä voimistuva maanpuolustuskritiikki ja sukupolvien välinen ajatteluero. Asevelvollisuuden diskurssissa oli kysymys yksilön velvollisuudesta valtiota ja maanpuolustusta kohtaan. Diskurssin teemoina olivat omantunnonarat, aseistakieltäytyjät ja aseettoman puolustuksen vaatimukset kansainvälisten esimerkkien rohkaisemina. Diskurssi osoitti joukkotiedotuksen avulla saavutettavat vaikutusmahdollisuudet ja pakotti puolustusvoimat kehittämään tiedottamiskulttuuriaan. Demokraattisuuden ja poliittisuuden diskursseissa siirryttiin lähemmäs puolustusvoimien sisäistä kehittämistä yhteiskuntaan paremmin sopivaksi osaksi. Demokraattisuuden diskurssissa pyrittiin muuttamaan puolustusvoimien autoritäärisiksi koettuja valtasuhteita. Varusmiesten ja henkilökunnan ammattiyhdistystoiminnan kaltaisilla toimintatavoilla oli paljon yhtäläisyyksiä vastaavaan yhteiskuntakehitykseen. Poliittisuusdiskurssin myötä sotilaallista maanpuolustusta ja puolustusvoimia pyrittiin samaan enemmän parlamentaarisen päätöksenteon alaisuuteen ja puolustusvoimien henkilöstölle samat oikeudet muiden kansalaisten tapaan. Puolustustahdon kasvattamiseen liittyvän diskurssin teemoja olivat henkisen maanpuolustuksen kehittäminen, maanpuolustusopetuksen lisääminen ja avoimemman tiedottamisen kulttuurin luominen. Edellä esitettyjen diskurssien perusteella voin todeta, että puolustusvoimien asema yhteiskunnassa muuttui vuosina 1965–1975. Tätä muutosta edesauttoi puolustuslaitoksen suhtautuminen joukkotiedotukseen ja viestintään yleensäkin. Asioihin ei enää pelkästään vastattu, vaan nähtiin omaehtoisen tiedottamisen olevan vähintään yhtä tärkeää. Tämän positiivisen kehityksen myötä kansalaisten oli merkittävästi helpompaa muodostaa käsityksensä koko kansan puolustuslaitoksesta. Tästä syystä voin kuvailla maanpuolustuksen kannattajien ja puolustuslaitoksen olleen vahvasti rakentamissaan juoksuhaudoissa, kunnes diskursseina ja teemoina esiintyneiden keskustelujen jälkeen puolustusvoimat kehittyi paremmin yhteiskuntaan niveltyväksi osaksi.

Miten selvitä elämässä uuden ajan Ruotsissa?

Kirjallisuusarvostelu