Subjectivity in the valuation : Case study on the Finnish biotechnology industry

The thesis combines valuation and behavioral economics literature, which is not common among the Finnish management accounting research. Furthermore, the valuation is studied in biotechnology context and those type of studies are rather rare as well. The thesis studies the valuation in the Finnish biotechnology industry. The concepts of behavioral finance are employed in the empirical part of the study to explore decision-makers’ behavior in valuation processes. The main interest of this study is to explore how subjectivity of a decision-maker affects the valuation in the biotechnology industry. The valuation is studied from two perspectives. First, what is the best valuation model for biotechnology companies suggested by the valuation literature? Second, how the valuation in biotechnology industry is done in practice and how the decision-makers subjectivity affects the valuation? The literature review aims at seeking the best valuation model. The real options were found to be the most suitable valuation model for biotechnology companies, especially in the early stages of product development. The real option’s ability to take the value of the inherent options into account results in theoretically most correct valuations. The only disadvantage is the model’s complexity when compared to other models, such as discounted cash flow models. The empirical part of the study consists of a case study, which examines the valuation practices of the Finnish biotechnology companies. When it comes to the valuation models used in practice, it was found that the companies were using rather simple valuation models, which was due to two reasons. First, the interviewees did not believe in the valuation models and second, they were familiar neither with the most sophisticated models nor with all the theoretical aspects of the models they were using. The material for the study was collected with theme interviews. Four CEO’s of highly successful Finnish biotechnology companies. Strong signs of the decision-makers’ subjectivity in valuation were observed. Most obvious were the signs of framing. Furthermore, herding, excessive optimism, and overconfidence were present. All the behavioral concepts observed most likely have a severe effect on the valuation. As a result, the valuation can easily become overly optimistic, which leads to overvalued investments and to continuation of already unprofitable projects. Framing had the strongest evidence. If the product being valued is framed successfully, the risk of overvaluation is high, thus a strong belief can justify almost any value.

Maa- ja metsätalousalueiden monimuotoisuus ja kosteikot: Luvia ja Eurajoki

Luvian ja Eurajoen kuntien alueella toteutettiin maa- ja metsätalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma 2009–2010. Hankkeessa etsittiin maatalousympäristöstä ja osin metsäalueilta erityisesti ei-tuotannollisella investointituella toteutettavaksi soveltuvia kosteikkoja ja ympäristötuen erityistuella hoidettavaksi soveltuvia luonnon monimuotoisuuskohteita. Samalla tarkasteltiin suojavyöhykkeiden tarvetta kaltevilla ja tulvahaitoista kärsivillä pelloilla. Alueelta löydettiin runsaasti luonnon monimuotoisuuskohteita sekä useita kosteikkokohteita, mutta maaston tasaisuus ja uomien reunoille ulottuva viljely rajoittaa monien kosteikkojen rakentamismahdollisuuksia. Useat kohteet ovat mukana erityisesti maisema- tai luonnon monimuotoisuussyistä, joten niiden toteuttaminen olisi ympäristön kannalta kuitenkin suotuisaa. Hankkeessa kartoitettiin erikseen myös metsäluonnon monimuotoisuuskohteita, joita maanomistaja voi halutessaan hoitaa tai suojella valtakunnallisen METSO-ohjelman keinoilla. Alueelta löytyi noin 40 selvää METSO-kohdetta.

Löytöretki portugalilaisuuteen

Kirjallisuusarvostelu

"Pohjoisen" tulevaisuus

Kirjallisuusarvostelu

Sivakka, Rasimäki ja maaseudun jatkuva murros

Kirjallisuusarvostelu

Johdatus tekoälyyn

Kirjallisuusarvostelu

Lentueen päällikkö pedagogisena johtajana

Tässä tutkimuksessa arvioidaan, miten lentueen päällikkö kykenee pedagogisen johtamisen keinoin vaikuttamaan lentueessa lentokoulutusta saavien lento-oppilaiden oppimistuloksiin. Tutkimuksessa keskitytään lentokoulutusta Vinka- ja Hawk-kalustolla antaviin lentueisiin. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, millaisia käytännön keinoja lentueen päälliköllä on vaikuttaa oppimistuloksiin pedagogisen johtamisen keinoin. Aihe on ajankohtainen johtuen puolustusvoimiin kohdistuvista säästötoimenpiteistä, jotka aiheuttavat lentotuntien vähenemistä ilmavoimissa. Lento-oppilaiden tulee oppia samat tiedot ja taidot, vaikka aikaa on kuitenkin käytössä vähemmän kuin aikaisemmin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu pedagogisen johtamisen sekä oppivan organisaation mallien ympärille. Tutkimuksessa on käytetty tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista sisällönanalyysia. Tutkimalla pedagogisesta johtamisesta sekä oppivasta organisaatiosta laadittuja tutkimuksia kyettiin tekemään johtopäätöksiä, miten lentueen päällikön pedagoginen johtaminen vaikuttaa lentueessa työskenteleviin lento-oppilaisiin. Lisäksi tutkimuksessa laadittiin pedagogisen johtajan keinovalikoima, joka lentueen päälliköllä on käytössä jokapäiväisessä työssään. Tutkimuksen tuloksista voidaan havaita, että lentueen päälliköllä on mahdollisuus pedagogisen johtamisen keinoin vaikuttaa positiivisesti oppimistuloksiin. Lentueen päälliköllä on mahdollisuus pedagogisen johtamisen keinoin luoda lentueeseen oppimista tukeva ilmapiiri, mikä motivoi lento-oppilaita ja parantaa todennäköisesti oppimistuloksia. Tulevaisuudessa lentueiden päälliköiden tulisi tiedostaa pedagogisen johtamisen mahdollisuus sekä sen vaikutus lentueen toimintaan. Pedagoginen johtaja voi saada lentueeseen aikaan oppimista paremmin tukevan ilmapiirin, joka vaikuttaa positiivisesti toimintaan lentueessa. Pedagogisesti johtamalla lentueen päällikkö voi pedagogisen johtamisen keinoin saada koulutuksessa olevat lentäjät paremmin motivoituneiksi, jolloin he suoriutuvat tehtävistään paremmin ja antavat täyden työpanoksensa. Tällaisessa tilanteessa lento-oppilaiden oppimistulokset todennäköisesti paranevat ja lentokoulutusten keskeytyksiltä voidaan mahdollisesti välttyä.

Self-Assessment Report for International Accreditation - Chemical Engineering

Kemiantekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelmien itsearviointiraportissa käsitellään tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteita ja niiden saavuttamista. Raportissa käydään läpi myös käytössä olevat resurssit sekä tutkinto-ohjelmiin liittyviä tunnuslukuja. Itsearviointi on toteutettu kansainvälisen akkreditointijärjestön kriteerien mukaisesti (ASIIN ja EUR-ACE).