Informaatio-ohjaus ja tiedonkäyttö kirkon asiakirjahallinnassa

Abstrakti

Läse- och lärobok för ungdom. Första delen, Läseboken

Adolf Ivar Arwidsson (1791-1858) oli kansallinen herättäjä, runoilija, lehtimies ja historioitsija. Vuodesta 1821 alkaen hän oli julkaissut Åbo Morgonblad –lehteä, jossa hänen kirjoituksensa Suomen asemasta ja tulevaisuudesta sekä arvostelunsa yhteiskunnallisista epäkohdista herättivät ärtymystä, ja lehti lakkautettiin keisari Aleksanteri I:n käskystä. Arwidsson joutui Suomessa epäsuosioon ja asettui asumaan Tukholmaan, jossa hänestä myöhemmin tuli Kuninkaallisen kirjaston johtaja. Emigranttinakin hän jatkoi kärkevää kirjoittelua Suomen oloista. Ruotsissa Arwidsson julkaisi myös runoja sekä useita ansiokkaina pidettyjä historiateoksia. Läse- och lärobokiin Arwidsson oli koonnut kansansatuja ja islantilaisia muinaistaruja, mutta se sisälsi myös historian, maantieteen, luonnontieteiden, yleisen kieliopin sekä logiikan alkeet.

Läse- och lärobok för ungdom. Andra delen, Läroboken

Adolf Ivar Arwidsson (1791-1858) oli kansallinen herättäjä, runoilija, lehtimies ja historioitsija. Vuodesta 1821 alkaen hän oli julkaissut Åbo Morgonblad –lehteä, jossa hänen kirjoituksensa Suomen asemasta ja tulevaisuudesta sekä arvostelunsa yhteiskunnallisista epäkohdista herättivät ärtymystä, ja lehti lakkautettiin keisari Aleksanteri I:n käskystä. Arwidsson joutui Suomessa epäsuosioon ja asettui asumaan Tukholmaan, jossa hänestä myöhemmin tuli Kuninkaallisen kirjaston johtaja. Emigranttinakin hän jatkoi kärkevää kirjoittelua Suomen oloista. Ruotsissa Arwidsson julkaisi myös runoja sekä useita ansiokkaina pidettyjä historiateoksia. Läse- och lärobokiin Arwidsson oli koonnut kansansatuja ja islantilaisia muinaistaruja, mutta se sisälsi myös historian, maantieteen, luonnontieteiden, yleisen kieliopin sekä logiikan alkeet.

"Yritä edes!" - Yritysten näkökulmia yrittäjyyskasvatukseen

Tässä tutkimuksessa selvitettiin yrityksien näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksesta Suomessa sekä sitä, miten yritykset kokevat yhteistyön oppilaitosten kanssa. Kiinnostuksen kohteena oli ennen kaikkea selvittää miksi yritykset lähtevät mukaan yrittäjyyskasvatukseen ja miten yhteistyötä oppilaitosten kanssa tulisi kehittää. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelun keinoin. Tarkoitusta varten haastateltiin kymmentä yrittäjää tai yrityksen edustajaa, joilla kaikilla oli kokemusta yritys-oppilaitosyhteistyöstä. Tutkittavaan joukkoon mahtui niin isoja kuin pieniäkin yrityksiä. Yritykset kokivat, että osallistuminen yrittäjyyskasvatukseen on mielekästä ja ehdottoman tarpeellista. Yritysten mielestä on tärkeää päästä rakentamaan vuorovaikutusta oppilaitosten kanssa ja näin välittää realistista työelämäkuvaa. Yritykset eivät juurikaan lähde toimintaan mukaan tavoitellakseen omia hyötyjä, vaan toiminta perustuu enemmänkin haluun olla mukana vaikuttamassa nuorten käsityksiin työelämästä. Yritykset myös kokivat, että yhteistyötä ei ole tavoitteellistettu riittävästi ja varsinaisia onnistumista mittaavia tekijöitä ei toiminnassa ole. Ainoastaan isojen ja pienten yritysten välillä oli nähtävissä eroja hyötyjen ja tavoitteiden suhteen, eli isoilla yrityksillä hyödyt ja toiminnan tavoitteet on tarkemmin määritelty.