675 resultados para Tieteen kansallinen termipankki
Resumo:
Adolf Ivar Arwidsson (1791-1858) oli kansallinen herättäjä, runoilija, lehtimies ja historioitsija. Vuodesta 1821 alkaen hän oli julkaissut Åbo Morgonblad –lehteä, jossa hänen kirjoituksensa Suomen asemasta ja tulevaisuudesta sekä arvostelunsa yhteiskunnallisista epäkohdista herättivät ärtymystä, ja lehti lakkautettiin keisari Aleksanteri I:n käskystä. Arwidsson joutui Suomessa epäsuosioon ja asettui asumaan Tukholmaan, jossa hänestä myöhemmin tuli Kuninkaallisen kirjaston johtaja. Emigranttinakin hän jatkoi kärkevää kirjoittelua Suomen oloista. Ruotsissa Arwidsson julkaisi myös runoja sekä useita ansiokkaina pidettyjä historiateoksia. Läse- och lärobokiin Arwidsson oli koonnut kansansatuja ja islantilaisia muinaistaruja, mutta se sisälsi myös historian, maantieteen, luonnontieteiden, yleisen kieliopin sekä logiikan alkeet.
Resumo:
Esitys Oulun kirjastopäivillä 9.6.2011
Resumo:
Paper presented at the 40th Annual Conference of LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche - Association of European Research Libraries) on July 1st, 2011; with the slides used at the presentation.
Resumo:
Claudios Ptolemaios (Claudius Ptolemaeus, synt. n. v. 100, k. n. v. 170) oli syntyjään kreikkalainen. Hänet tunnetaan egyptiläisenä tähtitieteilijänä, matemaatikkona ja maantieteilijänä. Hän vaikutti Aleksandriassa 2. vuosisadalla j.a.a. Hänen kirjoituksensa kuuluvat kreikkalais-roomalaisen tieteen korkeimpiin saavutuksiin. Erityisesti hänen geosentrinen (maakeskinen) mallinsa maailmankaikkeudesta tunnetaan Ptolemaioksen järjestelmänä. Hänen ensimmäinen suuri tähtitieteellinen työnsä, Almagest valmistui noin vuonna 150. - Gregorio (Goro) Dati (1362-1435) toimi Firenzessä silkkikauppiaana. Hän oli Leonardo Datin nuorempi veli. Georgio harjoitti kansainvälistä kauppaa ja tunsi Välimeren purjehdusta sekä maantiedettä. Hän on kirjoittanut myös historiateoksen Firenzestä sekä omaelämäkerrallisen Libro segreton. - La Spheran portolaanikartta on edeltäjiään suurempi ja jaettu pienemmmiksi kokonaisuuksiksi. - Tämä kappale on aikansa loistokas käsikirjotusteos: teksti tyylikästä, kuvat laadukkaita, kuvitus runsasta. Kartat monine yksityiskohtineen on huolellisesti laadittu.
Resumo:
Tutkielmassani käsittelen naisten itsemurhiin suhtautumista Suomessa vuosina 1880–1900. Tutkimuskysymystä lähestyn kaunokirjallisen päälähdeaineiston, Minna Canthin Epäluuloon (1891), Ompelijan (1894) ja Anna Liisan (1895), kautta. Tutkimuskohteena ei kuitenkaan ole Minna Canth eikä hänen tuotantonsa sinällään, vaan hänen teoksistaan välittyvät asenteet. Canthin teosten ohella käytän lähteinä 1800-luvun itsemurhatutkimuksia, Canthin kirjeitä, lehtikirjoituksia ja hänen teoksistaan kirjoitettuja kirja- ja teatteriarvosteluita. Itsemurha asettuu tutkielmassani tieteen, maallikoiden ja kristinuskon näkemysten kontekstiin. Käsittelen itsemurhaa työssäni sukupuolittuneena, naiserityisenä, ilmiönä. Naista ja naiseutta koskeneet oletukset, odotukset ja kuvitelmat sekä naisihanteet ovat työni keskiössä. Luen itsemurhaa näitä mielikuvia vasten ja kysyn, miten ne suhteutuvat toisiinsa. Itsemurha piirtyy siten tutkielmassani teoksi, jossa naisihanteet ja tosielämän naiset törmäävät toisiinsa. Sukupuolen, naiseuden, ymmärrän diskursiivisena, sosio-kulttuurisena ja historiallisena konstruktiona, joka todentuu ja saa ilmauksensa naiseuden omaksi ottavassa yksilössä. Tutkimuksellisena työkaluna käytän feministitutkija Teresa de Lauretiksen teoriaa, jossa sukupuolen yhdeksi rakentumisen alueeksi nähdään kulttuuriset tekstit, kuten näytelmät ja novellit. Naisen itsemurha näyttäytyi tutkielmassani monitahoisena ilmiönä, joka herätti henkiin ihmistunteiden laajan kirjon. Suhtautuminen vaihteli tuomitsemisesta, säälistä, kauhusta, pelosta ja inhosta aina ymmärrykseen ja jopa nauruun saakka. Itsemurhaajan sukupuoli, naiseus, vaikutti siihen, että teko tuomittiin jyrkemmin kuin miehen vastaava. Ajan käsitysten mukaan itsemurha soti ”naisen ominaisluontoa” ja ylipäätään kaikkea naisellisena pidettyä vastaan. Itsemurha hahmottuikin tutkielmassani naiseuden vastustamisen paikaksi, teoksi, joka horjutti naista ja naiseutta koskeneita käsityksiä. Kirjallisuudessa ja huumorissa itsemurhaa puolestaan käytettiin tehokeinona, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomio yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Huumori osoittautui myös keinoksi, jolla käsiteltiin kipeitä, pelottavia ja ahdistavia asioita, kuten itsemurhia.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Arki innosti ; Palkintoja Tieteen päivillä ; Ruotsin tiedeakatemian tunnustus ; Digitointihankkeet ; Taideyliopisto toteutumassa ; Pandemiaetiikka ; Koulusurmat.
Resumo:
Artikkeli perustuu Tieteen päivillä 16.1.2011 pidettyyn esitelmään.
Resumo:
This artcle describes work done with enterprise architecture of the National Digital Library. The National Digital Library is an initiative of the Finnish Ministry of Education and Culture. Its purpose is to promote the availability of the digital information resources of archives, libraries and museums, and to develope the long-term preservation of digital cultural heritage materials. Enterprise architectures are a tool for strategic management and planning. An enterprise architecture also functions as an aid at a more practical level. It shows, for example, what kind of changes and improvements may be made in one system without overlap or conflict with other systems.
Resumo:
Heli Kautosen esitys KDK:n asiakasliittymän 2. aallon keskustelu- ja tiedotustilaisuudessa 20.11.2011
Resumo:
Tapani Sainion esitys KDK-asiakasliittymän 2. aallon keskustelu- ja tiedotustilaisuudessa 20.10.2011
Resumo:
Ari Rouvarin esitys KDK-asiakasliittymän 2. aallon keskustelu- ja tiedotustilaisuudessa 20.10.2011
Resumo:
Erkki Tolosen esitys KDK-asiakasliittymän 2. aallon keskustelu- ja tiedotustilaisuudessa 20.10.2011
Resumo:
Anne Luoto-Halvarin esitys Kirjastoverkkopäivillä 26.10.2011 Helsingissä.