Targeted measures bring the greatest benefits for environmental protection in agriculture final report of the TEHO Plus project (2011–2014)

Targeted measures bring the greatest benefits for environmental protection in agriculture final report of the TEHO Plus project (2011–2014). Particular priority areas of the project activities included creating a training package for agri-environment advisers and testing it, farm-specific advisory services and exploitation of experiences of advice provision, putting together an information package of agri-environment issues, farm-level experiments, and development of water quality monitoring. The recommendations issued by advisers on targeting environmental measures were based on utilising geographical information material and nutrient balances. The project was implemented in cooperation by Southwest Finland Centre for Economic Development, Transport and the Environment, MTK-Satakunta and MTK-Varsinais-Suomi. The project received funding from the Ministry of Agriculture and Forestry and the Ministry of the Environment. Participating farmers, with whom environmental advice was developed and experiments were carried out, were important partners for the project. The operating area of the project was Satakunta and Varsinais-Suomi in Southwest Finland, but its outcomes can be exploited nationally. A national perspective was ensured by close cooperation with actors in different provinces. This final report describes project experiences and outcomes including environmental advisory services, training of agri-environmental advisers, farm visits and the feedback received from farmers on agri-environmental advice, development of water quality monitoring, experiments and project work.

Uskonto Iranin ulkopolitiikassa : diskurssianalyysi Mahmud Ahmadinejadin puheista 2009–2012

Pro gradu -tutkielman aiheena on uskonto Iranin ulkopolitiikassa. Tutkielman päämääränä on selvittää miten uskonto vaikutti ja näkyi Iranin ulkopolitiikassa Ahmadinejadin viimeisellä presidenttikaudella. Tutkimuskysymykset ovat: (1) Miten Mahmud Ahmadinejad viestitti uskontoa Iranin ulkopolitiikassa? (2) Mitä diskursseja Mahmud Ahmadinejadin puheissa ilmeni ja mitä positioita puheissa Ahmadinejadille muodostui. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on konstruktivistisen teorian mukainen. Konstruktivis-mi korostaa kansainvälisen järjestelmän rakenteita ja normeja valtiollista käyttäytymistä muovaavina ja selittävinä tekijöinä. Tässä tapauksessa Mahmud Ahmadinejadin puheet ovat instituution virkamiesten tuotosta, presidentin itse antaessa omat kasvonsa viestin välittä-miseksi. Virkamiesten laatimat puheet muokkaavat sanojen kautta Iranin valtion identiteettiä vallitsevien uskonnollisten sääntöjen ja normien kautta. Mahmud Ahmadinejadin puheista syntyi analyysiprosessin tuloksena 11 diskurssia. Osa dis-kursseista on vahvemmin esillä, niiden uskonnollisen merkityksen takia. Toiset diskurssit esiintyvät puheissa säännönmukaisemmin ja toistuvasti. Ahmadinejadille muodostuu kaksi positiota, joilla hän vahventaa omaa puhettaan. Ahmadinejad liikkuu toiminnallisten posi-tioiden välillä rakentaen itsestään merkityksellisemmän kuvan kokouksissa. Positiot ovat presidentti ja uskovaisuus. Johtajuus Iranissa on kiistattomasti ayatollah Ali Khameneilla. Presidentillä ei ole käytän-nössä toimivaltuuksia omien puheidensa tueksi, koska esimerkiksi sodan julistamiseenkin tarvitaan ayatollahin valtuutus. Ahmadinejadin puheilla olisi enemmän painoarvoa mikäli presidentillä olisi enemmän valtaa. Iranissa presidentti on vain keulakuva, jonka tekemisiä maailmalla seurataan. Presidentin puheet antavat vain viitteitä Iranin lähitulevaisuuden poli-tiikasta ja sen suuntauksista.

Pharao - lisäpotkua Sfinxiin

Lääkehoidon arvioinnin sähköiset työkalut ja niiden hyödyntäminen potilastyössä.

Juhlakirja JUFO-maailmassa

Kirjallisuusarvostelu

Företagsamhet i skola och utbildning : lärares tankar om förutsättningarna att nå målen i temaområdet Deltagande, demokrati och entreprenörskap

Developing students’ enterprise and proactive approaches to life have been goals of Finnish public education since its introduction. Still, education in Finland today is criticized for not reaching these goals and for overlooking the development of students’ enterprise. The role of enterprise education is ambivalent. On the one hand, enterprise education is advocated as the solution to many of the alleged problems in public education; on the other hand, the pedagogical ideas that enterprise education builds on appear to coincide with the contemporary understanding of “good education.” The thesis discusses what sets enterprise education apart from other types of education and teaching. Notably, the pedagogical foundations for enterprise education are not necessarily solid or sufficiently explored. Thus, the overall aim of the thesis is to explore the conditions for developing enterprise in education. Sloyd, as a school subject that promotes handicraft-based education, has long been attributed as having the potential to develop students’ character and person; similarly, it is also identified as being well suited for developing student enterprise. Enterprise education is not specific to sloyd, however. In fact, developing enterprise is a cross-curricular goal for basic education. In a subject-focused educational structure and culture, the development of an enterprising mindset in students is a common concern for all teachers. Thus, an understanding of the conditions for enterprise education must not be limited to one school subject; rather, the nature of the phenomenon requires a cross-curricular approach. Altogether, the conditions for enterprise education appear to be in need of further research. In addition to a subject-focused structure, other influencing factors that are mentioned in discussions on enterprise education include the need for a more enterprising working culture in school. Importantly, another key factor is the individual teacher’s pedagogical philosophy, which constitutes the frame of reference that informs how he or she understands and interprets his or her profession. Notably, the conditions for enterprise education are poor unless a teacher’s pedagogical philosophy emphasizes a focus on enterprise. The empirical research uses a hermeneutical approach and focuses on exploring teachers’ views on the conditions for reaching the national goals related to students’ enterprise. The interview study was conducted among class and subject teachers around Swedish-speaking Finland. The study shows that teachers view themselves as the most important factor for a focus on enterprise. Teachers have also identified a vast number of contextual factors that influence, support, or counteract a focus on enterprise. Structure, culture, resources, and curriculum, as well as numerous societal factors, all interact to affect the conditions for enterprise education. The prevailing culture of subject focus poses a challenge to enterprise education. At the same time, however, a focus on enterprise can be seen as a natural tendency in grades one to six. Indeed, teachers of all grade levels interpret the development of a proactive approach to life as one of education’s core values. Altogether, the thesis offers a deepened and nuanced understanding of the conditions for enterprise education. While the public education system in Finland seems to have some favourable basic conditions for enterprise education, multifaceted challenges must be faced if the national goals related to enterprise are to be reached.

Y-sukupolven johtaminen – odotukset esimiestyöltä

Y-sukupolven oikeantyylinen johtaminen sekä osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen ovat johtamisen haasteena organisaatioissa, jotka toimivat digitaalista osaamista vaativien tuotteiden ja palvelujen parissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia odotuksia Y-sukupolvella on esimiestyötä ja johtamista kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tutkimuksen kohdeyrityksen johtamisen kehittämistä varten nuorten työntekijöiden odotukset heihin kohdistuvasta esimiestyöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa tutkittua tietoa Y-sukupolven johtamista koskevaan keskusteluun. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla kohdeyrityksen nimeämästä joukosta 12 Y-sukupolven edustajaa. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluissa kohderyhmään kuuluvat kertoivat omiin mielipiteisiinsä perustuen ajatuksiaan ja odotuksiaan tutkijan määrittämiin teemoihin. Haastatteluteemat olivat: työ ja työn merkitys, kokemukset ja odotukset esimieheen liittyen sekä heidän oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että Y-sukupolvi odottaa esimiestyöltä ensisijaisesti johtamista. Esimiehen täytyy pitää organisaatiossa langat käsissään; toimia suunnannäyttäjänä, organisoida ja olla jämäkkä. Esimiehen tulee olla ominaisuuksiltaan kyvyiltään sellainen, jonka johtaminen on selkeää, oikeudenmukaista ja vuorovaikutteista. Y-sukupolvi odottaa selkeitä tavoitteita, oikeudenmukaista ja tasapuolista kohtelua ja palkkaa sekä jatkuvaa palautteeseen ja sparraamiseen liittyvää vuorovaikutusta esimiehen kanssa. Y-sukupolvi odottaa myös, että esimies hyödyntää ja kehittää heidän osaamistaan.

Hyvinvointivaltion kulttuurintutkimusta kehittämässä

Kirjallisuusarvostelu