Keskeytyneen uusmediatuotannon jatkaminen : kohteena 3D-Kalevala

Opinnäytetyöni aiheena on keskeytyneen uusmediatuotannon jatkaminen. Monimuototyön työosana toteutettiin 7-minuuttinen 3D animaatio, joka kertoo Suomen kansalliseepoksen Kalevalan taruhahmosta Väinämöisestä, muistelemassa menneitä. Projekti käynnistettiin alun perin vuonna 2003, mutta resurssien vähetessä se keskeytyi vuoden 2005 loppupuolella. Keväällä 2006 projekti käynnistettiin uuden projektiryhmän voimin, jossa olin itse mukana vastaten muun muassa tuotannonohjauksesta ja hahmoanimoinneista. Uusi projektiryhmä oli henkilöstöresursseiltaan pieni, joten vastuualueet olivat monipuolisia. Keskeytyneen projektin jatkamisen ja haltuunoton haasteellisuus sai minut kiinnostumaan tutkia aihetta tarkemmin. Tuotannonohjaajana vastasin hyvin pitkälle tuotannon uudesta käynnistämisestä ja projektin saattamisesta vihdoin loppuun. Keskeytyneen projektin haltuunotto oli tilanteena kaikille uusi, mikä heijastui vaikeuksina uudelleen käynnistettyyn tuotantoon. Raportin tarkoituksena ei ole olla projektinhallinnallinen käsikirja, sillä käsittelen vain tämän projektin jatkolle oleellisina pidettyjä asioita. Projekti toivottavasti kuitenkin antaa kuvan huolellisen projektinhallinnan ja onnistuneen tuotannonohjauksen tärkeydestä. Jokainen keskeytynyt projekti ei ole aina välttämättä elvytettävissä - ainakaan alkuperäisessä muodossaan. Projektin jatkamista tulisi katsoa aina tapauskohtaisesti. Keskeytymiseen on useimmiten syynsä, joten ongelmien selvittäminen ja niihin puuttuminen on tärkeää ennen jatkopäätöksen tekemistä. Myös projektityöskentelytavat kehittyvät ja pohdin työssäni uusien projektinhallintatapojen, kuten wikien käyttöä projektinhallinnan työkaluna ja projektiyhteisön välistä viestintää edistävänä työkaluna.

Pora- ja puristuspaalujen kuormansiirtorakenteet

Tämä insinöörityö tehtiin Lemcon Oy:lle. Työn tavoitteena oli selvittää pora- ja puristuspaalujen yhteydessä käytettävien kuormansiirtorakenteiden toimivuutta ja ympäristövaikutuksia. Selvitystä tehtiin vertailemalla kahdessa eri tavalla toteutetussa kohteessa käytettyjä rakenneratkaisuja. Työn teoriaosaan kerättiin tarvittavat perustiedot porapaalutuksesta ja puristuspaalutuksesta. Molempien paalutusmenetelmien toteutustapoja ja käytettävää kalustoa selvitettiin yleisellä tasolla. Lisäksi tutkittiin yleisimmin käytettyjä kuormansiirtorakenteita, joiden toiminnasta laadittiin kuvaukset. Työssä ei otettu kantaa kuormansiirtorakenteiden mitoitukseen. Tutkimusosassa selvitettiin erilaisten kuormansiirtorakenteiden käytön painumavaikutuksia kahden Turussa rakennetun kohteen työnaikaisten painumien mittausten vertailun avulla. Lisäksi analysoitiin Turun vanhan pääkirjaston suurten työnaikaisten painumien syitä ja syntymekanismeja. Analyysien tuloksena todettiin, että kantavan laatan ja porapaalutuksen yhdistelmän käyttö kuormansiirtorakenteena aiheuttaa herkästi suuriakin työnaikaisia painumia. Tämä johtuu pääasiassa painumista aiheuttavien työvaiheiden suuresta määrästä ennen kuin rakennus saadaan tuettua. Vaihtoehtoisten rakenteiden käyttöä tulisikin harkita etenkin, jos kunnostettavalle rakenteelle ei sallita painumista korjaustöiden aikana. Kantavan laatan käyttö kuormansiirtorakenteena voi kuitenkin olla taloudellisesti perusteltua etenkin, jos kohteen kellariin tehdään joka tapauksessa uusi lattia.