Nopeat ydinreaktorit

Nopeat ydinreaktorit ovat toiminnaltaan polttoainetehokkaampia kuin nykyään laajalti käytössä olevat termiset reaktorit. Tehokkuus perustuu siihen, että nopeassa reaktorissa ei tapahdu neutronien hidastumista, jolloin ne pystyvät esimerkiksi muuntamaan luonnonuraania ja muita fertiilejä aineita fissiileiksi aineiksi. Koska reaktorissa ei saa olla hidastinta, nopea reaktori ei voi käyttää jäähdytteenään vettä, vaan on käytettävä jotain raskaampia ytimiä sisältävää jäähdytettä, kuten natriumia. Natriumin käyttö tuo mukanaan tiettyjä ongelmia, sillä se on erittäin reaktioherkkä ilman ja veden kanssa. Nopeita reaktoreita on tosin käytetty ja tutkittu jo yli 50 vuotta, ja käyttökokemusten perusteella on löydetty toimivia ratkaisuja natriumin ongelmiin. Nopean reaktorin tehokas käyttö vaatii suljetun polttoainekierron, jossa käytetystä polttoaineesta voidaan valmistaa uutta polttoainetta joko nopealle tai termiselle reaktorille. Suljetun polttoainekierron infrastruktuuri on tosin hyvin kallista, joten sen käyttöönotto on kannattavaa lähinnä infrastruktuurin jo omaavissa maissa, kuten esimerkiksi Venäjällä. Nopeaa ja kevytvesireaktoria vertaillessa tulee esille tiettyjä yhtäläisyyksiä, erityisesti säteilyturvallisuuteen ja ydinturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Suurimmat eroavaisuudet reaktorityyppien välillä nähdään polttoainetaloudessa ja jätehuollossa.

Ihana, vaikea demokratia : EU:n demokratiavaje neljä vuotta Lissabonin sopimuksen jälkeen

1/2014 on lehden EU-erikoisnumero.

Noin sata Suomen tieteen suurta persoonaa

Kirjallisuusarvostelu

Dosis 30 vuotta : katsaus farmasian tutkimukseen

Farmaseuttinen aikakauskirja Dosis 30 v. 1984-2014.

Sydämen eteisväliseinäaukkojen katetritekniikalla suoritetut sulkemiset TYKS:ssa vuosina 2001-2013

Hemodynaamisesti merkittävien eteisväliseinäaukkojen hoitomuotona on perinteisesti ollut avosydänleikkaus. 1990-luvulla aloitettiin maailmalla katetriteitse tapahtuvat sulut ja TYKS:ssa toiminta aloitettiin helmikuussa 2001. Tämän syventävien opintojen kirjallisen työn tarkoituksena on tarkastella katetriteitse suoritettuja eteisväliseinän aukkojen sulkuja TYKS:ssä aikavälillä 2001-2013. Kyseessä on retrospektiivinen potilasrekisteritutkimus ja tarkastelun kohteena on yhteensä 288 potilasta. Alkuvaiheessa suljettiin pääosin ASD-aukkoja, mutta myöhemmässä vaiheessa enenevässä määrin myös avoimia soikeita ikkunoita. Potilaista naisia oli 60,4 % ja iän mediaani oli 50 vuotta. Sulku onnistui 91,7 %:lla potilaista ja kotiutusvaiheessa ohivirtausta oli todettavissa 6,3 %:lla. Asennettujen sulkulaitteiden halkaisijan mediaani oli 24 mm. Laite irtosi asennuksen jälkeen kolmella potilaalla. Sydämen perforaatioita, eroosio-ongelmia tai iskeemisiä aivotapahtumia ei esiintynyt sulkujen yhteydessä. Punktiokohdan ongelmia ilmeni yhteensä seitsemällä. Toimenpiteen jälkeen esiintyi ohittuvia eteisvärinäkohtauksia vajaalla kymmenellä prosentilla potilaista. TYKS:ssa tapahtuneiden katetrisulkujen onnistumisprosentti ja komplikaatioriski on vastaavalla tasolla muihin keskuksiin verrattaessa. Eteisväliseinäaukkojen katetriteitse tapahtuvat sulkemiset ovat pitkäaikaisten seurantatuloksien valossa osoittautuneet varsin turvallisiksi toimenpiteiksi tarkoin valikoiduille potilasryhmille.

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. XV-49, XV-50, XIV-49, XIV-50, Vyborg. gub., Âsk. uězd.

[1:42000].

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. XI-49, XI-50, X-49, X-50, Vyb. gub., u. Stranda i Èurâpâ / snimali: Ivanov", snimal" i čertil" Filimonov".

1:42000.

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. IX-49, IX-50, VIII-49, VIII-50, [Vyborgskaâ gubernìâ], uĕzd. Stranda.

1:42000.

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. XIII-49, XIII-50, XII-49, XII-50, Vyborg. gub., Âskis", Stranda i Èurâpâ uězdov.

1:42000.

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. VII-50, VI-50, Vyb. gub., Strandsk. u.

1:42000.

Meditationes sanctarum epistolarum 50

Invokaatio: Deo duce.