De helsosamma ords eftersyn, 2 Tim. 1:13. Uti den ordning som d. Lutheri Catechismus, uti des hufwudstycken innehåller; efter de förnämste catecheters anledning, uti enfaldiga frågor och swar förestäld, af Eric Frosterus cap. wid Haukipudas capel, Ijå sokn och Österbotten

Arkit: 2 arkintunnuksetonta lehteä, A-L8.

Finlands geografi: handbok för medborgare : på uppdrag af Finska litteratur-sällskapet - 1, Allmän öfverblick af land och folk

Ilmestynyt kolmena vihkona.

Sigrid Juséliuksen jäljillä. Heijastuksia porvarillisesta lapsuudesta ja lapsuuden ihanteista 1800-luvun lopun Suomessa

Tutkimus käsittelee porilaisen kauppiasperheen tyttären, Sigrid Maria Juséliuksen (1887–1898) ja hänen perheensä tapaustutkimuksen kautta porvarillista lapsuutta ja lapsuuden ihanteita 1800-luvun lopun Suomessa. Sigrid Jusélius oli vuorineuvos Fritz Arthur Juséliuksen (1855–1930) ja Blenda Theresia (o.s. Moliis) Juséliuksen (1850–1919) ainoa lapsi. Vanhempien avioliiton päätyttyä ajalle harvinaiseen avioeroon Sigrid muut-ti äitinsä kanssa Tukholman kautta Turkuun, missä hän eli ja aloitti koulunkäynnin, kunnes menehtyi 11-vuotiaana. Sigridin muisto jäi elämään isän rakennuttaman mausoleumin sekä tyttären nimeä kantavan säätiön myötä. Varsinaisesti Sigridin elämästä tiedetään vähän, mutta siitä jääneet jäljet innoittivat tarkastelemaan, minkälaisia piirteitä varakkaan perheen tyttären elämään mahdollisesti kuului? Löytyisikö yksittäistä tutkimuskohdetta koskevasta aineistosta merkkejä sivistyneistön elämäntavasta ja lapsuuteen sekä perhe-elämään kohdistetuista ihanteista? Mikä mahdollisesti oli lapsen maailmassa merkityksellistä toisaalta hänen itsensä ja toisaalta aikuisten näkökulmasta? Moninainen tutkimusaineisto käsitti museaalista esineistöä, kuten leluja ja lastenkirjoja, sekä valokuvia, kirjeitä ja asiakirjoja. Metodologisena lähtökohtana tutkimuksessa oli aineiston kulttuurihistoriallinen kontekstointi mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa lapsuus sekä perhe ymmärretään kulttuurisidonnaisina ilmiöinä, jotka ovat riippuvaisia kontekstissaan niille annetuista mahdollisista merkityksistä. Tämä edellytti ilmiöiden taustalla vaikuttaneiden yhteiskunnallisten tekijöiden tarkastelua suhteessa tutkimuskohteeseen. Tutkimuksessa hyödynnettyjen aineistojen tarkastelu eri tulosuunnista sekä pyrkimys tunnistaa ja ymmärtää tutkimuskohteesta jo esitettyjen tulkintojen taustavaikuttimia olivat läsnä analyysissa. Moniaineistoisuus haastoi käyttämään vaihtelevaa lähdeanalyysin välineistöä. Merkityksellistä lähdetyöskentelyn kannalta oli esitettyjen kysymysten sekä aineiston keskinäisen suhteen tarkastelun kautta muodostettu mahdollinen tulkinta, jonka kannalta moniaineistoisuuden etuna oli toisiaan täydentävien lähdetyyppien vuoropuhelu suhteessa aiempaan tutkimustietoon. Sigridin muistosta ja hänen kohtaloonsa liittyvistä muistamisen tavoista on muotoutunut osa kulttuuriperintöä. Aineistossa oli havaittavissa mahdollisia merkkejä yhteisön lapsuutta ja perhettä koskevasta ajatusmaailmasta sekä niitä koskevista yksilöllisistä valinnoista. Tutkimusaineisto valotti sivistyneistölapsen elämää myös hänen omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimuksessa välittyi toisaalta kuva lapsuuden käsittämisestä omana erillisenä ja erityisenä ajanjaksona, ja toisaalta lapsen ja aikuisen kulttuurisen elinpiirin yhteneväisyys ja kiinteys tarkastelukontekstin puitteissa.

Försök till utredning af finska språkets ljudbildning af Matth. Akiander

Imprimatur: G. Rein.

Finsk grammatik af Reinhold von Becker

Dedikaatio: Nicolaï Pawlowitsch.

Finsk språklära af Fab. Collan - Förra delen, Formläran

Imprimatur: G. Rein.

Finsk språklära af Gustaf Erik Eurén

Sisältää kolme osaa: sivuilla 1-106 Första delen, Formläran ; sivuilla 107-132 Andra delen, Ordbildningsläran ; sivuilla 133-225 Tredje delen, Satsläran.

Sammandrag af finska språkets formlära (efter von Becker): till skolornas tjenst af Gust. Leonh. Stenbäck

Imprimatur: G. Rein.

Forskningar uti sjelfva grund-elementerna af det finska språkets grammatik, efter föregående anmärkningar om språket i allmänhet af Carl Axel Gottlund

Nimiösivulla myös: Akademisk afhandling, hvilken till följd af historisk-filologiska fakultetens vid Kejserliga Alexanders-Universitetet i Finland tillåtelse och samtycke (och med afseende å professionen i finska språket och litteraturen) till offentlig granskning framställes ... i hist.-filolog. lärosalen den 25 April 1863 p.v.t.f.m.